1. Ohjaustoiminta

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-­opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-­opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-­ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-­opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista. Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden­mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-­arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Joutsan kunnassa noudatamme Opetushallituksen laatimia Hyvän ohjauksen kriteerejä. Ohjaussuunnitelmaa tarkentavat käytännön tasolla sekä opinto-ohjaajan vuosikello että oppilashuollon vuosikello.

2. Ohjaustoiminnan tavoitteet ja käytännön työnjako

Oppilaanohjauksessa huomioidaan jokaisen peruskoulun oppilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet läpi perusopetuksen. Tavoitteena on myönteisen oppimisasenteen luominen, omien vahvuuksien tunnistaminen oppijana, jotta perusopetuksen jälkeiset opinnot sujuisivat. Syrjäytymisen ja koulupudokkuuden estäminen sekä työelämään kiinnittyminen ovat ohjauksen pitkänaikavälin tavoitteita. Oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin sekä vuorovaikutteiseen, ohjaavaan ja kannustavaan palautteeseen eri ohjaustoimien yhteydessä. Ohjaustoiminnan jatkumon sujumisen kannalta on tärkeää, että koko koulun opettajakunta osallistuu ohjaustyöhön esiopetuksesta päättöluokkaan. Tässä ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö ja vastuunjako eri ikäluokilla sekä vastuualueet ja työnjako Joutsan kunnassa.

3. Oppilaanohjauksen muodot 7.-9.luokilla

3.1. Luokkamuotoinen ohjaus

Luokkamuotoista oppilaanohjausta on luokilla 7.-­9. yhteensä kaksi viikkotuntia. Vuosiviikkotunteja on luokilla 7.-­8. 0,5 h/lk ja 9.luokalla 1h/lk. Oppilaanohjaus painottuu 7. luokalla koulun toimintaan perehdyttämiseen, opiskelutaitojen kehittämiseen ja opiskelutekniikoiden opettelemiseen sekä valinnaisaineiden valitsemiseen. 8. ja 9.luokilla painottuvat ammatti­, koulutus­ ja työelämätietous, itsetuntemus ja omat vahvuudet, omien jatko-­opintomahdollisuuksien kartoittaminen, päätöksenteko ja hakeutuminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. (Katso lisätietoja opokurssien sisällöistä kpl 15.9.)

3.2. Henkilökohtainen ohjaus

Henkilökohtaista ohjausta annetaan erityisesti oppilaan ura- ja tulevaisuussuunnittelussa, oman opiskeluohjelman laatimisessa sekä muissa oppilaan esille ottamissa kysymyksissä, kuten henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen, opiskelutekniikoiden ja –taitojen kehittämiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. 8.luokalla jokainen oppilas käy lyhyen keskustelun opinto-ohjaajan kanssa. 9.luokalla jokaiselle varataan yksi oppitunnin mittainen opoaika, jonka lisäksi oppilas voi varata tarpeen mukaan lisäaikoja opolle. Yläluokkien ohjauksen vahvuutena on tehokas henkilökohtainen ote ohjauksessa.

3.3. Tehostettu henkilökohtainen ohjaus

Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8. ja 9. Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteenä on oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittäminen sekä ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että jokaiselle oppilaalle löytyy jatko-opiskelupaikka, jossa oppilas jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista perusopetuksen jälkeen.

Oppilas jatkaa perusopetuksen jälkeen 2. toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, toiselle asteelle valmentavaan koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta. Monialaista yhteistyötä tehdään erityisesti myös tehostettua henkilökohtaista ohjausta ja tukea tarvitsevien oppilaiden sekä erityisestä syystä koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa. (Lisätietoja kappaleessa 15.9.)

3.4. Pienryhmäohjaus

Pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa erityisten teemojen käsittelyn yhteydessä. Erityisesti 9. luokalla tapahtuva koulutusalojen esittely voidaan toteuttaa alakohtaisten pienryhmien merkeissä. Pienryhmäohjaus voinee toimia menetelmänä myös jatko-ohjattavien kanssa työskennellessä.

3.5. Jatko-ohjaus

Laajennetun oppivelvollisuuden myötä oppaat ovat yhden vuoden kestoisen jatko-ohjauksen piirissä. Jatko-ohjaus kohdentuu kotiopetuksessa oleviin oppilaisiin, perusopetuksen ja/tai TUVA-koulutuksen jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneisiin oppilaisiin ja perusopetuksen jälkeisen koulutuksen keskeyttäneisiin oppilaisiin. Joutsan kunnan opinto-ohjaaja seuraa Valpas-järjestelmän kautta oppilaiden etenemistä ja aloittaa keskeyttäneiden kanssa jatko-ohjausprosessin, johon pyydetään mukaan nuoren tilanteen vaatimat muut tahot, mm. etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi, TE-keskus, työpaja, terveydenhuolto.

4. Oppimisen ohjaus 0.-9.-luokilla

Koulun ja luokan ilmapiiri sellainen, että siinä tuetaan erilaisia tapoja oppia. Käytetään monipuolisia menetelmiä, mm. TVT-taitoja sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön hyödyntämistä. Eri oppiaineissa ohjataan oppilaita tiedostamaan oma oppimisstrategiansa ja hyödyntämään sitä. Erilaisilla järjestelyillä pyritään takaamaan jokaiselle hänen tarvitsemansa tuki, käytämme tuen keinoina mm. samanaikaisopetusta, tukiopetusta, koulunkäynninohjaajien tukea sekä erityisopetusta. (Lisätietoja kpl 7.)

4.1. Vuosiluokat 0-2: "Koululaiseksi kasvaminen"

Oppimisen ohjauksen tavoitteet:

• edistetään opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä
• tuetaan vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista
• ohjataan oppilasta tavoitteiden asettamisessa ja annetaan kannustavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimisen taidot vahvistuvat
• valitaan työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostamisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä
• ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen
• kannustetaan osallisuuteen omassa lähiympäristössä

Rakenteet ja toimintatavat:

• oppiainerajat ylittävä yhteistyö ja yhteydenpito
• opiskelutaitojen ohjaaminen toteutuu kaikkien oppiaineiden sisällä
• oppilaita ohjataan yhteistoiminnallisuuteen harjoittelemalla ryhmätyöskentelyä

Työn- ja vastuunjako:

• oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muun henkilökunnan kanssa

Monialaiset verkostot:

• moniammatilliseen verkostoon kuuluvat opettajan lisäksi kouluterveydenhuolto, kuraattori, psykologi ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan

Kodin ja koulun yhteistyö:

• oppilaan ohjauksessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle
• tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkitys tulevien opintojen kannalta
• yhteistyötä tehdään puhelimitse, Wilman kautta, kahdenkeskisissä "Vanhempainvarteissa" ja verkostotapaamisissa sekä tapahtumissa

Työelämään tutustumisen järjestelyt:

• tutustutaan eri ammatteihin ja tehdään vierailuja lähiympäristöön
• järjestetään vuosittain tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa oppilaat ovat aktiivisina toimijoina

4.2. Vuosiluokat 3-6: "Oppijana kehittyminen"

Oppimisen ohjauksen tavoitteet:

• tuetaan oppilasta opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä
• vahvistetaan kykyä asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista
• edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä
• autetaan oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä
• autetaan oppilaita tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä
• tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen kehittymistä
• tuetaan oppilaita vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijana
• ohjataan oppilaita tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja
• tuetaan oppilaita ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana
• tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä
• edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä
• edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä
• aktivoidaan ja kehitetään sisäistä yrittäjyyttä

Rakenteet ja toimintatavat:

• oppilaat harjoittelevat tiedon itsenäistä hankkimista monipuolisia tapoja ja yksilöllisiä opiskelutekniikoita käyttäen
• ryhmätyötaitojen harjaannuttamisen korostuminen
• sosiaalisten taitojen opettelu ja yhteisöllisyyteen ohjaaminen
• tutustutaan yrittäjyyteen järjestämällä tapahtumia

Työn- ja vastuunjako:

• luokanopettaja vastaa oppilaiden ohjauksesta koulutyössä
• luokanopettajan ja muiden opettajien kanssa yhteistyössä toimii koulunkäynninohjaaja
• luokanopettaja ja oppilaanohjaaja ovat kodin tukena yläkouluun siirryttäessä

Monialaiset verkostot:

• moniammatilliseen verkostoon kuuluvat opettajan lisäksi kouluterveydenhuolto, kuraattori, psykologi ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan

Kodin ja koulun yhteistyö:

• kodin ja koulun yhteistyö on tiivistä oppilaan ohjaukseen liittyvissä asioissa
• oppilaanohjaaja tukee oppilasta, huoltajia ja luokanopettajaa tarvittaessa luokka-asteiden nivelvaiheissa

Työelämään tutustumisen järjestelyt:

• vierailuja lähiympäristön yrityksiin ja palveluihin
• erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien organisointi oman luokan ja luokka-asteen voimin

4.3. Vuosiluokat 7-9: "Yhteisön jäsenenä kasvaminen"

Oppimisen ohjauksen tavoitteet:

• ohjataan jokaista oppilasta edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan
• autetaan oppilaita hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen
• selkeytetään opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta
• laajennetaan oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista
• kehitetään oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä
• ohjataan oppilaita käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita
• vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa
• tarjotaan oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa
• edistetään opintojen loppuun saattamista
• tuetaan siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin

Rakenteet ja toimintatavat:

• ohjauksessa korostuvat oppiainerajat ylittävä yhteistyö ja itsenäiseen tiedonhankintaan sekä omatoimisuuteen ohjaaminen
• oppilaan vahvuuksien huomioiminen jatkokoulutussuunnittelussa ja osaamisen vahvistaminen jatko-opintoja ajatellen

Työn- ja vastuunjako:

• oppilaan ohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja yhteistyössä luokanvalvojan, opettajien ja muun moniammatillisen verkoston henkilöstön kanssa
• luokanvalvoja on oppilaan lähiaikuinen, joka seuraa poissaoloja ja wilma-merkintöjä ja on kotiin yhteydessä.

Kodin ja koulun yhteistyö:

• jatko-opintoja koskeva vanhempainilta on yhdeksännen luokan syyslukukauden lopussa marraskuussa. Keskustelun aiheina ovat jatkokoulutuspaikat Joutsassa ja lähiympäristössä sekä hakuprosessin eteneminen
• mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä
• sähköinen jatkokoulutushakulomake täytetään yhteistyössä oppilaanohjaajan (ja huoltajien) kanssa

Monialaiset verkostot:

• oppilaanohjauksessa on mahdollisuus myös moniammatilliseen yhteistyöhön
• tutustumiskäynnit lukioon sekä lähiseudun jatko-opintopaikkoihin yhdeksännellä luokalla

Työelämään tutustumisen järjestelyt:

• yritys- ja työpaikkavierailut sekä yritysten edustajien vierailut koulussa
• oppilailla on viikon mittainen työelämään tutustumisjakso kahdeksannella luokalla ja kahden viikon tutustumisjakso yhdeksännellä luokalla

5. Ohjauksen työnjako

Opintojen ohjaaminen on kouluyhteisön yhteinen tehtävä! Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Luokanvalvoja toimii oman luokkansa oppilaiden lähiohjaajana ja seuraa opintojen sujumista, poissaoloja ja wilma-merkintöjä. Aineenopettaja tukee oppilasta opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisee opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Aineenopettaja antaa tukiopetusta tarpeen mukaan. Erityisopettaja auttaa erityisten oppimispulmien kanssa. Koulunkäynninohjaajat ovat tukena ja apuna tunneilla ja pienryhmissä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Myös tukioppilailla, oppilaskunnalla ja ympäristöraadilla on oma roolinsa vertaisohjauksen näkökulmasta.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan tekemään opiskeluun ja koulutukseen liittyviä valintoja ja huomaamaan valintojen merkityksen tulevien urasuunnitelmien kannalta. Huoltajien kanssa viestitään Wilma-järjestelmän kautta sekä henkilökohtaisten tapaamisten ja vanhempainiltojen avulla.

Opiskeluhuoltoryhmässä ovat koulun rehtorin, opinto-ohjaajan ja erityisopettajien lisäksi kuraattori, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulupsykologi ja etsivä nuorisotyöntekijä. Opiskeluhuoltoryhmä pyrkii auttamaan ja tukemaan erilaisissa oppimiseen ja opiskelun arkeen liittyvissä ongelmissa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat edellisten lisäksi myös mahdollisesti edustus myös huoltajista ja oppilaista kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee ja kehittää koulun hyvinvointiin liittyviä rakenteita yleisellä tasolla. Yhteisöllinen opiskeluhuollon monialainen ryhmä kootaan yksittäisen oppilaan asioissa. Koollekutsujana toimii se, kenelle huoli herää. Se voi olla joku opiskeluhuoltoryhmän jäsenistä tai oppilaan huoltaja. Oppilaan asioita käsitellään ryhmässä luottamuksellisesti ja yksilölliseen opiskeluhuoltoon osallistuu aina oppilas ja huoltaja, mikäli se on mahdollista. Lisätietoja opiskeluhuollon vuosikello ja yhtenäiskoulun kotisivut.

6. TET-jaksot ja työelämäyhteistyö

Alaluokilla tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa, mm. 4H-yhdistyksen pakopeli- tai pakolaisteltta -toiminnot, Taidelaitos Haihatus ja Joutsan Seutu, jonne oppilaat kirjoittavat tekstejä.

Yläluokilla toteutetaan joka 3. vuosi Ammattilaisten aamupäivä -tilaisuus paikallisten yritysten ja työpaikkojen kanssa. Eri oppiaineissa tehdään lyhyitä vierailuja eri työelämän kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. Myös työelämän vierailijoita voidaan kutsua eri oppitunneille mukaan. 

Työelämään tutustumisjaksot (TET) yhtenäiskoulussa:

7.luokalla yksi päivä syyslukukaudella

8.luokalla yksi viikko kevätlukukaudella

9.luokalla yksi viikko syyslukukaudella ja yksi viikko kevätlukukaudella

TET-jaksojen tavoitteena on antaa oppilaille kokemusta ja tietoa työelämästä, samalla oppilaat pohtivat omia vahvuuksiaan ja soveltuvuuttaan kyseiselle alalle. Tavoitteena on, että jokaisella TET-jaksolla oppilaalle olisi eri työpaikka, jotta jokainen saisi yläluokkien aikana monipuolista tietoa työelämästä. Myös erilaiset etäTET-toteutukset voivat olla mahdollisia.

7. Ohjaus nivelvaiheissa 

7.1. Eskarista eppuluokalle

Peruskoulun aloituksessa ovat mukana erityisopettajat, esiopettajat, lastentarhanopettajat. Eskareille järjestetään keväisin tutustumispäivä.

7.2. Kuutoselta seiskaluokalle

Yläluokille siirtymisessä ovat mukana opinto-ohjaajaa, erityisopettajat, luokanopettajat, luokanvalvojat ja tukioppilaat. Keväällä on kuutosille opotunnit, yläkoulun tutustumispäivä ja vanhempainilta. Luokkajakoa suunnitellaan yhteistyössä opettajien kanssa. Syksyn alussa tukioppilaat järjestävät seiskoille ryhmäyttämispäivän.

