Opettaja transformatiivisena intellektuellina - siis mitä?

Koulun ja opettajan keskeinen tehtävä on yhteiskunnan rakentaminen ja kehittäminen. Opettajan on edustettava ennen kaikkea oppijan oikeuksia ja etuja – tarvittaessa kriittisestikin. Transformatiivisen opettajan päämäärä on kannustaa oppilaitaan yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun, kyseenalaistamiseen ja vaikuttamiseen. Transformatiivinen opettaja kannustaa ja rohkaisee nuoria uudistamaan ja muuttamaan maailmaa. Transformatiivisen oppimisen tavoitteena on kriittinen ajattelu, jonka myötä voidaan tunnistaa ja löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin haasteisiin. On helppo ajatella koulu osaksi yhteiskuntaa, mutta transformatiivinen opettaja kokee itsensä moottorina, jonka toiminnalla on suuri merkitys tulevaisuudessa yksilöiden mutta erityisesti yhteisön kannalta. Koulun tulee olla kiinni ajassa ja sen ilmiöissä eikä jähmettyneissä koulutraditioissa. (Fornaciari 2020)

TEHTÄVÄ
Opehuoneessanne jakaudutte pienempiin ryhmiin, joissa tehtävänänne on valita yksi alla olevista megatrendeistä ja hahmotella sen sisältä alateema tai useampi. Tutustukaa megatrendinne alateemaan kirjallisuuden avulla. Pohtikaa mikä omassa megatrendissänne ja sen alateemoissa on kiinnostavaa koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta ja miten megatrendinne / alateemanne koettelee koulun tai kasvatuksen perinteitä. Tarkastelkaa myös, onko eroja siinä, miten megatrendinne näyttäytyvät eri oppiaineidenne näkökulmasta. Millaisen muutoksen haluaisitte transformatiivisina intellektuelleina tuoda kouluun tai koulukulttuuriin? Käyttäkää virikkeenänne kirjallisuuden lisäksi omia kokemuksia, arvomaailmojanne ja mahdollisia puutteita tai epäkohtia, joita olette kohdanneet esimerkiksi omalla koulu-, opetus- tai kouluttautumispolullanne.

KOULUVIERAILU:
Havainnoinnin kohteena pienryhmänne megatrendi, jonka valikoitte parin viikon kuluttua.​

• Millaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja käytänteitä koulukasvatus ilmentää?

Havainnointi tapahtuu ala-/yläkoululla ja/tai lukiossa​

• Kukin henkilö havainnoi noin 6 tuntia, eli yhden kokonaisen koulupäivän (voidaan jakaa esim. 2x3 tuntia)
• Pyritään seuraamaan omaa oppiainetta laajemmin koulun toimintaa​

Havainnoi ja pohdi: 

1. miten pienryhmän megatrendi on havaittavissa/tulkittavissa koulussa, ​
2. millainen on lapsen/nuoren asema suhteessa näihin megatrendeihin. ​

Pohdi havainnoinnin perusteella, miten ryhmäsi megatrendi on mahdollisesti muuttunut omista kouluajoistasi? ​

1. Pohtikaa ryhmänne kesken, miten koulukasvatus voi vaikuttaa yhteiskuntaan tai muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita megatrendinne suunnassa?

TUOTOS (tämä valmis 4.3.)
Jokainen pienryhmä opehuoneen sisällä työstää esityksen megatrendistään tai sen alateemasta. Esitykset pidetään omassa opehuoneessa 4.3. Omasta megatrendistä ja valitusta alateemasta tehdään lyhyt ennakkomateriaali, jossa määritellään tarvittavat käsitteet ja kuvataan lyhyesti näkökulmaa, josta asiaa tullaan tarkastelemaan. Ennakkomateriaali tarjoaa tarvittavan taustatiedon, joten pääpaino itse käsittelyssä on keskustelun ja ajattelun herättämisessä. Olkaa luovia!

1) Kestävyys 
Alateemoja esimerkiksi kestävä kehitys ja ekososiaalinen sivistys

Taustalukemista:

Arto O. Salosen videot

• Ekososiaalinen sivistys https://www.youtube.com/watch?v=BX3oZ2M7igU&t=2s
• Planetaarinen sivistys https://www.youtube.com/watch?v=aUF3jlsGxuw

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus.

Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94118

Open ilmasto-opas https://openilmasto-opas.fi/ 

Värri, V. (2019). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.

2) Demokratia ja tasa-arvo
Alateemoja esimerkiksi yhteisöt ja yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, maahanmuuttajien asema, demokratiakasvatus

Taustalukemista:

Rautiainen, M., Hiljanen, M. & Männistö, P. (toim.) (2022), Lupaus paremmasta. Demokratia ja koulu Suomessa. Into.

Husu, J., & Toom, A. (2010). Opettaminen neuvotteluna – oppiminen osallisuutena: opettajuus demokraattisena professiona. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani, & H. Linnansaari (toim.), Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita (pp. 133-148). (Kasvatusalan tutkimuksia; No. 52). Suomen kasvatustieteellinen seura.

Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (2005). Kenen kasvatus?: Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. HUOM! Eriyisesti s. 247 eteenpäin

Jahnukainen, M., Kalalahti, M., Kivirauma, J. & Holmberg, L. (2019). Oma paikka haussa: Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.

Värri, V. (2002). Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään: Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu esityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere University Press.

Hannuksela, Venla; Kekkonen, Maria; Kestilä-Kekkonen, Elina; Korventausta, Miikka; Sipinen, Josefina; Tiihonen, Aino; Tujula, Mikko; Vadén, Salla (2024-01-17) Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus : Käsitykset, resurssit ja toteuttamismahdollisuudet. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165370
 
3) Moninaisuus ja sen ymmärtäminen

Alateemoja esimerkiksi kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, vähemmistökulttuurien huomioiminen, demokratiakasvatus

Taustalukemista:

Anttila, E., Saurén, K., Niemi, R., Nurmi, A., Rantala, L., Hobsbawm, E., . . . Suoranta, J. (2008). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä: 2. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (2005). Kenen kasvatus?: Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino. HUOM! Erityisesti s. 62-112

Nivala, E. & Ryynänen, S. (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 14, 10-40.

Tervonen, M. (2017). Historiankirjoitus ja myytti yhden kulttuurin Suomesta. Teoksessa P. Markkula, H. Snellman, & A-C. Östman (toim.), Kotiseutu ja kansakunta: miten suomalaista historiaa on rakennettu (s. 137-162). Suomalaisen kirjallisuuden seura.

4) Digitalisaatio/Erilaiset oppimisympäristöt/koulukulttuurit

Alateemoja esimerkiksi opettajan digitaidot, somekansalaisuus, digiteknologian puutteet/liikakäyttö

Taustalukemista:

Mertala, P. (2021). Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio. Kasvatus & Aika, 15(1), 43–61.

Mertala, P. (vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76593/44697

Kostiainen, E. & Rautiainen, M. (2011). Uusi opettaja. Uusi koulu : oppiminen mediakulttuurin aikakaudella, 183-195.

Mertala, P., López-Pernas, S., Vartiainen, H., Saqr, M., & Tedre, M. (2024). Digital natives in the scientific literature: A topic modeling approach. Computers in Human Behavior, 152. 108076.https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.108076 Alla olevassa linkissä suomenkielinen lyhennelmä.  https://www.jyu.fi/fi/uutinen/mika-pitaa-diginatiivimyytin-elossa?liana_pv=b73d15af14935fdaa5aeb010624987fb

5) Globalisaatio

Alateemoja esimerkiksi globaalikasvatus, koulutusvienti modernina kolonialismina?, länsimaisen tieteen länsimainen katse, globaalikansalaisuus

Taustalukemista:

Antikainen, A. & Rinne, R. (2012). Ylikansalliset paineet, pohjoismainen malli ja suomalainen koulutus. Tiedon ja osaamisen Suomi : kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle.

Nivala, E. (2008). Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Väitöskirja.

Rinne, R. (2003). Uusliberaali ajattelutapa on pesiytynyt suomalaiseenkin koulutuspolitiikkaan. Aikuiskasvatus, 23(2), 152–157.

