Opettajien vinkit etäopetukseen

Lähiopetuksen seuraaminen etänä

Yksi mahdollinen skenaario on tilanne, jossa osa ryhmän oppilaista käy lähiopetuksessa koululla ja osa on karanteenissa kotona. Kevään 2020 aikana selviteltiin ja testailtiin tekniikan kannalta mahdollisimman kevyttä ja yksinkertaista ratkaisua tähän tilanteeseen.

Helpoimmaksi ja silti yllättävän toimivaksi tavaksi havaittiin läppärin tai chromebookin sijoittaminen luokan etuosaan, niin että kamera kuvaa opettajaa ja mahdollista taulutyöskentelyä. Tunnin alussa käynnistetään teams/meet-kokous, johon kotona olevat oppilaat tulevat mukaan. Tunnin aikana opettaja ottaa puhuessaan huomioon kameran ja mikrofonin sijainnin. Testeissä havaittiin, että pelkkä laitteen mikrofoni riittää yleensä riittävän hyvän äänenlaadun välittämiseen opettajalta koteihin. Luokan takaa muiden oppilaiden vastauksia yhteen suuntaan suunnattu laitteen oma mikrofoni ei toki ota kovin hyvin. Mikäli äänenlaatua haluaa parantaa tämä onnistuu esimerkiksi käyttämällä läppärin sisäisen mikrofonin ja kaiuttimien sijaan laadukkaampaa konferenssimikrofonia (esim. Jabra). Tällöin myös kotona olevien oppilaiden puheenvuorot kuuluvat paremmin kaikille.

Tämä malli on niin yksinkertainen, että jokainen etäopetusta aiemmin pitänyt opettaja osaa virittää sen toimimaan, kun käyttää valmiiksi itselle tuttua videoneuvottelutyökalua. Tarvittava tekniikka löytyy yleensä valmiina koululta tai on muuten helppoa ja kohtuullisen edullista hankkia. Tämän jälkeen tarvitseekin enää miettiä pedagogiset ratkaisut, joilla tällainen opetustilanne saadaan mielekkääksi sekä luokassa, että kotona opiskeleville. Kannattaa mm.huomata, että usean tunnin suoran striimauksen tuijottaminen näytöltä voi olla raskasta. Onkin hyvä miettiä erilaisia tapoja miten kotona olevat oppilaat osallistetaan työskentelyyn.

Tässä mallissa pitää kuitenkin huomoida, että tavoitteena on mahdollistaa kotona olevien oppilaiden oppituntien seuraaminen ja kohtuullinen osallistuminen. Mallia ei voi suoraan verrata varsinaiseen etäopetukseen, joka koostuu monipuolisista etäopetukseen tarkoitetuista työtavoista ja opettajan etäohjauksesta.

OPS-agentti Laura Purontakasen etäopetuspäivän rakenne

Olen kirjoittanut joka päivä oppilaille "kirjeen" eli lukujärjestyksen. Sen laitan Pedanettiin, jotta lapset pääsevät sinne itse, mutta myös vanhemmille Wilmaan edellisenä päivänä. En merkitse siihen kellonaikoja, mutta tunnit, tauot, lounaan, ulkoilut ja ideoita tauoille tai ulkoilulle olen myös yrittänyt laittaa. Olen merkinnyt hommat kirjeeseen palluroin ja ohjeistanut, että jos on tulostusmahdollisuus, tulostakaa lukkari, jolloin lapsi rastittaa tehdyn tehtävän ja ympyröi palluran, mikäli tarvitsee vanhemman apua tehtävän tekemiseen. Näin tarkistaminen on ehkä helpompaa.

Pedanettiin luokan sivuille videoin opetustuokiot, ohjeet kirjan tehtäviin, tarinat, sanelut, päässälaskut jne. Joihinkin töihin pyydän palautuksen kuvana palautuskansioon ja joihinkin töihin olen tehnyt Pedanettiin lomakkeen, jolla oppilaat vastaavat. Matematiikan tunnit alkavat edellisen tunnin tehtävien tarkistuksella. Yritän pitää homman aika rutiininomaisena ainakin nyt alkuun, jotta lapset tottuvat ja oppivat käyttämään näitä, kun samat toiminnot toistuvat. Yhteydenpitoon on lisäksi soittoaika, videoyhteyttä (2.lk) kokeillaan huomenna, Pedanetissä on keskustelupalsta ja huoltajien pyynnöstä soitan itse lapselle.

