Kasvatuskeskustelut ja kurinpidolliset keinot

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön


Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja.

Normaalikoulun suunnitelma: Kasvatuskeskustelu ja kurinpitotoimet

Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kurinpidolliset keinot

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen.

Epäämisen aikana oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle järjestetään muu hänen mahdollisesti tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja hänen palattuaan takaisin opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Suunnitelmassa määritellään käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta.

Päätöksen opetuksen epäämisestä tekee rehtori. Suunnitelmasta, joka tukee opetukseen paluuta epäämisen jälkeen, vastaavat rehtori, erityisopettaja ja luokanopettaja/luokanohjaaja yhdessä. Suunnitelman tekemiseen tarjotaan osallistumismahdollisuus myös oppilaalle ja huoltajille.

Oppilaan oikeusturva kurinpidossa

Kurinpitokeinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Tiedottaminen ja perehdytys

Lukuvuosittain varmistetaan, että koulun henkilökunnalla ja oppilailla on ajantasaiset tiedot kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Uusi opettaja perehdytetään käytänteisiin heti töiden alettua. Huoltajille tiedotetaan käytänteistä Wilman kautta. Tiedot löytyvät koulumme kotisivuilta kurinpitosuunnitelmasta. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (KOR) seuraa ja arvioi käytänteiden toteutumista ja vaikuttavuutta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä