Moduuli 2. Kirjallisuus, kulttuuri ja oppijoiden tekstiympäristöt
Moduuli 2. Kirjallisuus, kulttuuri ja oppijoiden tekstiympäristöt
Moduulin tavoitteet
Tässä moduulissa tavoitteena on- syventyä kirjallisuus- ja kulttuurikasvatukseen
- kehittää ymmärrystä oppijan oman tekstiympäristön merkityksestä oppijan identiteettityössä
- kehittää osaamista oppijoiden omien tekstimaisemien hyödyntämisessä heidän toimijuutensa tukemiseksi.
- Tämän moduulin työtapoja ja materiaaleja on kehitelty seuraavissa tutkimushankkeissa: Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen opettajankoulutusten yhteistyössä osana ULA-hanketta (Uutta luova asiantuntijuus) sekä TARU® - Tarinoilla lukijaksi -kirjallisuuskasvatushankkeessa (https://tarinoillalukijaksi.fi/) Jyväskylän ja Turun yliopiston (Rauman kampus) yhteistyönä.
- tekstien tulkinnassa tutustuessasi lasten- ja/tai nuortenkirjoihin sekä lähdemateriaaliin (kriteeri) ja tutustessasi erilaisiin oppijaan tekstiympäristön teksteihin
- tuottamisessa laatiessasi multimodaalisia tekstejä ja argumentoidessasi ajatuksiasi kirjallisuuskasvatuksesta (kriteerit) ja laatiessasi multimodaalisia tekstejä moduulin tehtäviä tehdessä.
Pedagogisen osaamisen kehittyminen
Pedagogista osaamistasi kehität pohtiessasi tehtäviä kuhunkin teemaan sekä tarkastellessasi näkemyksiäsi kirjallisuuskasvatuksessa. Voit tutustua myös kirjallisuuden opetuksen suuntauksiin lähdemateriaalin ja/tai tenttitehtävien myötä (ks. erityisesti osaamiskriteerit 4.1, 4.2, ja 4.6). Oma pedagoginen osaamisesi kehittyy myös tarkastellessasi oppijan tarvitsemaa osaamista tekstiympäristössään, yhteiskunnallisia näkökulmia ja oppilaan kehitykseen liittyviä näkökulmia (ks. erityisesti osaamiskriteerit 4.2, 4.3, 4.5 ja 4.6) sekä pohtiessasi tehtäviä valitsemiisi teemoihin.
Moduuliin liittyvät tenttikysymykset
Moduulin tehtävät
Tehtävä 1. Mitä on kirjallisuuskasvatus?
Kirjallisuuskasvatus on Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän keskeinen sisältöalue. Se vaikuttaa laajasti paitsi yksilön kielellisten taitojen kehittymiseen myös tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, kulttuurintuntemukseen ja estetiikan kokemukseen. Syvennät tässä tietämystäsi lukuhalun heräämisestä, lukemiseen motivoinnista ja lukuinnon sytyttämisestä.
- Tutustu alla olevista materiaaleista vähintään kahteen. Nimeä niihin viitaten 3 suuntaviivaa tai periaatetta, joille perustat lukemisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen. Perustele valintasi.
- Valitse suuntaviivoista yksi, jonka pohjalta laadit oppimiskokonaisuuden (tavoitteet, sisältö/toteutus ja arviointi (huom. otathan suunnitelmassasi huomioon vuosiluokan). Huomioi suunnitelmassa myös yhteisöllisen lukemisen tavat ja luovat menetelmät lukemaan kannustamisessa.
- Tutustu alla olevista materiaaleista vähintään kahteen. Nimeä niihin viitaten 3 suuntaviivaa tai periaatetta, joille perustat lukemisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen. Perustele valintasi.
- Valitse suuntaviivoista yksi, jonka pohjalta laadit oppimiskokonaisuuden (tavoitteet, sisältö/toteutus ja arviointi (huom. otathan suunnitelmassasi huomioon vuosiluokan). Huomioi suunnitelmassa myös yhteisöllisen lukemisen tavat ja luovat menetelmät lukemaan kannustamisessa.
- Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2024. TARU®-opas lukutaidon kehittämiseen ja kirjallisuuskasvatukseen. Opinkirjo. https://tarinoillalukijaksi.fi/wp-content/uploads/2024/08/TARU-OPAS_saavutettava_kaikki_X.pdf
- Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019. Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa. Onnimanni 2/2019.
- Aerila, J.-A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M. & Sario, S. 2019. Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen. Teoksessa E.-M. Niinistö, J.-A. Aerila, S. Sario & M. Kauppinen (toim.). Ytimessä. Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Vaasa: Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 116–122.
- Kainulainen, J. & Kainulainen, P. 2014. Sanataidetta, elämyxiä ja eri kirjallisuus vyöhykkeitä. Viidesluokkalaiset ja kirjallisuuden opetuksen auktoriteetit kirjallisuuskäsityksen ja kirjallisuuden opetuksen määrittelijöinä. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Tietolipas 245. Helsinki: SKS, 137–170.
- Kauppinen, M. 2024. Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät oppilaiden ja opettajien hyvinvointia vahvistamassa. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 33 - 62Kauppinen_2024.pdf
- Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2020. Potrettikuvista miniatyyripuutarhoihin ja lukuvirtoihin. Kirjallisuusperustaista kielikasvatusta taidemenetelmin (LivArt). Kielikukko 1/2020, 2–8. https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Kielikukko%201%202020%20www.pdf
- Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.
- Kulju, P. (2017). Kirjallisuuskasvatus monilukutaitoistuu. Teoksessa S. Asikainen (toim.) Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Pukstaavi, Suomen kirjainstituutin säätiö, 134-144.
- Rättyä, K. (2012). Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä. SKIDI 1(1), 52-56.
Liitteet:
Kulju, P. (2017). Kirjallisuuskasvatus monilukutaitoistuu. Teoksessa S. Asikainen (toim.) Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Pukstaavi, Suomen kirjainstituutin säätiö, 134-144.
Rättyä, K. (2012). Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä. SKIDI 1(1), 52-56.
Wiseman, A. (2011) Interactive Read Alouds: Teachers and Students Constructing Knowledge and Literacy Together. Early Childhood Education Journal 38, 431-438.
Tehtävä 2. Lukemisen merkitykset - kuka puhuu ja kenen äänellä?
Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön -hankkeessa (https://ytimessa-kirja.webnode.fi/ ) selvitettiin oppilaiden käsityksiä lukemisen merkityksestä. Oppilaat vastasivat kyselyyn, joissa oli valmiita perusteluja lukemisen hyödyistä. Listasta piti valita omaa käsitystä vastaavat perustelut. Kyselyyn vastasi noin 80 neljäsluokkalaista ja reilut 80 yläkoululaista. Ks. piirakkakuviot neljäsluokkalaisten ja yläkoulun aineistoista.
Tarkastele piirakkakuvioita ja pohdi niiden pohjalta oppilaiden näkemyksiä lukemisen merkityksestä alla olevia lähteitä apuna käyttäen:
- Keiden tai minkä tahojen ääni lukemisen tärkeydestä oppilaiden vastausten taustalla kaikuu (ks. artikkelia lukemiseen liittyvästä hyötypuheesta Kauppinen & Aerila 2019)?
- Pohdi, miten voit opettajana kannustaa monentyyppisiä lukijoita kirjojen pariin ja saada oppilaiden lukemiseen omakohtaista merkityksellisyyttä.
Lähteet:
Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2019. Luokanopettajat kirjallisuuskasvattajina Kauppinen_Aerila_ÄOLV.pdf. Teoksessa M. Murto (toim.) Kiinni fiktioon: kirjallisuuden tutkimuksesta ja opetuksesta. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 11–30.
Sulkunen, S. & Nissinen, K. 2014. Suomalaisnuorten lukijaprofilit. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 45 (2014) : 1, 34–48 Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1614851
Tehtävä 3. Lukuinto ja -motivaatio (tulkitsemistaitojen pedagogiikka)
Syvennä tietämystäsi lukemiseen motivoinnista ja lukuinnon sytyttämisestä.
