Luin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet tekstin, joka löytyy osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/lasten_ja_nuorten_vaikuttamismahdollisuudet

Sivustolla kerrotaan, miten nuorten vaikutusmahdollisuudet ovat liian vähäiset. Esimerkiksi alle 30 prosenttia kunnista on huomioinut lasten ja nuorten osallistumisen osana kuntastrategiaa. Yläkoululaisista 24 prosenttia kokee, ettei tule tarpeeksi kuulluksi koulussa ja jopa 43 prosenttia ei tiedä, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Varmasti myös alakoulussa monet oppilaat kokevat, että vaikutusmahdollisuudet eivät ole riittävät.

Olen samaa mieltä, että lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet palvelujen kehittämiseen ovat liian pienet. Heitä tulisi kuunnella enemmän. Olisi hyvä, että nuoret oppisivat jo varhain kertomaan omia mielipiteitään ja ehdotuksiaan sekä myös perustelemaan niitä. Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä yksinkertaisemmista asioista voi olla kyse. Esimerkiksi kouluruuasta voidaan äänestää tai jostain oppituntisisältöön liittyvästä asiasta. Oppilaiden autonomian kokemukset lisäävät yleensä myös motivaatiota opeteltavaa asiaa kohtaan.

Mielestäni on erittäin hyvä, että lasten kokemustietoa käytetään hyväksi erilaisten asioiden kehittämisessä. Koulussakin vaikutustapojen tulisi olla monipuolisia. Esimerkiksi luokassa voidaan keskustella asioista ja tehdä äänestyksiä. Lisäksi puhelimilla tai tableteilla voidaan tehdä nimettömiä äänestyksiä tai oppilaat voivat myös tehdä aloitteita heille tärkeistä asioista. Tällöin myös hiljaisemmat oppilaat saavat äänensä kuuluviin. Tärkeää on, että opettaja muistaa kuunnella oppilaita riittävästi ja viedä heidän ehdotuksiaan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi rehtorille. Tällöin oppilaat kokevat, että heidän mielipiteitä arvostetaan ja niillä on merkitystä.