Hyvät käytännöt koulun arjessa
Hankkeen blogi
MIE-koulutuspäivät (Microsoft Innovative Educators) 30.-31.1.2015, Espoo
iPadien jalkauttaminen opettajien työkaluksi - punaisena lankana pedagoginen käyttö ja täsmäkoulutus
Miten mobiililaite eroaa ei-mobiilista? Miten sitä voi hyödyntää opetuksen lomassa, omassa opearjessa? Mistä aikaa opetella uusi laite? Kouluun hankkitujen oppilaslaitteiden käytön alkumetreillä on käytännön tuki sopivien pedagogisten- ja laitevarausratkaisujen löytämiseksi enemmän kuin tarpeen.
Vaajakummun koulussa tämä tehtiin laitteiden varaus- ja käyttötapojen linjaamisella, ja tunnin mittaisten, opettajien toiveiden pohjalta järjestettyjen täsmäkoulutusten sarjalla.
Kohderyhmät: luokan- ja aineenopettajat
Asiasanat: iPad, pedagogiikka, työkalu, oppimispelit
Vaajakummun koulussa päätettiin hankkia keväällä 2014 osana koulun materiaalihankintoja ja kaupungin ITC-strategiaa silmällä pitäen (eikä vähiten tuleva OPS mielessä) kaksi salkullista (16+16) iPad Air -laitteita oppilaskäytöön (WLAN), sekä 10 ns. Opepadia (WLAN+SIM-mahdollisuus). Laitteiden verkkoyhteyksiä varten hankittiin 2 kpl siirreltäviä WLAN-reitittimiä.
Kevätlukukaudella laitteet otettiin käyttöön iTunes hallinnoinnin avulla. Laitteiden käyttöä varten perustettiin sähköinen varauskalenteri koulun Peda.net -sivulle. 10 opelaitetta olivat vastaavasti varattavissa projektien ajaksi. Varovainen alku siis.
Tilanteen ratkaisemiseksi kartoitettiin uudella, lyhyellä kyselyllä opettajien mielenkiintoa ja motivaatiotekijöitä, sekä halukkuutta ja tarvetta ottaa laite henk.koht. käyttöön ja saada lisää koulutusta.
Kyselyn perusteella päädyttiin jakamaan puolet oppilaslaitteista opettajille koeluontoisesti syyslukukaudeksi. Tarkoituksena oli jatkaa kokeilua siten, että loput opettajat saisivat laitteen käyttöönsä tammi-maaliskuuksi 2015. Laitteen käyttöön saamista vastaan kaikki opettajat olivat valmiita osallistumaan yhteen tunnin mittaiseen pedagogiseen (Opettajan pedagogisia työkaluja iPadille) täsmäkoulutukseen, jotka räätälöitiin kyselyn perusteella.
Tarpeeseen räätälöityjä tunnin mittaisia koulutuksia järjestettiin marraskuussa 2014 kahden viikon aikana iltapäivisin yhteensä 4. Kuvaukset ja ilmoittautuminen tehtiin GoogleDriven kautta. Kouluttajana toimi oman koulun ITC-vertaistukihenkilö, joka vastaa myös laitteiden ylläpidosta.
Kokemukset olivat rohkaisevia ja koulutuksia ei koettu rasitteena. Jokainen laitteen käyttöönsä saanut osallistui vähintään yhteen tilaisuuteen ja palaute näkyi koulutyössä. Laitteiden varausmäärä (=oppilaskäyttötunnit) kasvoi nopeasti, ja opeteltujen appien/verkkosovellusten käyttö jalkatui oppilasryhmiin nopeasti (mm. hyvinvointikysely, kokeet, joulukalenteri, kielten tuntien pelillistäminen, kuvasuunnistusrata).
Pedagogisia työkaluja opettajille -koulutukset jatkuvat maalis-huhtikuussa 2015 (yht. 4-7 tuntia) ja opettajille tarjotaan teknistä ja pedagogista tukea arjessa tarpeen mukaan: vierihoito & ryhmissä tapahtuva ohjaus, sekä viikottaisen iPad-klinikan (säännöllinen päivystysaika, 1h/vko) muodossa. Myös ryhmissä työskenteleville koulunkäynninohjaajille on järjestetty peruskäyttökoulutusta tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita ajatellen.
Opettajien osallistuminen koulutuksiin on osa työntekijän laskennallista suunnitteluaikaa. Lisäarvoa järjestelylle tuo se, että monet heistä ovat kuitenkin panostaneet omaa vapaa-aikaansa kouluttautumiseen osallistumalla useampaan kuin yhteen tilaisuuteen.
Käyttöönoton ja pedagogisen haltuunoton alkuvaiheen suurimmat haasteet ovat olleet koulutusaikojen sovittaminen suurehkon yhtenäiskoulun aikatauluihin, sekä WLAN -verkon puutteet talon eri osissa.
Mallin soveltaminen on helppoa ja mahdollista, jos koulun/opetuksen järjestäjän on mahdollista osoittaa kouluttaja ja tälle riittävästi resurssia (suunnittelu, käytännön järjestelyt, kyselyt jne.). On syytä varmistaa myös se, että kouluttaja saa korvauksen myös suunnittelutyöstään.
Mari Kyllönen
Vaajakummun yhtenäiskoulu
Vaajakoski, Jyväskylän kaupunki
Toteutusaika: 09/2014-04/2015
mari.kyllonen@jkl.fi
Vaajakummun koulussa tämä tehtiin laitteiden varaus- ja käyttötapojen linjaamisella, ja tunnin mittaisten, opettajien toiveiden pohjalta järjestettyjen täsmäkoulutusten sarjalla.
Kohderyhmät: luokan- ja aineenopettajat
Asiasanat: iPad, pedagogiikka, työkalu, oppimispelit
Taustaa: tästä se lähti
Vaajakummun koulussa päätettiin hankkia keväällä 2014 osana koulun materiaalihankintoja ja kaupungin ITC-strategiaa silmällä pitäen (eikä vähiten tuleva OPS mielessä) kaksi salkullista (16+16) iPad Air -laitteita oppilaskäytöön (WLAN), sekä 10 ns. Opepadia (WLAN+SIM-mahdollisuus). Laitteiden verkkoyhteyksiä varten hankittiin 2 kpl siirreltäviä WLAN-reitittimiä.
Kevätlukukaudella laitteet otettiin käyttöön iTunes hallinnoinnin avulla. Laitteiden käyttöä varten perustettiin sähköinen varauskalenteri koulun Peda.net -sivulle. 10 opelaitetta olivat vastaavasti varattavissa projektien ajaksi. Varovainen alku siis.
Entäs sitten?
Syyslukukauden puoleen väliin mennessä oli havaittu, ettei ko. järjestely palvellut laitteiden käyttöönottoa osaksi oppimista. Varausjärjestelmä toimi hyvin, mutta uuden laitteen varaaminen hetkeksi opettajan omaan käyttöön ei innostanut, kannustanut saati mahdollistanut opettajien laitteen haltuunottoa. Koulussa toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa verkkopohjainen kysely (google drive -> formats), jonka tuloksissa tämä käsitys vahvistui.Tilanteen ratkaisemiseksi kartoitettiin uudella, lyhyellä kyselyllä opettajien mielenkiintoa ja motivaatiotekijöitä, sekä halukkuutta ja tarvetta ottaa laite henk.koht. käyttöön ja saada lisää koulutusta.
Kyselyn perusteella päädyttiin jakamaan puolet oppilaslaitteista opettajille koeluontoisesti syyslukukaudeksi. Tarkoituksena oli jatkaa kokeilua siten, että loput opettajat saisivat laitteen käyttöönsä tammi-maaliskuuksi 2015. Laitteen käyttöön saamista vastaan kaikki opettajat olivat valmiita osallistumaan yhteen tunnin mittaiseen pedagogiseen (Opettajan pedagogisia työkaluja iPadille) täsmäkoulutukseen, jotka räätälöitiin kyselyn perusteella.
Tarpeeseen räätälöityjä tunnin mittaisia koulutuksia järjestettiin marraskuussa 2014 kahden viikon aikana iltapäivisin yhteensä 4. Kuvaukset ja ilmoittautuminen tehtiin GoogleDriven kautta. Kouluttajana toimi oman koulun ITC-vertaistukihenkilö, joka vastaa myös laitteiden ylläpidosta.
Kokemukset olivat rohkaisevia ja koulutuksia ei koettu rasitteena. Jokainen laitteen käyttöönsä saanut osallistui vähintään yhteen tilaisuuteen ja palaute näkyi koulutyössä. Laitteiden varausmäärä (=oppilaskäyttötunnit) kasvoi nopeasti, ja opeteltujen appien/verkkosovellusten käyttö jalkatui oppilasryhmiin nopeasti (mm. hyvinvointikysely, kokeet, joulukalenteri, kielten tuntien pelillistäminen, kuvasuunnistusrata).
Next Step
Vuodenvaihteessa 2014-15 tehtyjen oppilaslaitehankintojen myötä päädyttiin jatkamaan siten, että jokainen opettaja sai yhden oppilaslaitteen työkäyttöön. Tässä yhteydessä laitteet personoitiin (oma AppleID, sähköposti, wilma, kalenterit) opettajan työkaluksi, myös uudistuvaa ylläpitojärjestelmää silmällä pitäen. Lähtökohtana on, että jokaisessa opetusryhmässä on nyt koko ajan vähintään yksi koulun laite käytettävissä - oppilas voi tarvittaessa käyttää opettajan hallussa olevaa laitetta, ja opettaja samaa laitetta omana työvälineenään.Pedagogisia työkaluja opettajille -koulutukset jatkuvat maalis-huhtikuussa 2015 (yht. 4-7 tuntia) ja opettajille tarjotaan teknistä ja pedagogista tukea arjessa tarpeen mukaan: vierihoito & ryhmissä tapahtuva ohjaus, sekä viikottaisen iPad-klinikan (säännöllinen päivystysaika, 1h/vko) muodossa. Myös ryhmissä työskenteleville koulunkäynninohjaajille on järjestetty peruskäyttökoulutusta tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita ajatellen.
Opettajien osallistuminen koulutuksiin on osa työntekijän laskennallista suunnitteluaikaa. Lisäarvoa järjestelylle tuo se, että monet heistä ovat kuitenkin panostaneet omaa vapaa-aikaansa kouluttautumiseen osallistumalla useampaan kuin yhteen tilaisuuteen.
Käyttöönoton ja pedagogisen haltuunoton alkuvaiheen suurimmat haasteet ovat olleet koulutusaikojen sovittaminen suurehkon yhtenäiskoulun aikatauluihin, sekä WLAN -verkon puutteet talon eri osissa.
Mallin soveltaminen on helppoa ja mahdollista, jos koulun/opetuksen järjestäjän on mahdollista osoittaa kouluttaja ja tälle riittävästi resurssia (suunnittelu, käytännön järjestelyt, kyselyt jne.). On syytä varmistaa myös se, että kouluttaja saa korvauksen myös suunnittelutyöstään.
Mari Kyllönen
Vaajakummun yhtenäiskoulu
Vaajakoski, Jyväskylän kaupunki
Toteutusaika: 09/2014-04/2015
mari.kyllonen@jkl.fi
Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä Helsingissä 6.11.2014
Käväistiin Paanasen Teijon kanssa Opetushallituksessa tvt-hankkeiden eräänlaisessa aloitusseminaarissa. Minulle oli annettu tehtäväksi esitellä "Hyvät käytänteet koulun arjessa"-hanketta ja haistella tuulia niiltä osin. Tässä tajunnan virtaa tapaamisesta.
Hakemuksia oph:een tuli kaiken kaikkiaan 144 kpl, joista 39 hyväksyttiin. Rahaa hankkeille jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Siinä tämän merkinnän pakolliset luvut ja maininnat valuutasta. :) Taloudesta ylipäätään keskusteltaessa korostettiin sitä, että käyttösuunnitelmassa pitää pysyä. Jos käyttösuunnitelmasta haluaa poiketa, siitä pitää tehdä kirjallinen anomus, suulliset diilit eivät päde.
Loppuraportin väsääminen on yleensä se, jota kaikki hankkeessa mukanaolijat ilmeisesti pelkäävät. Siihen oli olemassa ratkaisu: bloggaaminen. Jos (ja kun mekin varmastikin) kirjoitamme hankkeesta blogia, jossa kerromme lyhyesti hankkeen etenemisestä, ei loppuraportissa tarvitse olla kuin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä on tehty ja linkki blogiin. Tätä ajatusta kannattivat monet, me mukaanlukien, koska hyödyt ovat ilmeiset: On helpompi kirjata asioita koko ajan vähän kerrallaan kuin miettiä kahden vuoden päästä, mitäs tuli tehtyä. Tämä bloggaaminen ei saa jäädä Jarkon harteille, vaan se on kyllä kaikkien hanketoimijoiden tehtävä. Mutta tähän Jarkolla on varmasti jo hyvät kuviot suunniteltuna. ;)
Paitsi bloggaamista, myös tulosten jakamista korostettiin. Lisäsin sivulle kaksi linkkiä, joista keskusteltiin ja joita esiteltiin. Oppimaisema on ehkä enemmän tilaratkaisuihin liittyvä sivusto, mutta siellä voi kuulemma muitakin tvt-juttuja esitellä. Hyvät käytännöt-sivu on jo tutumpi.
Ryhmäkeskusteluissa pääsi keskustelemaan muiden hankkeiden vetäjien tai vastaavien kanssa. Minun ryhmään siunaantui väkeä lisäketodellisuuden hankkeesta (googlettakaa, niin minäkin tein), Kuopion lukion pilvipalveluhankkeesta ja varsin mielenkiintoisesta Kulkuri Etäkoulu hankkeesta. He aikovat perustaa ravintolan, joka avautuu 15.3.!
Päivi Kujanpää (e. Luoma) kertoi lopussa hyvän hankkeen ominaispiirteistä. Tässä siihen liittyviä asioita, jotka nyt epäortodoksisesti ranskalaisin palloin:
Hakemuksia oph:een tuli kaiken kaikkiaan 144 kpl, joista 39 hyväksyttiin. Rahaa hankkeille jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Siinä tämän merkinnän pakolliset luvut ja maininnat valuutasta. :) Taloudesta ylipäätään keskusteltaessa korostettiin sitä, että käyttösuunnitelmassa pitää pysyä. Jos käyttösuunnitelmasta haluaa poiketa, siitä pitää tehdä kirjallinen anomus, suulliset diilit eivät päde.
Loppuraportin väsääminen on yleensä se, jota kaikki hankkeessa mukanaolijat ilmeisesti pelkäävät. Siihen oli olemassa ratkaisu: bloggaaminen. Jos (ja kun mekin varmastikin) kirjoitamme hankkeesta blogia, jossa kerromme lyhyesti hankkeen etenemisestä, ei loppuraportissa tarvitse olla kuin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä on tehty ja linkki blogiin. Tätä ajatusta kannattivat monet, me mukaanlukien, koska hyödyt ovat ilmeiset: On helpompi kirjata asioita koko ajan vähän kerrallaan kuin miettiä kahden vuoden päästä, mitäs tuli tehtyä. Tämä bloggaaminen ei saa jäädä Jarkon harteille, vaan se on kyllä kaikkien hanketoimijoiden tehtävä. Mutta tähän Jarkolla on varmasti jo hyvät kuviot suunniteltuna. ;)
Paitsi bloggaamista, myös tulosten jakamista korostettiin. Lisäsin sivulle kaksi linkkiä, joista keskusteltiin ja joita esiteltiin. Oppimaisema on ehkä enemmän tilaratkaisuihin liittyvä sivusto, mutta siellä voi kuulemma muitakin tvt-juttuja esitellä. Hyvät käytännöt-sivu on jo tutumpi.
Ryhmäkeskusteluissa pääsi keskustelemaan muiden hankkeiden vetäjien tai vastaavien kanssa. Minun ryhmään siunaantui väkeä lisäketodellisuuden hankkeesta (googlettakaa, niin minäkin tein), Kuopion lukion pilvipalveluhankkeesta ja varsin mielenkiintoisesta Kulkuri Etäkoulu hankkeesta. He aikovat perustaa ravintolan, joka avautuu 15.3.!
Päivi Kujanpää (e. Luoma) kertoi lopussa hyvän hankkeen ominaispiirteistä. Tässä siihen liittyviä asioita, jotka nyt epäortodoksisesti ranskalaisin palloin:
- Mitä tulikaan haettua?
- Hyväksytty budjetti, mitä voidaan saadulla rahalla tehdä?
- Hankevastaavan käytössä oleva resurssi ja miten hanketyö korvataan (Muistettava, ettei tee korvauksetta!)
- Ketkä ovat hankkeen toimijat?
- Keskeisten toimijoiden infoaminen hankkeen alkamisesta (positiivinen ja innostava markkinointi)
- Tarvitaanko projektiryhmä/ohjausryhmä/tiimi?
- Talousasioista sopiminen, budjetin seurantamahdollisuudet
- Hankesuunnitelman aikatauluttaminen, osiin paloittelu mahdollisimman tarkasti
- bloggaaminen, säännöllistä, arkipäivän asioita, kuvat, videot, oppilaat kirjoittamaan, yhteistyökumppanit
- etävälineiden hyödyntäminen (kokoukset, suunnittelut, infot, säästöä, etäisyydet häviävät, tehokkaita, tapaamiset verkostojen kanssa, koulutukset)
- reippaasti yhteyttä eri toimijoihin
- hyödynnä verkostoja
- Jatkuvan arvioinnin periaate; kaikkien toimijoiden kokemukset ja ideat (kyselyt ja haastattelut)
- Vertaisarviointi