- Tutustu alla oleviin materiaaleihin ja poimi niistä tekijöitä, jotka vaikuttavat lukemaan motivoitumiseen (eri-ikäisillä).
- Valitse sitten ikäryhmä (esi- ja alkuopetus / lk. 3 - 5 / varhaisnuoret) ja tee heitä varten konkreettinen suunnitelma (tavoitteet, sisällöt/toiminta, arviointi/palaute), miten lukumotivaation voi luokasssa sytyttää ja sitä tukea.
- Otathan suunnitelmassa huomioon myös yhteisöllisen lukemisen tavat, verkostoitumisen ja luovat menetelmät lukemaan kannustamisessa.
Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019. Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa. Onnimanni 2/2019.
Aerila, J.-A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M. & Sario, S. 2019. Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen. Teoksessa E.-M. Niinistö, J.-A. Aerila, S. Sario & M. Kauppinen (toim.). Ytimessä. Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Vaasa: Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 116–122.
Tekstikatkelma luettavaksi. Jos linkki ei aukea, niin tekstikatkelma löytyy sivustolta Aineistoa.
Allington, L. & Gabriel, R. E. 2012. Every Child, Every Day. The six elements of effective reading instruction don't require much time or money— just educators' decision to put them in place.
http://www.nesacenter.org/uploaded/conferences/FLC/2014/handouts/Dan_Feigelson/allington_-_every_child,_every_day_(2012).pdf
Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. (Kirja on saatavilla yliopiston kirjastosta myös e-kirjana.)
- Tutustu alla oleviin materiaaleihin ja poimi niistä tekijöitä, jotka vaikuttavat lukemaan motivoitumiseen (eri-ikäisillä).
- Valitse sitten ikäryhmä (esi- ja alkuopetus / lk. 3 - 5 / varhaisnuoret) ja tee heitä varten konkreettinen suunnitelma (tavoitteet, sisällöt/toiminta, arviointi/palaute), miten lukumotivaation voi luokasssa sytyttää ja sitä tukea.
- Otathan suunnitelmassa huomioon myös yhteisöllisen lukemisen tavat, verkostoitumisen ja luovat menetelmät lukemaan kannustamisessa.
Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019. Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa. Onnimanni 2/2019.
Aerila, J.-A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M. & Sario, S. 2019. Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen. Teoksessa E.-M. Niinistö, J.-A. Aerila, S. Sario & M. Kauppinen (toim.). Ytimessä. Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Vaasa: Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 116–122.
Tekstikatkelma luettavaksi. Jos linkki ei aukea, niin tekstikatkelma löytyy sivustolta Aineistoa.
Allington, L. & Gabriel, R. E. 2012. Every Child, Every Day. The six elements of effective reading instruction don't require much time or money— just educators' decision to put them in place.
http://www.nesacenter.org/uploaded/conferences/FLC/2014/handouts/Dan_Feigelson/allington_-_every_child,_every_day_(2012).pdf
Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. (Kirja on saatavilla yliopiston kirjastosta myös e-kirjana.)
Tehtävä 4. Digityökalut kirjallisuuskasvatuksen tukena
Tee kaikki kohdat 1 - 3.
1. Lue yksi lasten- tai nuortenkirja, joka on itsellesi mahdollisimman vieras, esimerkiksi
- kansansatu tai taidesatu
- kuvakirja
- lastenromaani
- nuortenromaani
- lasten runokirja
- lasten- tai nuorten tietokirja
- kirja, johon liittyy tuoteperhe.
