Opintojakson tehtävät ja arviointi

Opintojakson kokonaisarvosanan muodostuminen

Opettajalla on mahdollisuus arviointikriteerien perusteella nostaa tai laskea kokonaisarvosanaa tai palauttaa opiskelijan itsearviointi ja/tai Prope takaisin uudelleen tarkistettavaksi/täydennettäväksi.

Arvioinnin kohde Arvioinnin tapa Osuus opintojakson
kokonaisarvosanasta
Pienryhmän/pienryhmän tiimien
työskentely		 kriteeriperustainen
sanallinen ja numeerinen
tiimin itsearviointi		 20 %
Prope-työskentely kriteeriperustainen sanallinen
ja numeerinen henkilökohtainen 
itsearviointi

kriteeriperustainen sanallinen ja
numeerinen opettaja-arviointi		 20 %




60 %

Opintojakson tehtävät

Prope-työskentely (yksilötyö)

Osana opettajopintojasi rakennat itsellesi henkilökohtaista oppimisympäristöäsi (ks. PLE = personal learning environment), josta osa on kouluttajille (ja kenties tuleville työnantajillesikin) julkista luettavaa. Tuota julkista osaa kutsumme PROpeksi, sivustoksi, joilla pohditaan, työstetään ja kuvataan omaa opettajuutta ja asiantuntijuutta esimerkiksi tuleville työnantajille.

PROpe-sivustolla
  • pohditaan omaa kasvatusalan/opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittymistä eri osa-alueilla työstämällä opettajuuden ydinosaamisalueita, oppimiskokonaisuuksien/ilmiöiden/oppiaineiden ydinkysymyksiä sekä havaintoja ja kokemuksia opettajan/kasvattajan työstä ja ohjaamisesta
  • esitellään näytteitä omalta open taipaleelta
  • esitellään mitä ikinä halutaan ;)

KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos -opintojaksolla jatketaan PPOpe-sivuston tekemistä tutustumalla OKL:n opetussuunnitelman opettajan ydinosaamisalueisiin ja työstetään luentoja, pienryhmätapaamisia ja kirjallisuutta hyväksi käyttäen erityisesti yhteisöllistä ja yhteiskunnallista osaamista.
  • tavoitteena kartoittaa omia lähtökohtia osaamisalueiden kehittämiselle - tehdään itsearviointia ja reflektoidaan
  • mitä ajattelet koulusta, oppimisesta ja opettamisesta, millainen olet, missä ja miten sinun on kehityttävä suhteessa osaamisalueisiin
  • käytä reflektion tukena opintojakson luentoja ja kirjallisuutta (vähintään yhtä lähdettä/osaamisalue). Teoreettisten lähteiden lisäksi voit hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.

Norminrikkomistehtävä (yksilötyö, käsitellään opehuoneessa 29.1.)

Menkää ja rikkokaa jotain sosiaalista normia (ilman että rikotte lakia).

Muodostakaa 3 hengen ryhmiä (oman opehuoneen sisältä), suunnitelkaa tehtävä ryhmässä, mutta miettikää toteutus siten, että voitte toteuttaa sen yksilöinä.

Kuvatkaa norminrikkomistehtävänne omaan Propeenne:
  • Mitä teitte?
  • Miksi teitte?
  • Mitä tunsitte? Millaisia ajatuksia heräsi? Mitä opitte normeista ja itsestänne?
Valmistautukaa käsittelemään tehtävää opehuonetapaamisessa maanantaina 29.1.

Megatrenditehtävä ja kouluvierailu (ryhmätyö)

Opettaja transformatiivisena intellektuellina - siis mitä?

Koulun ja opettajan keskeinen tehtävä on yhteiskunnan rakentaminen ja kehittäminen. Opettajan on edustettava ennen kaikkea oppijan oikeuksia ja etuja – tarvittaessa kriittisestikin. Transformatiivisen opettajan päämäärä on kannustaa oppilaitaan yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun, kyseenalaistamiseen ja vaikuttamiseen. Transformatiivinen opettaja kannustaa ja rohkaisee nuoria uudistamaan ja muuttamaan maailmaa. Transformatiivisen oppimisen tavoitteena on kriittinen ajattelu, jonka myötä voidaan tunnistaa ja löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin haasteisiin. On helppo ajatella koulu osaksi yhteiskuntaa, mutta transformatiivinen opettaja kokee itsensä moottorina, jonka toiminnalla on suuri merkitys tulevaisuudessa yksilöiden mutta erityisesti yhteisön kannalta. Koulun tulee olla kiinni ajassa ja sen ilmiöissä eikä jähmettyneissä koulutraditioissa. (Fornaciari 2020)

