Monikulttuurisuus kouluissa, Edu.fi

Tekijä: Essi Naskali
Anne-Mari Keskisalon artikkelissa tulee vahvasti esille, kuinka monikulttuurisuuden käsite on monimutkainen ja hyvin laaja. Kouluissa on hyvin monia eri kulttuureja, vaikka kaikki lapset ja henkilökunta olisikin evankelisluterilaisia, syntyjään suomalaisia. Kulttuureja näissä tapauksissa voisivat olla vaikka nuoriso-, sukupuoli- tai aluekulttuureja.
Keskisalo kertoo hyvin, mitä nykyisessä koulumuodossa voisi muuttaa, jotta koulumme olisi avoimempi ja suvaitsevaisempi paikka. Meidän kouluinstituutiossa murto-osa työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia ja sen takia koulu säilyy hyvin suomalaisena.
Luokanopettajalla on hyvin paljon vaikutusvaltaa ja sitä hyödyntäen he pystyvät ammentamaan monikulttuurisuutta koulussaan ja luokassaan. Opettajan tulisi lisätä dialogia maahanmuuttajataustaisten nuorten ja muiden koululaisten välillä. Opettajan tulisi tarttua rohkeammin tilanteisiin arjessa, joissa rasismia kohdataan, opetussuunnitelmasta puuttuu kokonaan rasismin käsittely. Hän voisi myös pyytää, jos maahanmuuttajataustaiset lapset haluaisivat kertoa menneisyydestään muulle luokalle, jolloin vieras asia tulisi tutummaksi ja helpommin lähestyttäväksi.
On myös hyvin tärkeää, että opettaja on itse perillä omasta käsityksestään monikulttuurisuudesta ja valmiina tutustumaan uusiin asioihin ja avoimin mielin ottamaan erilaisuutta mukaan arkeen. Hän ei saisi vain kuitata erimielisyyksiä "kulttuurisidonnaisiin" asioihin vaan hänen täytyisi ottaa selvää miksi jokin asia arvelluttaa, aiheuttaa erimielisyyksiä tai mitä ristiriitatilanteet pitävät sisällään. Luokanopettajakollegoiden olisi hyvä myös rehtorin kanssa selvittää koulun kanta ja sopia keskenään, miten reagoida monikulttuurisuudesta johtuviin konflikteihin.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Minna Määttä

Monikulttuurisuus kouluissa, Edu.fi
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä Suomeen on viimeisen parin vuoden aikana saapunut huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kuin ikinä aikaisemmin vastaavassa ajassa. Pääkaupunkiseudulla oppilaat ovat olleet jo pidemmän aikaa eri kulttuuritaustoista kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa, mutta nyt turvapaikanhakijat ovat jakaantuneet maantieteellisesti lähes koko Suomeen.
Opettajalta tämä vaatii mielestäni erityisesti avointa ja positiivista suhtautumista kaikkiin oppilaisiin ja vastaantuleviin tilanteisiin. Opettajalla on iso rooli siinä, kuinka kiusaamisen ja rasismin saa kitkettyä pois kouluyhteisöstä. Hän toimii roolimallina oppilaille ja tämän vuoksi omat ennakkoasenteet eivät voi näkyä työssä.

Ajattelemisen aihetta toi myös artikkelin lause: "Meidän kouluinstituutiossa murto-osa työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia ja sen takia koulu säilyy hyvin suomalaisena." Opettajan koulutus on sisällöltään hyvin erilaista maasta riippuen ja Suomeen tulevan maahanmuuttajan tuleekin ensin opetella kielemme ja tämän jälkeen käydä opettajankoulutus täällä, mikä on prosessina niin pitkä, että se todennäköisesti karsii paljon maahanmuuttajia opetustyöstä?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Taia Karttunen

Monikulttuurisuus kouluissa, Edu.fi
Ajatukseni jäivät viimeiseen lauseeseen "Luokanopettajakollegoiden olisi hyvä myös rehtorin kanssa selvittää koulun kanta ja sopia keskenään, miten reagoida monikulttuurisuudesta johtuviin konflikteihin". Mieltäni arkarruttaa monikultturisuudessa se, miten toimia, kun kohtaavien kultturien arvot ovat erilaiset ja ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi kulttuureissa, joissa toisella sukupuolella on enemmän valtaa (esimerkiksi päätösvalta perheessä) verrattuna kulttuureihin, joissa pyritään siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia. On tärkeää, että koululla on selvä arvomaailma ja kanta asioihin, joihin myös opettaja voi argumenttinsa perustaa. Mietityttämään laittoi myös ajatus, miten voi itse toimia opettajana sellaisessa koulussa, jonka arvojen takana ei seisoisi? Tätä ajatusta todennäköisempi tilanne on kuitenkin se, että luokanopettajan (ja koulun) arvot ovat ristiriidassa oppilaan (ja oppilaan perheen) arvojen kanssa. Arvoristiriidat ovat arkoja ja haastavia aiheita käsitellä, varsinkin kun kysessä on oman lapsen asiat ja elämä. Miten tällaisissa tilanteissa on mahdollista saavuttaa ratkaisu, jossa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä? Ainakin se vaatii paljon avointa ja rehellistä keskustelua ja omien mielipiteiden julkituomista, toisen kuuntelutaitoa ja empatiaa ja aikaa. Lisäksi molempien osapuolien täytyy aidosti pyrkiä ratkaisemaan asia, eikä vain "voittamaan" tilannetta omasta näkökulmastaan. Tulevana luokanopettajana tämä on ehkä asia, joka on mietityttänyt eniten tulevassa työssä ja jonka kokee erityisen haastavaksi.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.