2. Laadi kirjasta digitaalinen tuotos, kuten
- kirjatraileri
- videoitu kirjavinkkaus
- vloggaus
- kirja-arvostelu (blogiteksti)
- animaatio
- Powtoon-esitys
- interventio eli tekstin muunnelma
- Ks. lisätietoa Leppänen, S. 2004. Jokaisessa meissä asuu pieni toisinkirjoittaja: tekstuaalinen interventio lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 123–144. (Teksti skannattuna)
- infograafi
- juonikaavion visualisointi
- henkilögallerian visualisointi
- miellekartta
- taidevalokuva (esim. greenscreeniä hyödyntäen)
- kirjanmerkki (esitellään videon avulla)
- kirjallisuuden kielen tarkastelu elämyksellisellä tavalla
- kuvakirjan kuvituksen analyysi
- multimodaalinen lukupäiväkirja
- taidelähtöisiin menetelmiin pohjautuva lukemisen prosessi tai tuotos (https://sites.utu.fi/iki-taru/taidelahtoiset-menetelmat/)
- jokin muu?
3. Pohdi ja perustele:
a) Perustele tuotoksesi yhteyteen esitysmuodon valintasi.
b) Analysoi ja arvioi tuotostasi monimediaisena tekstinä: Mistä osista tuotoksesi koostuu? Millaisia tehtäviä kullakin osalla on osana tuotosta (esim. huomion herättäminen)? Miten eri osat palvelevat koko tuotoksen merkitystä? Mitä muita osien valintaan ja merkityksiin liittyviä mahdollisuuksia sinulla olisi ollut?
Kommentoi vähintään kahta toisen demonstraatiota.
Tehtävä 5. Sensitiiviset aiheet ja niiden käsittely lasten- ja nuortenkirjallisuudessa
Miten kehität kirjallisuudenopetuksen avulla lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (ks. taitojen määrittelystä Neitola & Koivula 2020, Rinnalla-kirja)?
- Tutustu erityyppisiin, sensitiivisiä aiheita käsitteleviin lasten- ja nuortenkirjoihin (kirjastojen sivut) sekä Päivi Heikkilä-Halttusen blogiin: https://lastenkirjahylly.blogspot.com
- Valitse yksi sensitiivinen aihepiiri, esimerkiksi kuolema, fyysinen/psyykkinen poikkeavuus tai rasismi, jota tarkastelet valitsemasi lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden pohjalta. Pohdi sitä, miten voit opettajana kehittää kirjallisuuden avulla lasten ja nuorten ymmärrystä ja kykyä selviytyä haastavista tilanteista tai elämänvaiheista. Käytä oheisia lähteitä soveltuvin osin pohdintasi tukena.
Lähteet:
Mustola, M. 2014. ”Pertti hyppäsi kerrostalon katolta” Tulevien lastentarhanopettajien kirjoituksia lastenlyriikan epämukavista aiheista. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. Tietolipas 245, 171-192. JYKDOK, e-kirja
Neitola, M., Aerila, J. & Kauppinen, M. 2020. Rinnalla. Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa. Turun yliopisto, OPH. https://sites.utu.fi/rinnalla/rinnalla-taide-kerronta-ja-sosiaalisemotionaalinen-oppiminen-varhaiskasvatuksessa-e-kirja/
Nyqvist, A. 2010. Vammaisuuden rakentuminen lastenkirjallisuudessa. Teoksessa S. Vehmas (toim.) Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Suomen vammaistutkimuksen seuran 2. vuosikirja. Kehitysvammaliiton selvityksiä7. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 42–57. https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-selvityksia-7.pdf
Pesonen, J. (2018). Lastenkirjallisuus normeja vahvistamassa ja haastamassa. teoksessa A. Laukkanen, S. Miettinen, A.-M. Elonheimo, H. Ojala, & T. Saresma (toimittajat), Feministisen pedagogiikan ABC - Opas ohjaajille ja opettajille (Sivut 140-152). Vastapaino.
Pesonen, J. (2017). Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain, 2017(3), 38-55. https://doi.org/10.30665/av.66380
Typpö, A., Arvola, P. & Mäki, S. 2024. Kirjallisuus tarjoaa työkaluja yhteiskunnallisten kriisien ja identiteettipohdinnan käsittelyyn. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 100 - 140Typpö_Arvola_Mäki_2024.pdf
Tehtävä 6. Lapsuuden kirjasi tässä ajassa - kriittinen näkökulma
Valitse jokin lapsuutesi tai nuoruutesi suosikkikirja ja lue se nyt uudestaan. Vastaa a- ja b-kohtiin.
a) Luettuasi kirjan analysoi sivustollesi lukukokemustasi ja lukemaasi kirjaa aikansa yhteiskunnan tuotteena. Käytä apunasi alla olevia kysymyksiä:
a) Luettuasi kirjan analysoi sivustollesi lukukokemustasi ja lukemaasi kirjaa aikansa yhteiskunnan tuotteena. Käytä apunasi alla olevia kysymyksiä:
- Millaisia ajatuksia, tunteita tai kenties tekoja teos aiheutti aikoinaan ja mitä puolestaan nyt?