OPS-agentti Reetta Leducqin etäopetuspäivän rakenne ja muita havaintoja

Minun 5.lk:n Peda.net -sivuilla on tällä hetkellä "Etätyöskentely" -sivu, jonne laitan oppiaineittain tehtävät päiväkohtaisille sivuille. Uusin päivä on aina ylinnä. Aineenopettajien tehtäviin laitan aina suorat linkit omien ohjeideni joukkoon, jotta päivän tehtävien hahmottaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista. Vanhojen päivien sivut siirrän aina viikon välein "arkisto" -sivulle, jotta sivut pysyvät siisteinä ja helposti hahmotettavina, mutta niihin voi palata. Etätyöskentely -sivulta löytyy myös oppiaineille omat sivut, joissa kyseisten aineiden palautuskansiot sijaitsevat.

Joka päivälle kirjoitan ohjeet suurin piirtein sen mukaan, millainen päivä olisi lukujärjestyksessä. Erityisen lyhyiden ja pitkien päivien mittaa olen tasannut. 1-2 tehtävää per päivä pitää minulle palauttaa. Aluksi palautus oli pääosin vain Peda.net:n palautuskansioon tehtäviä merkintöjä tai valokuvia tehtävistä. Sittemmin olemme ottaneet käyttöön myös Teamsissa Word-, Power Point- ja Forms-muotoiset tehtävät. Palautukset tarkistan ja alkuviikon-kahden jälkeen olen aktiivisemmin vaatinut palautuksien perille tuloa seuraavaan aamuun mennessä. Toki oppilaiden tekniset/oppimiseen liittyvät/toiminnanohjaukseen liittyvät/perheen yksilöllisiin aikatauluihin ja tukeen liittyvät haasteet huomioon ottaen. Viikon viimeisenä päivänä merkitsen tekemättömät palautukset viikon varrelta Wilmaan, jos muistutuksista ja tuesta huolimatta niitä ei ole saatu tehtyä (tehostetun ja erityisen tuen lapsilla palautukset sovelletusti). Jos oppiminen ja tekeminen sujuu muuten moitteettomasti, en kovistele yksittäisten palautusten perään. 

Meillä on luokan kesken palaveri joka päivä Teamsissa klo 10. Silloin jutustelemme fiiliksiä, käymme läpi päivän tulevat tehtävät, oppilaat kysyvät epäselvistä asioita, neuvon uusissa jutuissa ja sitten mahdollisesti katsomme SanomaPron tm. avulla uuden matematiikan tai äidinkielen asian. Halukkaat saavat jäädä tekemään minun kanssa Teamsin välityksellä tehtäviä, jos tuntuu, ettei yksin tekeminen onnistu. Pari kertaa viikossa oppilaat jakautuvat mahdollisesti pariin pienempään ryhmään tekemään tehtäviä minun, ohjaajan ja/tai erityisopettajan kanssa. Joskus olen pitänyt jonkun pikku ystäväporukan kanssa pienen hetken, jossa pääsee juttelemaan juuri heidän fiiliksistään. Päivän varrella otan yhteyttä tukea tarvitseviin oppilaisiin, kuten mahdollisesti myös ohjaaja, erityisopettaja, sekä kasvatusohjaaja (yksittäiset oppilaat). Olen Teamsin äärellä muutenkin ja oppilaat soittelevat minulle. Nauhoitan Teams-kokouksen opetusosuuden ja sen voi sitten jälkikäteen katsoa ne, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet kokoukseen.

Muutama perhe on, joihin olen ollut puhelimella alussa melkeinpä päivittäin, myöhemmin pari kertaa viikossa yhteydessä ja neuvonut ja tukenut ja eriyttänyt kädestä pitäen (koulumme on mukana pilottikokeilussa ja suuren suureksi onneksemme saamme lähiviikkoina työpuhelimet). Näiden oppilaiden ja muidenkin kanssa olen armollinen: monelaisia teknisiä haasteita ja perheen kuvioiden säätämiseen ja jaksamiseen liittyviä esteitä on sille, ettei "suoritus ole täydellistä" ja kouluhommia tehdään mahdollisesti "muutaman päivän sykleissä". Niinhän se on luokassakin. Kaikki eivät voi suoriutua samanlailla, joinakin päivinä ei oikein suoriuduta ollenkaan. Päivät ovat erilaisia ja toisilla päivän ja kodin kulloinenkin ilmapiiri vaikuttaa voimakkaammin omaan olemiseen ja tekemiseen; jos näin normaalin koulunkäynnin aikana, niin toki vielä enemmän nyt. Oppilaan fiilis etänä ei vain näy ja kuulu koulun aikuisille samalla tavoin kuin lähiopetuksessa.​​

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä