1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Joutsan paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut


Joutsan perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laadintaa ohjaavat ja niihin liittyvät asiakirjat
  • Joutsan kunnan kuntastrategia
  • Koulutuksen kehittämissuunnitelma
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
  • Varhaiskasvatussuunnitelma
  • Esiopetuksen opetussuunnitelma
  • Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
  • Perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
  • Joutsan tasa-arvosuunnitelma
  • Yhdenvertaisuussuunnitelma
  • TVT -suunnitelma
  • Opiskeluhuollon suunnitelma


Paikallisen opetussuunnitelman rakenne

  • Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet
  • Joutsan paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
  • Koulujen lukuvuosi/työsuunnitelmat
  • Opetuksen hyvät käytännöt
  • Mahdolliset liitteet

Joutsan kunta määrittää opetussuunnitelmaan kuuluvan tuntijaon, opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa, kieliohjelman sekä arviointikulttuurin.

Joutsan kunnan opetussuunnitelma on laadittu suomenkielisenä Peda.netin sähköisessä oppimisympäristössä. Se on luettavissa sähköisessä muodossa Peda.net alustalla. Paperiversio on arkistoitu kunnan asiakirjoihin Joutsan kunnanvirastoon.

Opetussuunnitelmaprosessia on johtanut OPS -ohjausryhmä, joka on vastannut myös yleisen osan kehittämisestä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Joutsan ja Luhangan rehtorit/koulunjohtajat ja aineryhmien vetäjät. Myös sivistyslautakunnan -, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen edustajat ovat osaltaan osallistuneet OPS:n laadintaan. Pääasiassa opettajista koostuvat aineryhmät ovat ensisijaisesti vastanneet oppiainekohtaisista suunnitelmista. Oppilaita ja huoltajia on osallistettu mm. Wilmassa toteutetuilla OPS -kyselyillä sekä vapaalla kommentointimahdollisuudella esim. vanhempainilloissa ja Wilman kautta.

Luhangan kunnan edustajien kanssa opetussuunnitelmatyötä tehtiin soveltuvin osin.

Opiskeluhuollon ja kodin ja koulun yhteistyön osalta opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.

Koulukohtaiset painotukset kirjataan koulujen lukuvuosi/työsuunnitelmiin.

Opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki -luvussa on kuvattu perusopetuksen yhtenäisyyttä edistävä nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö (myös luvut 14.1 ja 15.1). Nivelvaiheilla tarkoitetaan oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen, siirtymistä vuosiluokkakokonaisuudesta (1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk) seuraavaan sekä peruskoulusta toiselle asteelle.

Opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä.

Yhdysluokkaopetus järjestetään seuraavasti:
Kurkiaura 0-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk
Yhtenäiskoulussa ovat vuosiluokittain etenevän luokkajaon lisäksi käytössä yhdysluokat lukuvuosittain oppilasmääristä riippuen 1-2 lk ja 3-4 lk ja 5-6 lk. (Lukuvuonna 2020-21 yhdysluokka 5-6)

Joutsassa perusopetus järjestetään paikallisesti päätetyn tuntijaon mukaan ainejakoisena siten, että monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineiden yhteistyönä.

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO                    
      Luokka                  
Aineet     1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus   7 7 5 5 4 4 3 4 3 42
A1 -kieli, englanti   1 1 2 3 2 2 2 2 3 16
B1 -kieli, ruotsi             2 1 1 2 6
Matematiikka   3 3 4 4 4 4 3 4 4 33
Ympäristöoppi   2 2 2 2 3 3       14
Biologia ja maantieto             2 2 3 7
Fysiikka ja kemia               2 2 3 7
Terveystieto               0,5 1,5 1 3
Uskonto/ET   1 1 2 1 1 1 1 1 1 10
Historia ja yhteiskuntaoppi       1 3 1 2 3 2 12
Musiikki     1 1 1,5 1,5 1 1 1 1   9
Kuvataide   1,5 1,5 1 1 2 2 2     11
Käsityö     2 2 2 2 2 2 3     15
Liikunta     2 2 3 3 2 2 3 2 2 21
Hyvinvointitaidot   0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1 1   5
Kotitalous               3     3
Koulukohtainen valinnaisaine         0,5 0,5       1
Valinnaiset aineet 1-9             0 5 5 10
OPO                 0,5 0,5 1 2
Oppilaan tuntimäärä 21 21 23 24 25 25 30 30 30 227
Kyläkoulut       22-24 24-25            



Yhteiskuntaoppia opetetaan 4.-6. vuosiluokilla 2 vvt.

Ohjaus kuuluu kaikille oppilaille luokka-asteesta riippumatta (ohjaussuunnitelma). Oppilaanohjausta opetetaan erillisenä oppiaineena jokaisella vuosiluokalla 7-9.

Valinnaisaineista:
  • Koulu päättää, mitä valinnaisaineita se tarjoaa. Alaluokilla valinnaisaine voidaan päättää koulun työsuunnitelmassa mainitun painotuksen mukaan.
  • Yläluokilla 8-9 oppilas valitsee vähintään kolme 1-2 vvt:n ainetta siten, että ne muodostavat yhteensä 6 vvt.
  • Opetusryhmät on mahdollista muodostaa yli vuosiluokkarajojen.
  • Valinnaisaineen toteutuminen katsotaan joka vuosi erikseen, tiukkaa rajaa oppilasmäärästä ei ole.
  • Taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien käyttötavasta päättää koulu opetussuunnitelman perusteiden luvussa 12.2 kuvatulla tavalla. Näiden oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt kuvataan opetussuunnitelmassa.
Kieliohjelma

A1 -kielenä oppilailla alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla englanti.
B1 -kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi.
B2 -kieltä, saksaa tai espanjaa, opiskellaan valinnaisaineena kaksi vvt vuosiluokilla 8-9.



Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja opiskeluhuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten
• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
• esiopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma2
• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma3
• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten4. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan5. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista6.

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun7. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa8. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta9. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

1 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
2 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 §
3 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §
4 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
5 Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)
6 Perusopetusasetus 9 §
7 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. 81267/2013)
8 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
9 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)