Väittely
Väittely
Väittely
Kirjallinen koe on hyvä tapa arvioida ympäristöopin tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslaki: "Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti."(tarkemmin asetuksissa ja Opetushallituksen ohjeissa)
OPS
- tavoitteissa oppimisprosessi keskeisintä luokilla 1-2 MUTTA luokilla 3-6 "Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen."
- käsitteiden osaamiseen kirjallinen koe siis olisi hyvä menetelmä, toki muutakin voi käyttää
- Opintojen aikainen arviointi sisältää myös summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa
- OPS 2014: Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä.
Opettamisen näkökulma
- opettajan on vaikea selvittää, ovatko oppilaat oppineet opetetut asiat, jos ei opittua testata. Opettajalle kirjallinen koe on helpoin toteuttaa ja tarkistaa. Kirjallinen koe on tuttu myös oppilaille
- opettajalle tärkeää jäädä dokumenttia osaamisesta, helpottaa arviointia ja perustelua
- voi olla tärkeää myös oppilaan oikeusturvalle ja oikeudenmukaiselle kohtelulle, että dokumenttia osaamisesta löytyy
- kirjallisen kokeen ei tarvitse tarkoittaa epäselviä piirroskuvia ja niistä lajien tunnistamista. Kirjallinen koe voi olla hyvin monimuotoinen ja sisältää paljon erilaisia tehtäviä: täydennystehtävät, monivalintaa, luokittelu- ja järjestystehtäviä,laskennallisia tehtäviä, ongelmanratkaisua, pohdinta- ja päättelytehtäviä, analyysi- ja synteesitehtäviä,
- Kirjallisen kokeen ei tarvitse olla tylsä, voi tehdä koneella hyödyntäen sähköistä materiaalia tai kokeen voi tehdä pari- tai ryhmäkokeena tai niin että aineisto saa olla mukana kokeessa.
Oppimisen näkökulma
- ympäristöoppi sisältää monia käsitteitä, jotka pitäisi osata veden olomuodot, kasvien osat, kehon osat ym. kun jatketaan edelleen biologian, maantiedon, kemian, fysiikan ja terveystiedon opintoihin. Oppilas motivoituu harjoittelemaan, kun käsitteet testataan kirjallisella kokeella.
- ylioppilaskirjoitukset ovat kirjallinen koe ja korkeakoulujen valintakokeissakin on kirjallisia osia. Siksi on tärkeää tottua kirjallisiinkin kokeisiin koulun alusta lähtien.
- Hyvä oppia kirjallistamaan omaa ajattelua ja oppimaansa
- Oppilaat saavat tehokkaan palautteen osaamisestaan.
- Eräässä tutkimuksessa oppilaat saivat itse tehdä kysymykset ja vastata niihin. Tämän koettiin vähentävän kokeen aiheuttamaa stressiä (Hope Corrigan and Georgiana Craciun: Asking the right questions: using student-written exams as an innovative approach to learning and evaluation)
- Reiluus ja oikeudenmukaisuus
- Jokaisella oppilaalla tulee olla samat mahdollisuudet menestyä. Koe reilu koska sama aika valmistautua ja samat asiat opiskeltavana vs. ryhmätyö, jossa voi olla vapaamatkustajia tai toisen ryhmän aihe voi olla vaikeampi.
- Arvioinnin tulisi olla jokaiselle oikeudenmukaista, jolloin arviointimenetelmiä tulisi olla useita. Mikään arviointimenetelmä ei ole yksinään riittävä.
- Validius
- Validius eli arvioidaan sitä mitä on tarkoitus arvioida. Kirjallisesta kokeesta on mahdollista tehdä sellainen, josta on mahdollista arvioida sitä mitä on tarkoituskin.
- Motivoi oppimaan
- Joillekin tieto tulossa olevasta kokeesta on suurin motivaattori opiskelulle. Toki arviointia ja palautetta on hyvä olla pitkin jaksoa, eikä vain vasta kokeen jälkeen. Tai kokeen voi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin koearviointia ja palautetta saa tasaisin väliajoin.
