Tehtävä 1. Mitä on kirjallisuuskasvatus?

Kirjallisuuskasvatus on Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän keskeinen sisältöalue. Se vaikuttaa laajasti paitsi yksilön kielellisten taitojen kehittymiseen myös tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, kulttuurintuntemukseen ja estetiikan kokemukseen. Syvennät tässä tietämystäsi lukuhalun heräämisestä, lukemiseen motivoinnista ja lukuinnon sytyttämisestä.

- Tutustu alla olevista materiaaleista vähintään kahteen. Nimeä niihin viitaten 3 suuntaviivaa tai periaatetta, joille perustat lukemisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen. Perustele valintasi.

- Valitse suuntaviivoista yksi, jonka pohjalta laadit oppimiskokonaisuuden (tavoitteet, sisältö/toteutus ja arviointi (huom. otathan suunnitelmassasi huomioon vuosiluokan). Huomioi suunnitelmassa myös yhteisöllisen lukemisen tavat ja luovat menetelmät lukemaan kannustamisessa. 



  • Kauppinen, M. 2024. Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät oppilaiden ja opettajien hyvinvointia vahvistamassa. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 33 - 62Kauppinen_2024.pdf
  • Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2020. Potrettikuvista miniatyyripuutarhoihin ja lukuvirtoihin. Kirjallisuusperustaista kielikasvatusta taidemenetelmin (LivArt). Kielikukko 1/2020, 2–8. https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Kielikukko%201%202020%20www.pdf

  • Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.



Liitteet:

Kulju, P. (2017). Kirjallisuuskasvatus monilukutaitoistuu. Teoksessa S. Asikainen (toim.) Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Pukstaavi, Suomen kirjainstituutin säätiö, 134-144.
Rättyä, K. (2012). Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä. SKIDI 1(1), 52-56.
Wiseman, A. (2011) Interactive Read Alouds: Teachers and Students Constructing Knowledge and Literacy Together. Early Childhood Education Journal 38, 431-438.