Väittely
Väittely
Kirjallinen koe on hyvä tapa arvioida ympäristöopin tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslaki: "Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti."(tarkemmin asetuksissa ja Opetushallituksen ohjeissa)
OPS
- tavoitteissa oppimisprosessi keskeisintä luokilla 1-2 MUTTA luokilla 3-6 "Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä tutkimisen ja toimimisen taitojen lisäksi myös tiedonalojen osaaminen."
- käsitteiden osaamiseen kirjallinen koe siis olisi hyvä menetelmä, toki muutakin voi käyttää
- Opintojen aikainen arviointi sisältää myös summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa
- OPS 2014: Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä.
Opettamisen näkökulma
- opettajan on vaikea selvittää, ovatko oppilaat oppineet opetetut asiat, jos ei opittua testata. Opettajalle kirjallinen koe on helpoin toteuttaa ja tarkistaa. Kirjallinen koe on tuttu myös oppilaille
- opettajalle tärkeää jäädä dokumenttia osaamisesta, helpottaa arviointia ja perustelua
- voi olla tärkeää myös oppilaan oikeusturvalle ja oikeudenmukaiselle kohtelulle, että dokumenttia osaamisesta löytyy
- kirjallisen kokeen ei tarvitse tarkoittaa epäselviä piirroskuvia ja niistä lajien tunnistamista. Kirjallinen koe voi olla hyvin monimuotoinen ja sisältää paljon erilaisia tehtäviä: täydennystehtävät, monivalintaa, luokittelu- ja järjestystehtäviä,laskennallisia tehtäviä, ongelmanratkaisua, pohdinta- ja päättelytehtäviä, analyysi- ja synteesitehtäviä,
- Kirjallisen kokeen ei tarvitse olla tylsä, voi tehdä koneella hyödyntäen sähköistä materiaalia tai kokeen voi tehdä pari- tai ryhmäkokeena tai niin että aineisto saa olla mukana kokeessa.
Oppimisen näkökulma
- ympäristöoppi sisältää monia käsitteitä, jotka pitäisi osata veden olomuodot, kasvien osat, kehon osat ym. kun jatketaan edelleen biologian, maantiedon, kemian, fysiikan ja terveystiedon opintoihin. Oppilas motivoituu harjoittelemaan, kun käsitteet testataan kirjallisella kokeella.
- ylioppilaskirjoitukset ovat kirjallinen koe ja korkeakoulujen valintakokeissakin on kirjallisia osia. Siksi on tärkeää tottua kirjallisiinkin kokeisiin koulun alusta lähtien.
- Hyvä oppia kirjallistamaan omaa ajattelua ja oppimaansa
- Oppilaat saavat tehokkaan palautteen osaamisestaan.
- Eräässä tutkimuksessa oppilaat saivat itse tehdä kysymykset ja vastata niihin. Tämän koettiin vähentävän kokeen aiheuttamaa stressiä (Hope Corrigan and Georgiana Craciun: Asking the right questions: using student-written exams as an innovative approach to learning and evaluation)
- Reiluus ja oikeudenmukaisuus
- Jokaisella oppilaalla tulee olla samat mahdollisuudet menestyä. Koe reilu koska sama aika valmistautua ja samat asiat opiskeltavana vs. ryhmätyö, jossa voi olla vapaamatkustajia tai toisen ryhmän aihe voi olla vaikeampi.
- Arvioinnin tulisi olla jokaiselle oikeudenmukaista, jolloin arviointimenetelmiä tulisi olla useita. Mikään arviointimenetelmä ei ole yksinään riittävä.
- Validius
- Validius eli arvioidaan sitä mitä on tarkoitus arvioida. Kirjallisesta kokeesta on mahdollista tehdä sellainen, josta on mahdollista arvioida sitä mitä on tarkoituskin.
- Motivoi oppimaan
- Joillekin tieto tulossa olevasta kokeesta on suurin motivaattori opiskelulle. Toki arviointia ja palautetta on hyvä olla pitkin jaksoa, eikä vain vasta kokeen jälkeen. Tai kokeen voi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin koearviointia ja palautetta saa tasaisin väliajoin.
- Läpinäkyvyys
- Hyvä arviointi ei sisällä ikäviä yllätyksiä. Kirjallisessa kokeessa on mustaa valkoisella, jolloin arviointi ei jää vain opettajan tietoisuuteen, vaan oppilas itsekin tietää mistä arviointi koostuu.
- Vaativaa ja mahdollistaa erinomaisuuden osoittamisen
- kokeen vaativuustasoa on mahdollista muuttaa melko helposti.
- Joillekin erinomaisuuden osoittaminen voi olla hankalaa esimerkiksi ryhmätöissä tai esitelmissä, mutta kirjallisissa kokeissa pääsee loistamaan.
- OPS korostaa oppimisprosessin arviointia, tätä ei kirjallisella kokeella voida arvioida
--> vastaus: oppimisprosessin lisäksi myös sisältöosaamista korostetaan vuosiluokilla 3-6 (ks. OPS 2014)
--> kirjallinen koekin voi olla muuta kuin käsitteiden ulkoaopettelua testaavaa, voi olla soveltavaa esim. Mikä olisi hyvä tapa tutkia asiaa x? Ovatko a, b ja c hyvia tapoja tutkia asiaa y? Miksi tai miksi ei?
- Kaikki eivät voi näyttää osaamistaan kirjallisesti
--> kirjallinen voi olla muutakin kuin käsin paperille kirjoitettua
--> kaikki eivät osaa tuoda osaamistaan eduksi projekteissa ja ryhmätöissä (introvertit vs ekstrovertit)
- teknologian hyödyntäminen, sähköinen koe
- myös muuten voi näyttää osaamisensa, esim. suullisesti, mutta niin että opettajalle jää jotakin dokumenttia osaamisesta