Mediakasvatuspysäkit

Pysäkki 1

Tea, Iida K, Milla ja Essi 

mediaskasvatus

sarjiskone, kulttuuri valve, media coach, pelit (yle)

Pelillisyys, monipuolisuus, saavutettavuus, asiasisältö

sisältösekaannus

klikkiotsikot (huuhaa kamaa, ei kerro mitään, itselle tärkeää kiinnittää huomiota näihin, pelkkien otsikoiden lukeminen)

kaupalliset sisällöt (nuorten huijaus, moni mielipide myyty, huomaa somessa että osa tekee vain pakon alla esittely, piilotettuna kaupallinen yhteistyö merkintä, onko eettistä esim temu yhteistyöt?)

trollaus (uusia muotoja ja sanoja, catfishaus on trollaamista, sitä on kaikkialla ja sitä ei itsekään aina huomaa.)


Ilona, Saku ja Oona
Tärkeitä asioita olivat tekoälyyn liittyvät tehtävät ja infot, sekä misinformaation, manipulaation ja propagandaan liittyvät materiaalit.

Lapsille om tärkeää opettaa kriittisyyttä, sillä internet on täynnä joko tahallisia tai tahattomia valheita. Väärien tietojen tunnistaminen on vaikeaa jopa aikuiselle, ja se on erityisen vaikeaa lapsille, koska heillä ei ole tarvittavia taustatietoja epäilyttävien tietojen tunnistamiseen.

Lapset pitää opettaa erittäin kriittisiksi. On parempi epäillä kaikkea, kuin uskoa kaikkea.

Klikkiotsikoiden materiaali on siitä hyödyllinen, että siellä on listattu klikkiotsikoiden ja huijausten piirteitä. Samanlaista sisältöä on myös satiirin tunnistamisen sivuilla. Lapsille on hyvä luetella tiettyjä piirteitä, joita klikkiotsikoilla ja satiirilla on, jotta he pystyvät helpommin tunnistamaan niitä.

On tärkeää myös pettaa lapsille, että he voivat aina kysyä, jos jokin ihmetyttää tai huolettaa

Ryhmä 3
Opettajalle on paljon valmiita materiaaleja ja suunnitelmia oppitunneille sekä oppimiskokonaisuuksille. Esim. medialukutaitoon, some, kriittinen lukutaito aiheisiin. 

Ryhmä 2
- Jokainen oli lukenut erilaisia sivustoja
- Materiaalia löytyy hyvin monipuolisesti (pelejä, diplomeja, keskustelutehtäviä ym.)
- Sisältösekaannus-sivustolla oli paljon tietoa erilaisita disinformaation ja propagandan muodoista. Sivuston avulla voi opettajana saada lisää tietoa ja kartuttaa osaamista aiheesta.




Pysäkki 2

- Tiedote herätti meissä huolta disinformaation helposta levittämisestä.
- Tiedon leviäminen on nopeaa, mikä voi johtaa vääränlaisen tiedon leviämiseen laajalle.
- Pyrkimys on luoda sekasortoa väärän tiedon levittämisessä, mikä kuulostaa hurjalta.
- Tekoälyn käyttäminen mentaalisen sodankäynnin välineenä mietityttää. Esimerkiksi osaako erottaa tekoälyn ja oikean henkilön kirjoittaman tekstin.

- Luokanopettajana on tärkeää tarkastella lähteitä kriittisesti.
- On hyvä tietää, mistä yhteiskunnassa puhutaan, ja mihin aiheisiin lapset törmäävät.

Essi, Milla, Tea ja Iida

Tiedote:
    
- ahdisti, pelottava ajatus kun ei voi tietää mikä on propagandaa ja mikä ei 
- mentaalista sodankäytiä ei aina huomaa
- tuli kyyninen ja lannistunut fiilis. ''ja taas mennään''
- artikkelin kuva herätti tunteita: olemme vain sätkynukkeina, koimme kuvan hyvin kuvaavaksi
- ajatus tekoälyn hyödyntämisestä huolettaa: väärinkäyttö
- suomi vs venäjä asettelu
- vaikeaa tunnistaa propaganda ja tekoälyn tuotoksia

mediankäyttö

- facebookissa tykätty eri uutislähteistä -> toivotaan että syöte on sellainen että uutiset tulevat esiin
- mediaa enemmän somen tyylisenä, eikä niinkään uutisten lukuna
- vältellään uutisia, sillä halutaan kuulla enemmän positiivisia uutisia ja tällä hetkellä ne ovat aika negatiivisia
- samaan aikaan haluaa tietää ja on kiinnostunut laajasti asioista, mutta uutisvirta on negatiivista niin välttelee itsensä kuormittamista.
- miten käsitellä ikäviä asioita lasten kanssa??
 - halu säilyä omassa pinkissä kuplassa
 -
 
 Ilona, Saku ja Oona
 Tiedot ovat jo tuttuja, mutta silti huolestuttavia. Luokanopettajana tai luokaopettaja opiskelijoiden on oltava erityisen tietoisia tällaisista asioista, jotta ne ne voidaan ottaa koulussa huomioon ja niistä voidaan keskustella lasten kanssa. Muutenkin on tärkeää seurata uutisia, jotta voi ennakoida lapsia askarruttavia asioita.
 
 Tiktokissa leviää lasten keskuudessa joskus vaarallisiakin asioita. 
 
 Omat internet tottumuksemme:
     Käytämme puhelimia, kun on tylsä ja tyhjä hteki. Se on automatisoitunut.
     Rahaa emme käytä juurikaan. Korkeintaan suoratoistopalveluihin

Lapsetkin käyttävät sosiaalista mediaa paljon. 
Joissain kouluissa on myös vaikea saada lapset pitämään puhelimet pois tuntien aikan.
 
 Ryhmä 3
 Tiedote huolestutti, mutta ei yllättänyt.
 Luokanopettajaopiskelijan tulee olla perillä maailman asioista, koska lapset kohtaavat samoja asiota arjessaa. Opettajana pitää pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö, jossa voi keskustella aiheesta aikuisen kanssa. 
 
 Käytämme mediaa päivittäin. Luemme uutisia ja selaamme somea. Maksamme esim .suoratoistopalveluista. 
 
 

Pysäkki 3

Ryhmä 3
1. Lasten uutisten osio Lasten tiedekysymykset:
    Kysymys 3 - Minkälainen olisi maapallo ilman eläimiä?
 
 Tehtövä:
    Oppilailta kysytään Minkälainen olisi maapallo ilman eläimiä?. Oppilaat pohtivat ensin kysymystä pienryhmissä. Pohdinnan jälkeen siirrytään lukemaan juttu, jossa on biodeversiteettitutkimuksen professorin vastaus kysymykseen. Tekstistä väritetään sanat, jotka ovat oppilaille uusia sekä lauseet, joita ei välttämättä ymmärretä. Oppilaille ei alkuun esitetä koko aukemaa lehdestä, vaan kysymys 3 kohta. Myöhemmin katsotaan yhdessä millaiseen kokonaisuuteen kyseinen juttu liittyy. Seuraavaksi oppilaat värittävät tekstistä lauseet, jotka vastaavat annettuun kysymykseen. 
    
    Ryhmä 2
    Lasten uutiset: "Hallitus hyväksyi uudet kännykkärajoitukset"
    Tehtävä: Kännyköiden käytöstä voitaisiin keskustella yhdessä opettajan johdolla yhteisesti. Luokan voisi jakaa kahteen ryhmään, ja muodostaa väittelyn. Toinen ryhmä on kännykkäkieltoa vastaan ja toinen ryhmä on sen puolella. Tehtävään voisi liittää myös lukemista, ja etsiä netistä lisää uutisia ja perustella väitettään argumentein.
    
    Opettajana vaikeita asioita voi käsitellä luokassa esim.
    - taiteen kautta lukemalla tarinoita, joissa käsitellään vaikeita asioita
    - antamalla lapselle tilaa ja aikaa sekä kuunnella lapsen ajatuksia
    - asian selittäminen rehellisesti, liiallisia yksityiskohtia kuitenkin vällttäen
    - antaa lapselle mahdollisuus esittää kysymyksiä (esim. anonyymisti)
    
    Ryhmä 1

Uutinen: Mielenosoittajat sotkivat Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla. He vastustivat ympäristölle haitallisen turpeen polttamista.
- Luetaan uutinen
- pohditaan sitä, että miksi näin tehtiin?
- oliko tämä asia oikein vai ei?
- miksi mielenosoituksia yleensä pidetään? 


Ilona, Saku ja Oona
t.1
Lehdissä on kysymysaukeama, jossa lukemasta kysytään kysymyksiä. Ensin voisi laittaa lapset lukemaan jonkun heitä kiinnostavan artikkelin ja sitten he vastaisivat kysymykseen. Sitten asiasta juteltaisiin. Esim. miksi juuri muovinen klitteri on kielletty euroopanunionissa.

t2. itämeren kaapelivauriosita kerrotaan useammassakin lehdessä. Lehdessä kerrotaan lyhyesti faktoja, eikä niissä spekuloida.Uutinen on lyhyt ja asiallinen, eikä lietso pelkoa, mutta ei myöskään välttämättä helpota lapsen huolta. Lehti selittää käsitteet lapselle ymmärrettävästio.

Miten opettajana lähtisi käsittelemään asiaa:
    Ensin kaikki lukevat tekstin ja sitten keskustellaan siitä, miten he ovat asian ymmärtäneet ja onko asiaan liittyviä huolia tai kysymyksiä.

Pysäkki 4

Ilona, Saku ja Oona
    Laulu tuntuu energiseltä ja iloiselta. Siinä kuvaillaan ihastumisen tunnetta. Tekstissä esitellään epävarmuuden tunnetta ja pohditaan uskaltaako. 
    Laulun tehtävä on viihdyttää ja jakaa tunteita. 
    Laulun on tuottanut Eino ja Aapeli. He ovat kaksi nuorta poikaa. ja video on julkaistu youtubessa, jossa se on kaikkien nähttävänä.
    Kohde ryhmänä ovat muut noin samanikäiset lapset.
    Youtubesta löytyy paljon samantyylisiä tekstejä, tosin usein samasta aiheesta laulava enemmän aikuiset ja vanhemmat nuoret. Oman itsensä ikäisiltä tulevat laulut iskevät varmaan erilailla, kuin aikuisemmilta tulleet. 
    Youtuben lisäksi samantyyliseen sisältöön tomrää myös kirjoissa ja sarjoissa. Ihastukset ovat lasten ja etenkin nuorten kirjallisuudessa puhuttava aihe.
    Laulajat tuovat itseään esiin melko itsevarmasti, joten he ottavat itsensä ja tekstinsä vakavasti. Lapset tekevät lauluja selkeästi myös omaksi ilokseen ja se näyttäisi olevan heistä hyvin hauskaa.
    
    Ryhmä 3
    Kuuluuko Einon ja Aapelin oma ääni laulussa ja musiikkivideossa?
    On pyritty huomiomaan kohdeyleisöä (nuoret tytöt) ja artistien ikää aikuisten toimesta.
    Tavoitteena myydä Einon ja Aapelin musiikkia ja brändiä.
    Videon tapahtumat ja miljöö voisi olla realistinen. 
    
    Ryhmä 2
    - Musiikkivideon monitulkintaisuus
    Onko tarinassa kaksi eri henkilöä, jotka tavoittelevat samaa tyttöä, vai onko tarinassa yksi henkilö, jolla on sisäinen ristiriita (tykkäätkö minusta tälläisena kuin olen).
    - Olivatko musiikkivideon tapahtumat kohdeyleisölleen (alakouluikäiset) tavallisia (esim. treffeillä käynti)
    - Ihastumisen tunteeseen voi samastua, mutta sitä voi olla vaikea sanoittaa
    
    Ryhmä 1
    
    - Musiikkivideo tukee musiikkivideon tarinaa
    -Herää kysymys, onko lapset edes halunneet osallistua kappaleen tekoon? (Kappaleen teema, onko kukaan 10v että alanpas tekemään musiikkia?)
    - Kuka kappaleen on tehnyt? Onko pojilla ollut osuutta tai arpaa sanoitukseen (sanat risteää esittäjistä) 
    -