- Muuttuiko lukukokemuksesi ja mistä mahdollinen muutos voi johtua?
- Vaikuttiko kirja sinuun edelleen, vai oliko se jo auttamattomasti vanhentunut?
- Jos kirja vaikutti, mikä siinä edelleen tehosi?
- Toimiiko suosikkikirjasi mielestäsi vielä tässä ajassa? Mistä kirjan piirteistä huomaa, että sitä ei ole kirjoitettu 2020-luvulla?
- Voisitko luetuttaa kirjaa oppilaillesi ja jos voisit, mitä tekisit sillä luokassasi? Miten, missä yhteydessä ja millä työtavalla (esim. Kirjan ystävä -monisteen pohjalta) käsittelisit sitä?
Tehtävä 7. Ymmärryksen lisääminen mediailmiöistä ja monilukutaidon pedagogiikka
Valitse seuraavasta tehtävälistasta vähintään kaksi tehtävävaihtoehtoa ja tee molemmista kohdat 1 (Heittäytyminen ja ymmärryksen lisääminen) ja 2 (Monilukutaidon pedagogiikkaan suuntautuminen). Vloggaa ja reflektoi kokemustasi molempien kohtien pohjalta noin 5 minuutin verran. Jaa videosi oman ryhmäsi palautuskansioon (otsikoi linkkisi informatiivisesti, esim. Creepypastat nykyajan kansanperinteenä), muista ruksittaa myös kohta Salli kommentit.
Tehtävävaihtoehdot ovat
1. Heittäytyminen ja ymmärryksen lisääminen
Valitse tehtävänannoista sellainen mediateksti tai -ilmiö, jota et tunne/ymmärrä/hyväksy tms. Perehdy ilmiöön/tekstiin itse tutustumalla ja pohdi kokemustasi ilmiöstä ja omaa suhdettasi siihen.
2. Monilukutaidon pedagogiikkaan suuntautuminen
Pohdi ja tutki, mikä (tausta)ilmiön/tehtävän teeman perimmäinen tarkoitus on. Mitä ilmiö kertoo muun muassa yhteiskunnastamme, nykyajastamme sekä lapsuudesta ja nuoruudesta?
Erittele, millaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä esimerkiksi kyseisen ilmiön/tehtävän teeman käsittelemiseksi/ymmärtämiseen / kanssa tehtävään toimintaan /toteuttamiseen tarvitaan? Millaista on ilmiön parissa tarvittava monilukutaito?
Pohdi kuinka käsittelisit ilmiötä/tehtävän teemaa ja sen parissa tarvittavia taitoja ym. oppilaiden kanssa sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia ilmiö tuo opetukseen.
Tehtävävaihtoehdot ovat
- johonkin (suosittuun) videoblogiin ja sen kommentointiin tutustuminen
- nuorten alakulttuurit
- esim. roadman, emo, scoottaus/skeittaus tms. urheilu-/harrastemaailmaan liittyvä kulttuuri
- tubettaminen ilmiönä
- TikTok/tiktokkaaminen ilmiönä
- myös TikTokin "alailmiöt"
- Therian ilmiönä
- tutustu unboxing-videoihin esim. Youtubessa
- tutustu Snapchatiin
- tutustu Twitchiin, Discordiin tms. palveluun
- tutustu Reddit-sivustoon (https://www.reddit.com/)
- lasten pelimaailmaan tutustuminen pelaamalla vähintään yhtä lasten suosimaa peliä (esim. Valorant, Fortnite, Fall Guys, CS:GO, Among Us, Fortnite, Roblox, Clash Royale, Clash of Clans, Call of Duty, Minecraft, PokemonGo jne.)
