Juho Laitamäki
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Artikkelissa ja luennolla esitetyt opiskelutavat herättivät minussa paljon pohdintaa ja innostusta. Opiskelumetodit eroavat omista kokemuksistani todella suuresti ja suurimpana erona on opetuksen toiminnallisuus. Omista opiskelukokemuksista en muista yhtään toiminnallista tuntia, vaan opetus tapahtui suurimmaksi osaksi “kalvosulkeisina”. Lähimpänä toiminnallista opetusta oli kun yläkoulun opettajamme toi luokkaan talvisodassa käytetyn Suomi-konepistoolin. Nyt Luennon nähtyäni olisi tähänkin tapahtumaan voinut luoda toiminnallisen harjoituksen missä olisimme ryhmässä voineet pohtia aseen historiaa ja sitä mihin sitä on käytetty ja ketkä ovat käyttäneet. Historian empatiaan emme myöskään käyneet tunneilla läpi, vaan opetus tapahtui enemmän oppikirjoissa kerrottujen faktojen pohjalta.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Omaan saamaani opetukseen verrattuna päällimmäisenä nousee esiin oppilaiden kyky kokea historiallista empatiaa. Esimerkeissä korostuu myös oppilaan tiedonhaku, päättelykyky, opittujen asioiden selittäminen sekä kriittisyys opittuun asiaan.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Mielestäni tällaisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta hyvää perehtymisestä aiheeseen, jotta hän osaa järjestää tarpeeksi selkeitä projekteja oppilaita varten. Toiminnallisen opetuksen onnistumiseen opettajalta vaaditaan myös heittäytymiskykyä, että oppilaat innostuvat toiminnasta. Projektioppimiseen kukaan opettaja ei mielestäni heti täydellinen vaan se vaatii useita kertoja, mikä helpottaa organisointia, ajankäyttöä, toiminnan arviointia sekä valmiuksia reagoida nopeasti ilmeneviin tapahtumiin. Luokan oppilaiden tunteminen helpottaa myös toiminnallisen opetuksen toteuttamista.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Jenna Rinta-Kyttä
lähetetty vastaus poistettu Jenna Rinta-Kyttä
1. Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historia nja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Mielestäni tällaiset opetusmetodit ovat virkistävä tapa monta vuotta vanhaan opettaja johtoiseen opetukseen. Toisaalta tällainen näin aktivoiva opetustapa ei välttämättä sovi kaikille oppijoille. Omat muistoni esimerkiksi yläasteen historiantunneista ovat myönteisiä, sillä siellä opettajamme suosi tällaista oppilasta aktivoivaa opetustyyliä. Muistan, että eläydyimme usein erilaisiin historiallisiin aikakausiin, ja opettaja esiintyi erilaisina historiallisina hahmoina. Yhteiskuntaopin opiskelu noudatti perinteisempiä kalvosulkeisia.2. Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkissä harjoitetaan?
Hyvin monenlaisia taitoja, joita ihmiset tarvitsevat joka päivä. Esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, empatiaa ja eläytymiskykyä ja luovuutta. Tämän kaltaiset opetusmetodit vaativat oppilaalta kykyä tulkita tilanteita useista eri näkökulmista, sekä kykyä arvioida näitä tilanteita kriittisesti. Tämä taas on tärkeä taito niin opiskelussa myöhemmin kuin elämässä ylipäätään.
3.Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlainen opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Opettajan tulee kyetä heittäytymään ja eläytymään itse rooliin. Jos sellainen ei tunnu luontevalta, opettajan tulee kehitellä muita tapoja. Opettajan tulee myös olla perehtynyt aiheen luonteeseen, sillä vaikka eläytyminen (kuten artikkelissa mainittiin) voisi olla hauska tapa oppia, opittavan asian tulee pohjautua faktaan ja oikeaan tietoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.