7.3. Ysiluokalta 2.asteen jatko-opintoihin

Päättöluokkalaisten nivelvaiheen asioita hoitaa opinto-ohjaaja. Omien jatko-opintojen pohdintaa aloitetaan pienin askelin heti yläluokkien alussa. Ysiluokalla oman jatko-opintosuunnitelman teko vauhdittuu ja sitä tehdään monen erilaisen toiminnan tukemana: eri tutkintoihin tutustutaan opotuntien, tutustumisvierailujen, projektitehtävien, vierailijoiden avulla ja ammateista ja omista vahvuuksista oppilas saa tietoa TET-viikkojen kautta. Teemme paljon yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, valmentavan koulutuksen ja Joutsan lukion sekä muiden lukioiden kanssa, kun tutustumme 9.luokkalaisten kanssa erilaisiin jatko-opintovaihtoehtoihin. Yhteishaun toteutuksesta vastaa opinto-ohjaaja. Yhteishausta tiedotetaan huoltajia ja he voivat halutessaan tulla mukaan henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin. Jatko-ohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja, joka oppilaan tarpeen mukaisesti kutsuu keskusteluihin mukaan myös muita toimijoita. 

8. Ohjauksen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi

Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ensisijaisesti oppilaan näkökulmasta. Seurataan oppilaan etenemistä perusopetuksen opinnoissa ja siirtymistä lukio- tai toisen asteen koulutukseen tai muuhun jatko-opintokoulutukseen. Ohjaustyön tuloksellisuutta arvioitaessa tarkastellaan mm. koulutyön sujuvaa etenemistä, tuen tarpeisiin vastaamista, oppilaan itsetuntemuksen kehittymistä ja realististen jatko-opintosuunnitelmien muodostumista.

7.-9. luokkien ohjauksen tavoitteena on, että oppilas on motivoitunut hakemaan jatko-opintoihin sekä kiinnostunut ja sitoutunut aloittamaan ja jatkamaan valitsemassaan koulutuksessa. Ohjauksella pyritään siihen, että jokaiselle päättöluokkalaiselle löytyy itselleen mahdollisimman hyvin sopiva jatko-opintopaikka. Opinto-ohjaaja selvittää yhteishaun päätyttyä paikan saaneet ja vastaanottaneet oppilaat, ja tarjoaa jatko-opintojen ohjausta jos paikkaa ei löytynyt tai oppilas keskeyttää sen.

Ohjauksen toimintatavoista kerätään lukuvuosittain palautetta eri tavoin, mm. oppilaskyselyt, oppilashuollon kysely, ja palautteiden avulla ohjausta kehitetään edelleen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

• laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua
• millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten)
• mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan
• miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet
• miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään
• mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään
• miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon
• sisältyykö naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain10 mukainen koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä suunnitelmana o lain mukaan suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa; vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan myös laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla
• sisältyykö yhdenvertaisuuslain11 mukainen koulukohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä suunnitelmana o lain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi; oppilaitoksella tulee olla suunnitelma toimenpiteistä ja sekä huoltajille että oppilaille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

• miten huolehditaan opiskeluhuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa
• miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään
• mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia).

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

• miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)
• järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös osiot "opetuksen järjestämistapoja" ja osioon "oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen" liittyvät paikallisesti päätettävät asiat)
• järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä (katso myös osiot "opetuksen järjestämistapoja" ja osioon "oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen" liittyvät paikallisesti päätettävät asiat)
• järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet
• miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)12
• mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä osio valinnaisuus perusopetuksessa)
• mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös osio valinnaisuus perusopetuksessa)
• mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös osio valinnaisuus perusopetuksessa)
• miten oppilaanohjaus järjestetään o ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).

10 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja sen muutos (1329/2014) 5 a §
11 Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 6 §
12 Valtioneuvoston asetus (422/2012)