- huom. vanhat pelit palaavat aina uuteen suosioon
- tutustu johonkin suosittuun peliin ja sen mukanaan synnyttämiin muihin ilmiöihin (esim. Fortniten tanssit...)
- tutustu Vocaloideihin ja niiden ympärille syntyneeseen mediakulttuuriin
- Schleich-hepat ja niistä tehdyt videotarinat
- tutustu animeen ja sen ympärille syntyneeseen mediakulttuuriin
- tutustu Fursuit ja Cosplay -harrastuksiin
- tutustu K-popiin ilmiönä joko yhtä tai useampia bändejä seuraten
- omana tutustumiskohteena voi olla myös Vlive
- seuraa eri someympäristöissä jotain teini-idolia ja tutki kommentointia sovelluksissa
- tutustu lapsille ja nuorille suunnattuun mainontaan eri konteksteissa (TV, netti- ja someympäristöt, ilmaisjakelut jne.)
- tutustu (viikonloppu)aamujen lastenohjelmiin (ja mainoskanavilta voi katsoa myös ohjelmien välissä tarjottava mainontaa)
- tutustu fanifiktioihin, esim. AO3 Archiven, Wattpadin tai Quotevin kautta
- creepypastat (nykyajan kansanperinnettä...) https://www.creepypasta.com/ tai http://www.creepypasta.org/
- tutustu lapsille ja nuorille suunnattuihin brändeihin (esim. somen avulla) ja tutki mitä ja miten tuotteita brändätään
- selvitä millaisia kauneusihanteita lapsille ja nuorille tarjotaan
- tutustu musiikkimaailman ympärillä pyöriviin somepalveluihin tai musiikkituotantoon somekärjellä (esim. Tik Tok)
- katso jokin lasten- tai nuortenelokuva tai sarja/sarjaa
- kokoa porukka ja pelatkaa pihapelejä
- esim. tutustukaa ja pelatkaa porukalla Four Squarea
- tutustu jonkun urheiluseuran lapsi- ja nuorisotoimintaan
- ole jokin päivä/joitakin päiviä offlinetilassa "koulupäiväsi" jälkeen
- kuvittele olevasi kännykkäkiellossa "koulupäiväsi" ajan
- tutustu laneihin eli johonkin/joihinkin lähiverkkotapahtumiin (Suomen virallinen lanikalanteri osoitteesta http://lanit.fi/ ;D)
- hengaile ja havannoi lasten ja/tai nuorten toimintaa valitsemassasi miljöössä (esim. perjantai-iltana kävelykadulla, treeni-iltana Hipposhallilla tms. mitä ikinä keksitkin)
- oma idea tai ylläolevien soveltaminen, yhdistäminen, eteenpäin kehittely?!
1. Heittäytyminen ja ymmärryksen lisääminen
Valitse tehtävänannoista sellainen mediateksti tai -ilmiö, jota et tunne/ymmärrä/hyväksy tms. Perehdy ilmiöön/tekstiin itse tutustumalla ja pohdi kokemustasi ilmiöstä ja omaa suhdettasi siihen.
2. Monilukutaidon pedagogiikkaan suuntautuminen
Pohdi ja tutki, mikä (tausta)ilmiön/tehtävän teeman perimmäinen tarkoitus on. Mitä ilmiö kertoo muun muassa yhteiskunnastamme, nykyajastamme sekä lapsuudesta ja nuoruudesta?
Erittele, millaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä esimerkiksi kyseisen ilmiön/tehtävän teeman käsittelemiseksi/ymmärtämiseen / kanssa tehtävään toimintaan /toteuttamiseen tarvitaan? Millaista on ilmiön parissa tarvittava monilukutaito?
Pohdi kuinka käsittelisit ilmiötä/tehtävän teemaa ja sen parissa tarvittavia taitoja ym. oppilaiden kanssa sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia ilmiö tuo opetukseen.