TEHTÄVÄ
Opehuoneessanne jakaudutte pienempiin ryhmiin, joissa tehtävänänne on valita yksi alla olevista megatrendeistä ja hahmotella sen sisältä alateema tai useampi. Tutustukaa megatrendinne alateemaan kirjallisuuden avulla. Pohtikaa mikä omassa megatrendissänne ja sen alateemoissa on kiinnostavaa koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta ja miten megatrendinne / alateemanne koettelee koulun tai kasvatuksen perinteitä. Tarkastelkaa myös, onko eroja siinä, miten megatrendinne näyttäytyvät eri oppiaineidenne näkökulmasta. Millaisen muutoksen haluaisitte transformatiivisina intellektuelleina tuoda kouluun tai koulukulttuuriin? Käyttäkää virikkeenänne kirjallisuuden lisäksi omia kokemuksia, arvomaailmojanne ja mahdollisia puutteita tai epäkohtia, joita olette kohdanneet esimerkiksi omalla koulu-, opetus- tai kouluttautumispolullanne.

KOULUVIERAILU:
Havainnoinnin kohteena pienryhmänne megatrendi, jonka valikoitte parin viikon kuluttua.​

  • Millaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja käytänteitä koulukasvatus ilmentää?
Havainnointi tapahtuu ala-/yläkoululla ja/tai lukiossa​
  • Kukin henkilö havainnoi noin 6 tuntia, eli yhden kokonaisen koulupäivän (voidaan jakaa esim. 2x3 tuntia)
  • Pyritään seuraamaan omaa oppiainetta laajemmin koulun toimintaa​
Havainnoi ja pohdi: 
  1. miten pienryhmän megatrendi on havaittavissa/tulkittavissa koulussa, ​
  2. millainen on lapsen/nuoren asema suhteessa näihin megatrendeihin. ​
Pohdi havainnoinnin perusteella, miten ryhmäsi megatrendi on mahdollisesti muuttunut omista kouluajoistasi? ​
  1. Pohtikaa ryhmänne kesken, miten koulukasvatus voi vaikuttaa yhteiskuntaan tai muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita megatrendinne suunnassa?

TUOTOS (tämä valmis 4.3.)
Jokainen pienryhmä opehuoneen sisällä työstää esityksen megatrendistään tai sen alateemasta. Esitykset pidetään omassa opehuoneessa 4.3. Omasta megatrendistä ja valitusta alateemasta tehdään lyhyt ennakkomateriaali, jossa määritellään tarvittavat käsitteet ja kuvataan lyhyesti näkökulmaa, josta asiaa tullaan tarkastelemaan. Ennakkomateriaali tarjoaa tarvittavan taustatiedon, joten pääpaino itse käsittelyssä on keskustelun ja ajattelun herättämisessä. Olkaa luovia!

1) Kestävyys 
Alateemoja esimerkiksi kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys

Taustalukemista:

Arto O. Salosen videot


Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus.

Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94118

Open ilmasto-opas https://openilmasto-opas.fi/ 

Värri, V. (2019). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.

2) Demokratia ja tasa-arvo
Alateemoja esimerkiksi yhteisöt ja yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, maahanmuuttajien asema, demokratiakasvatus

Taustalukemista:

Rautiainen, M., Hiljanen, M. & Männistö, P. (toim.) (2022), Lupaus paremmasta. Demokratia ja koulu Suomessa. Into.

Husu, J., & Toom, A. (2010). Opettaminen neuvotteluna – oppiminen osallisuutena: opettajuus demokraattisena professiona. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani, & H. Linnansaari (toim.), Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita (pp. 133-148). (Kasvatusalan tutkimuksia; No. 52). Suomen kasvatustieteellinen seura.

Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (2005). Kenen kasvatus?: Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. HUOM! Eriyisesti s. 247 eteenpäin

Jahnukainen, M., Kalalahti, M., Kivirauma, J. & Holmberg, L. (2019). Oma paikka haussa: Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.

Värri, V. (2002). Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään: Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu esityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere University Press.

Hannuksela, Venla; Kekkonen, Maria; Kestilä-Kekkonen, Elina; Korventausta, Miikka; Sipinen, Josefina; Tiihonen, Aino; Tujula, Mikko; Vadén, Salla (2024-01-17) Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudet. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165370
 
3) Moninaisuus ja sen ymmärtäminen

Alateemoja esimerkiksi kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, vähemmistökulttuurien huomioiminen, demokratiakasvatus

Taustalukemista:

Anttila, E., Saurén, K., Niemi, R., Nurmi, A., Rantala, L., Hobsbawm, E., . . . Suoranta, J. (2008). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä: 2. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (2005). Kenen kasvatus?: Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino. HUOM! Erityisesti s. 62-112

Nivala, E. & Ryynänen, S. (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 14, 10-40.