- Läpinäkyvyys
- Hyvä arviointi ei sisällä ikäviä yllätyksiä. Kirjallisessa kokeessa on mustaa valkoisella, jolloin arviointi ei jää vain opettajan tietoisuuteen, vaan oppilas itsekin tietää mistä arviointi koostuu.
- Vaativaa ja mahdollistaa erinomaisuuden osoittamisen
- kokeen vaativuustasoa on mahdollista muuttaa melko helposti.
- Joillekin erinomaisuuden osoittaminen voi olla hankalaa esimerkiksi ryhmätöissä tai esitelmissä, mutta kirjallisissa kokeissa pääsee loistamaan.
- OPS korostaa oppimisprosessin arviointia, tätä ei kirjallisella kokeella voida arvioida
--> vastaus: oppimisprosessin lisäksi myös sisältöosaamista korostetaan vuosiluokilla 3-6 (ks. OPS 2014)
--> kirjallinen koekin voi olla muuta kuin käsitteiden ulkoaopettelua testaavaa, voi olla soveltavaa esim. Mikä olisi hyvä tapa tutkia asiaa x? Ovatko a, b ja c hyvia tapoja tutkia asiaa y? Miksi tai miksi ei?
- Kaikki eivät voi näyttää osaamistaan kirjallisesti
--> kirjallinen voi olla muutakin kuin käsin paperille kirjoitettua
--> kaikki eivät osaa tuoda osaamistaan eduksi projekteissa ja ryhmätöissä (introvertit vs ekstrovertit)
- teknologian hyödyntäminen, sähköinen koe
- myös muuten voi näyttää osaamisensa, esim. suullisesti, mutta niin että opettajalle jää jotakin dokumenttia osaamisesta
Väittely
Kirjallinen koe on hyvä tapa arvioida ympäristöopin tavoitteiden saavuttamista.
Väite: Kirjallinen koe on hyvä tapa arvioida ympäristöopin tavoitteiden saavuttamista
Perusopetuslaki: "Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti." (tarkemmin asetuksissa ja Opetushallituksen ohjeissa)
Kirjataan alle väitteitä puolesta (ja mahdollisia väitteitä vastaan, jotka meidän tulee kumota).
Puolesta:
- ympäristöoppi sisältää monia käsitteitä, jotka pitäisi osata (tähän muutama esimerkki), kun jatketaan edelleen biologian, maantiedon, kemian, fysiikan ja terveystiedon opintoihin. Oppilas motivoituu harjoittelemaan, kun käsitteet testataan kirjallisella kokeella.
- opettajan on vaikea selvittää, ovatko oppilaat oppineet opetetut asiat, jos ei opittua testata. Opettajalle kirjallinen koe on helpoin toteuttaa ja tarkistaa.
- ylioppilaskirjoitukset ovat kirjallinen koe ja korkeakoulujen valintakokeissakin on kirjallisia osia. Siksi on tärkeää tottua kirjallisiinkin kokeisiin koulun alusta lähtien.
- opettajalle tärkeää jäädä dokumenttia osaamisesta, helpottaa arviointia ja perustelua
- voi olla tärkeää myös oppilaan oikeusturvalle ja oikeudenmukaiselle kohtelulle, että dokumenttia osaamisesta löytyy
- OPS 2014: Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä.
-
Vastaan:
- OPS korostaa oppimisprosessin arviointia, tätä ei kirjallisella kokeella voida arvioida
--> vastaus: oppimisprosessin lisäksi myös sisältöosaamista korostetaan vuosiluokilla 3-6 (ks. OPS 2014)
--> kirjallinen koekin voi olla muuta kuin käsitteiden ulkoaopettelua testaavaa, voi olla soveltavaa esim. Mikä olisi hyvä tapa tutkia asiaa x? Ovatko a, b ja c hyvia tapoja tutkia asiaa y? Miksi tai miksi ei?
- Kaikki eivät voi näyttää osaamistaan kirjallisesti
--> kirjallinen voi olla muutakin kuin käsin paperille kirjoitettua
--> kaikki eivät osaa tuoda osaamistaan eduksi projekteissa ja ryhmätöissä (introvertit vs ekstrovertit)
Perusopetuslaki: "Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti." (tarkemmin asetuksissa ja Opetushallituksen ohjeissa)
Kirjataan alle väitteitä puolesta (ja mahdollisia väitteitä vastaan, jotka meidän tulee kumota).