Silvennoinen, H., Kalalahti, M., Varjo, J., Armila, P., Jahnukainen, M., Kauppila, A., . . . Zacheus, T. (2018). Koulutuksen lupaukset ja koulutususko. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Tervasmäki, T., & Tomperi, T. (2018). Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa. Tampere University Press.

6) Kulutuskäyttäytyminen

Alateemoja esimerkiksi ekologinen kestävyys, oppiminen ja markkinavoimat, bisneskoulu ja koulutuksen kaupallistuminen, yrittäjyyskasvatus (yrittäjämäinen asenne), eriarvoistuminen, taloudellinen epätasa-arvo

Taustalukemista:

Jauhiainen, A. & Tähtinen, J. (2012). Kysymyksiä rahasta ja kasvatuksesta. Pääkirjoitus. Kasvatus, 43 (3), 223–225.

Seppänen, P., Lempinen, S., Nivanaho, N., Kiesi, I. & Thrupp, M. (2020). Edu-bisnes peruskoulussa: Kohti "eduekosysteemiä". Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 51(2), 95-112,275.

Suoranta, J. (2008). Markkinavoimat vastaan kasvatusvoimat. Teoksessa J. Ojajärvi & L. Steinby (toim.) Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella. Avain, 67–109.

Värri, V. (2019). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.

7) Suorituskeskeisyys
Alateemoja esimerkiksi koulumenestyminen ja suorituskeskeisyys, koulutususko ja koulutuslupaukset, jatkuva oppiminen, yhteiskunnan reunaehdot opettajan hyvinvoinnille

Taustalukemista:

Brunila, K., Harni, E., Saari, A. & Ylöstalo, H. (2021). Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino.

Kiilakoski, T. & Oravakangas, A. (2010). Koulutus tuotantokoneistona? Tulostavoitteinen koulutuspolitiikka kriittisen teorian valossa. Kasvatus & Aika : kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.

Lonka, K. & Vaara, L. (2016). Yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen. Teoksessa H. Cantell & A. Kallioniemi (toim.) Kansankynttilä keinulaudalla: Miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan. PS-kustannus, 39-52.

Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo J. (2018), Koulutususko yhteiskunnallisena ilmiönä. Teoksessa: H. Silvennoinen, M. Kalalahti & J. Varjo (toim.) Koulutuksen lupaukset ja koulutususko. Suomen kasvatustieteellinen seura. 11-40.

Simola, H. (2015). Koulupolitiikka ja riittävyyden eetos. Teoksessa H. Simola (toim.), Koulutusihmeen paradoksit. Vastapaino.

Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V. (2006). Opettajaksi opiskelevien kertomaa: Opettajaksi opiskelevien yhteiskunnallinen asennoituminen ja käsityksiä omista vaikuttamismahdollisuuksistaan yliopistossa. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Välijärvi, J. (2016). Tasa-arvon toteutuminen Suomalaisessa peruskoulussa. http://omalinja.fi/wp-content/uploads/2016/03/Oma-linja_Tasa-arvo-suomalaisessa-peruskoulussa.pdf

8) Valta ja vallankäyttö
Alateemoja esimerkiksi opettaja vallankäyttäjänä, yksilökeskeisyys vs. yhteisökeskeisyys, kontrolli vs. ohjaus, demokratiakasvatus, inkluusio

Taustalukemista:

Harni, E., Moisio, O., Harni, E., Elmgren, H., Nikkola, T., Moisio, O., . . . Rautiainen, M. (2015). Kontrollikoulu: Näkökulmia koulutukselliseen hallintaan ja toisin oppimiseen. Kampus Kustannus.

Lahelma, E. (1999). Hyvätapainen yksilö - kasvatustavoitteet koulun arjessa. Suomalainen koulu ja kulttuuri, 79-98.

Toom, A., Rautiainen, M., Tähtinen, J., Ahtiainen, R., Rautiainen, M., Heikkinen, H. L., . . . Tervasmäki, T. (2017). Toiveet ja todellisuus: Kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Kristiina Brunila, Anni Kouhia, Katariina Mertanen, Veera Tervo, Inka Tähkä ja Saara Vainio: Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta. https://www.kristiinabrunila.com/2023/04/03/nuoret-haluavat-puhua-tunteista-vai-annetaanko-nuorille-mahdollisuuksia-puhua-mistaan-muusta/