Tervonen, M. (2017). Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta. Teoksessa P. Markkula, H. Snellman, & A-C. Östman (toim.), Kotiseutu ja kansakunta: miten suomalaista historiaa on rakennettu (s. 137-162). Suomalaisen kirjallisuuden seura.

4) Digitalisaatio/Erilaiset oppimisympäristöt/koulukulttuurit

Alateemoja esimerkiksi opettajan digitaidot, somekansalaisuus, digiteknologian puutteet/liikakäyttö

Taustalukemista:

Mertala, P. (2021). Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio. Kasvatus & Aika, 15(1), 43–61.

Mertala, P. (vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76593/44697

Kostiainen, E. & Rautiainen, M. (2011). Uusi opettaja. Uusi koulu : oppiminen mediakulttuurin aikakaudella, 183-195.

Mertala, P., López-Pernas, S., Vartiainen, H., Saqr, M., & Tedre, M. (2024). Digital natives in the scientific literature: A topic modeling approach. Computers in Human Behavior, 152. 108076.https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.108076 Alla olevassa linkissä suomenkielinen lyhennelmä.  https://www.jyu.fi/fi/uutinen/mika-pitaa-diginatiivimyytin-elossa?liana_pv=b73d15af14935fdaa5aeb010624987fb

5) Globalisaatio

Alateemoja esimerkiksi globaalikasvatus, koulutusvienti modernina kolonialismina?, länsimaisen tieteen länsimainen katse, globaalikansalaisuus

Taustalukemista:

Antikainen, A. & Rinne, R. (2012). Ylikansalliset paineet, pohjoismainen malli ja suomalainen koulutus. Tiedon ja osaamisen Suomi : kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle.

Nivala, E. (2008). Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Väitöskirja.

Rinne, R. (2003). Uusliberaali ajattelutapa on pesiytynyt suomalaiseenkin koulutuspolitiikkaan. Aikuiskasvatus, 23(2), 152–157.

Silvennoinen, H., Kalalahti, M., Varjo, J., Armila, P., Jahnukainen, M., Kauppila, A., . . . Zacheus, T. (2018). Koulutuksen lupaukset ja koulutususko. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Tervasmäki, T., & Tomperi, T. (2018). Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Tampere University Press.

6) Kulutuskäyttäytyminen

Alateemoja esimerkiksi ekologinen kestävyys, oppiminen ja markkinavoimat, bisneskoulu ja koulutuksen kaupallistuminen, yrittäjyyskasvatus (yrittäjämäinen asenne), eriarvoistuminen, taloudellinen epätasa-arvo

Taustalukemista:

Jauhiainen, A. & Tähtinen, J. (2012). Kysymyksiä rahasta ja kasvatuksesta. Pääkirjoitus. Kasvatus, 43 (3), 223–225.

Seppänen, P., Lempinen, S., Nivanaho, N., Kiesi, I. & Thrupp, M. (2020). Edu-bisnes peruskoulussa: Kohti "eduekosysteemiä". Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 51(2), 95-112,275.

Suoranta, J. (2008). Markkinavoimat vastaan kasvatusvoimat. Teoksessa J. Ojajärvi & L. Steinby (toim.) Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella. Avain, 67–109.

Värri, V. (2019). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.

7) Suorituskeskeisyys
Alateemoja esimerkiksi koulumenestyminen ja suorituskeskeisyys, koulutususko ja koulutuslupaukset, jatkuva oppiminen, yhteiskunnan reunaehdot opettajan hyvinvoinnille

Taustalukemista:

Brunila, K., Harni, E., Saari, A. & Ylöstalo, H. (2021). Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino.

Kiilakoski, T. & Oravakangas, A. (2010). Koulutus tuotantokoneistona? Tulostavoitteinen koulutuspolitiikka kriittisen teorian valossa. Kasvatus & Aika : kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.

Lonka, K. & Vaara, L. (2016). Yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen. Teoksessa H. Cantell & A. Kallioniemi (toim.) Kansankynttilä keinulaudalla: Miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan. PS-kustannus, 39-52.

Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo J. (2018), Koulutususko yhteiskunnallisena ilmiönä. Teoksessa: H. Silvennoinen, M. Kalalahti & J. Varjo (toim.) Koulutuksen lupaukset ja koulutususko. Suomen kasvatustieteellinen seura. 11-40.