Puolesta:
- ympäristöoppi sisältää monia käsitteitä, jotka pitäisi osata (tähän muutama esimerkki), kun jatketaan edelleen biologian, maantiedon, kemian, fysiikan ja terveystiedon opintoihin. Oppilas motivoituu harjoittelemaan, kun käsitteet testataan kirjallisella kokeella.
- opettajan on vaikea selvittää, ovatko oppilaat oppineet opetetut asiat, jos ei opittua testata. Opettajalle kirjallinen koe on helpoin toteuttaa ja tarkistaa.
- ylioppilaskirjoitukset ovat kirjallinen koe ja korkeakoulujen valintakokeissakin on kirjallisia osia. Siksi on tärkeää tottua kirjallisiinkin kokeisiin koulun alusta lähtien.
- opettajalle tärkeää jäädä dokumenttia osaamisesta, helpottaa arviointia ja perustelua
- voi olla tärkeää myös oppilaan oikeusturvalle ja oikeudenmukaiselle kohtelulle, että dokumenttia osaamisesta löytyy
- OPS 2014: Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä.
-
Vastaan:
- OPS korostaa oppimisprosessin arviointia, tätä ei kirjallisella kokeella voida arvioida
--> vastaus: oppimisprosessin lisäksi myös sisältöosaamista korostetaan vuosiluokilla 3-6 (ks. OPS 2014)
--> kirjallinen koekin voi olla muuta kuin käsitteiden ulkoaopettelua testaavaa, voi olla soveltavaa esim. Mikä olisi hyvä tapa tutkia asiaa x? Ovatko a, b ja c hyvia tapoja tutkia asiaa y? Miksi tai miksi ei?
- Kaikki eivät voi näyttää osaamistaan kirjallisesti
--> kirjallinen voi olla muutakin kuin käsin paperille kirjoitettua
--> kaikki eivät osaa tuoda osaamistaan eduksi projekteissa ja ryhmätöissä (introvertit vs ekstrovertit)
- teknologian hyödyntäminen, sähköinen koe
- myös muuten voi näyttää osaamisensa, esim. suullisesti, mutta niin että opettajalle jää jotakin dokumenttia osaamisesta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
OPS: https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
13.4.5 Ympäristöoppi (s.130)
Ympäristöopin tavoitteet vuosiluokilla 1-2
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2
Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaat voivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna, joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissa ovat
• edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa
• edistyminen havaintojen tekemisessä
• edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa
• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa
14.4.5 Ympäristöoppi (s.239)
Ympäristöopin tavoitteet vuosiluokilla 3-6
Työskentelyn jäsentäminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Tutkimuksissa ja projekteissa keskitytään arvioimaan vain muutamaa osa-aluetta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksi arvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen.
Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
13.4.5 Ympäristöoppi (s.130)
Ympäristöopin tavoitteet vuosiluokilla 1-2
- Merkitys, arvot, asenteet
- Tutkimisen ja toimimisen taidot
- Tiedot ja ymmärrys
Oppilaan oppimisen arviointi ympäristöopissa vuosiluokilla 1-2
Opittavien asioiden jakaminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaat voivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna, joten oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan sovittujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita ympäristöopissa ovat
• edistyminen lähiympäristössä tutkimisessa sekä toimimisessa ja liikkumisessa
• edistyminen havaintojen tekemisessä
• edistyminen turvallisen toimimisen taidoissa
• edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa
14.4.5 Ympäristöoppi (s.239)
Ympäristöopin tavoitteet vuosiluokilla 3-6
- Merkitys, arvot, asenteet
- Tutkimisen ja toimimisen taidot
- Tiedot ja ymmärrys
Työskentelyn jäsentäminen kokonaisuuksiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Tutkimuksissa ja projekteissa keskitytään arvioimaan vain muutamaa osa-aluetta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi oppilaiden työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin. Sisällön lisäksi arvioidaan olennaisen hahmottamista, tiedonhakua ja ilmaisun selkeyttä. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Oppilaat harjoittelevat omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista sekä kannustamaan toisiaan oppimisessa. Arvioinnin kohteena eivät ole oppilaiden arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalisuus, temperamentti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet. Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen.
Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten
- Merkitys, arvot, asenteet
- Tutkimisen ja toimimisen taidot
- Tiedot ja ymmärrys
- Opetuksen tavoite: T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä S1-S6
- Arvioinnin kohteena Käsitteiden käyttö --> Oppilas osaa kuvata ympäristöä, ihmisen toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin tiedonalojen keskeisillä käsitteillä ja omin sanoin. Oppilas osaa yhdistää käsitteitä loogisesti toisiinsa.
- Opetuksen tavoite: T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaa ympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- ja muita geomediataitoja S3-S6
- Arvioinnin kohteena Maantiedon tiedonala: Maapallon hahmottaminen, kartta- ja muut geomediataidot Oppilas osaa tunnistaa eri aluetasot, jäsentää omaa ympäristöään, hahmottaa opiskelemiaan alueita ja koko maapallon karttakuvaa sekä osaa kuvata alueellista monimuotoisuutta maapallolla. Oppilas osaa käyttää karttoja ja muita geomedialähteitä tiedonhaussa ja esittämisessä.
- Opetuksen tavoite: T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisia ilmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaa energian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle S2, S4- S6
- Fysiikan tiedonala: Fysikaalisten ilmiöiden tutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen Oppilas osaa havainnoida ja kuvata yksinkertaisia fysikaalisia ilmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa käyttää energia-, voima- ja liikekäsitteitä arkisissa tilanteissa ja osaa antaa esimerkkejä energian säilymisen periaatteesta.
- Opetuksen tavoite: T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle S2, S4- S6
- Arvioinnin kohteena Kemian tiedonala: Kemiallisten ilmiöiden tutkiminen, kuvaaminen ja selittäminen Oppilas osaa havainnoida ja kuvata olomuotoja ja tuttujen aineiden ominaisuuksia sekä harjoittelee niihin liittyviä selityksiä. Oppilas osaa selittää aineen säilymisen periaatteen avulla esimerkiksi veden kiertokulkua tai kierrätystä. VUOSILUOKAT 3–6 246 Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet ympäristöopissa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
- Opetuksen tavoite: T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjen terveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden ja nuoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilasta harjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa. S1-S3, S6
- Arvioinnin kohteena Terveystiedon tiedonala: Terveyden osaalueiden ja arjen terveystottumuksien tuntemus sekä niiden merkityksen pohtiminen, ikäkauteen liittyvän kasvun ja kehityksen tunnistaminen ja kuvaaminen Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueita ja antaa esimerkkejä siitä, miten terveyttä voidaan arjessa edistää. Oppilas osaa kuvata elämänkulun eri vaiheita ja selittää murrosikään liittyviä keskeisiä kasvun ja kehityksen tunnuspiirteitä ja
- Opetuksen tavoite: T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä S1-S6
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
- tavotteissa oppimisprosessi keskeisintä luokilla 1-2 MUTTA luokilla 3-6 "Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen."
- käsitteiden osaamiseen kirjallinen koe siis olisi hyvä menetelmä, toki muutakin voi käyttää
Luento: Arviointi luonnontieteissä
Arviointi luonnontieteissä
Luento kurssilla POM1YYL 11.10.2016
Pasi Nieminen
Fixed mindset
- muuttumattomuuden asenne --> kirjalliset kokeet aina huonoja
Growth mindset
- kasvun asenne --> kirjalliset kokeet voivat olla hyviä ja tarkoituksenmukaisia tiettyjen asioiden testaamiseen tietyissä tilanteissa
Arvioinnin keskeiset arvo (Atjonen, 2007)
Reiluus ja oikeudenmukaisuus
- jos arvioidaan vaan tuntityöskentelyä niin vaarana
Validius ja reliabiliteetti
-
Läpinäkyvyys
Motivoi oppimiaan
Vaativaa ja mahdollistaa erinomaisuuden osoittamisen
- erinomaisuuden osoittaminen joillekin projekteissa ja vuorovaikutuksessa hankalaa