Simola, H. (2015). Koulupolitiikka ja riittävyyden eetos. Teoksessa H. Simola (toim.), Koulutusihmeen paradoksit. Vastapaino.

Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V. (2006). Opettajaksi opiskelevien kertomaa: Opettajaksi opiskelevien yhteiskunnallinen asennoituminen ja käsityksiä omista vaikuttamismahdollisuuksistaan yliopistossa. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Välijärvi, J. (2016). Tasa-arvon toteutuminen Suomalaisessa peruskoulussa. http://omalinja.fi/wp-content/uploads/2016/03/Oma-linja_Tasa-arvo-suomalaisessa-peruskoulussa.pdf


8) Valta ja vallankäyttö
Alateemoja esimerkiksi opettaja vallankäyttäjänä, yksilökeskeisyys vs. yhteisökeskeisyys, kontrolli vs. ohjaus, demokratiakasvatus, inkluusio

Taustalukemista:

Harni, E., Moisio, O., Harni, E., Elmgren, H., Nikkola, T., Moisio, O., . . . Rautiainen, M. (2015). Kontrollikoulu: Näkökulmia koulutukselliseen hallintaan ja toisin oppimiseen. Kampus Kustannus.

Lahelma, E. (1999). Hyvätapainen yksilö - kasvatustavoitteet koulun arjessa. Suomalainen koulu ja kulttuuri, 79-98.

Toom, A., Rautiainen, M., Tähtinen, J., Ahtiainen, R., Rautiainen, M., Heikkinen, H. L., . . . Tervasmäki, T. (2017). Toiveet ja todellisuus: Kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Kristiina Brunila, Anni Kouhia, Katariina Mertanen, Veera Tervo, Inka Tähkä ja Saara Vainio: Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta. https://www.kristiinabrunila.com/2023/04/03/nuoret-haluavat-puhua-tunteista-vai-annetaanko-nuorille-mahdollisuuksia-puhua-mistaan-muusta/

Ryhmän itsearvioinnin kriteerit (megatrenditehtävä)

Teemaan perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu:

5 erinomainen:

Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut materiaalin erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä avataan muille ja niitä käytetään asiantuntevasti.
Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia ja ryhmä perustelee pohdintojaan taustatiedolla. 

3 hyvä
Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut materiaalin toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä avataan ja käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee esityksessä esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luennot) kytkeytyy esimerkkeihin ja pohdintoihin (esim. perusteluina). Teeman ymmärtämisessä, taustatiedon soveltamisessa, ymmärryksen jakamisessa muille tai perusteluissa on joitakin laadullisia ja/tai määrällisiä puutteita.

1 välttävä:

Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti, esimerkiksi lähinnä kirjallisuutta referoiden tai pelkkiin omiin kokemuksiin nojaten. Käsitteitä ei ole käytetty. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei juuri välity esityksessä.

 

Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen:

5 erinomainen:

Toteutuksessa näkyy jokin erinomaisen tuore/oivaltava näkökulma teemaan. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka teemaa tulisi toteuttaa ja/tai kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät esityksessä erinomaisesti. Erilaisia näkökulmia käsitellään monipuolisesti, ja käsittelytapa aktivoi oppijaa mukaan pohdintaan.

3 hyvä:

Ryhmä tuo esille oivaltavia ajatuksia siitä, kuinka teemaa tulisi toteuttaa ja/tai kehittää koulussa. Erilaisia näkökulmia käsitellään melko monipuolisesti. Käsittelytapa aktivoi oppijoita mukaan pohdintaan. Perusteluissa tai osallistujen ajatusten aktivoimisessa ryhmä toimii pääosin hyvin mutta joissakin osioissa voi olla kehittävää.

1 välttävä:

Pyrkimys oman ja toisten ja ymmärryksen laajentamiseen on heikko. Ryhmän mahdollinen näkemys siitä, kuinka teemaa tulisi toteuttaa ja/tai kehittää koulussa, ei välity kunnolla. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita pohtimaan.

Esitys:

5 erinomainen

Sisältöjen valinta, käsittelytapa ja havainnollistaminen tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Esitys on avoin oppijan osallistumiselle ja kannustaa pohtimaan.

3 hyvä

Sisältöjen valinta, käsittelytapa ja havainnollistaminen tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa osin. Esitys kannustaa osin osallistujia aktiiviseen vuorovaikutukseen.

1 välttävä

Sisältöjen valinta, käsittelytapa ja havainnollistaminen ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat heikosti oppijaa. Esitys välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.