YH5 - kertauskurssi
Tehtävä 1
Valitse alla olevista aiheista yksi ja vastaa siihen, kuten vastaisit YO-kokeessa. Kirjoita vastaus tietokoneella ja palauta vastaus palautuskansioon.
1. Eräissä maissa parlamenttivaalit ovat suhteelliset vaalit, toisissa enemmistövaalit. Selitä, miten nämä kaksi vaalijärjestelmää eroavat toisistaan, ja pohdi niiden etuja ja heikkouksia.
2. Miten lait säädetään Suomessa?
3. Millä edellytyksillä valtiota voidaan kutsua demokraattiseksi oikeusvaltioksi?
4. Tarkastele Suomen turvallisuuspolitiikan nykyhaasteita ja niiden ratkaisumalleja.
5. Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla, ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa?
6. Miten tasavallan presidentti valitaan Suomen perustuslain mukaan?
7. Millaisin edellytyksin Suomen kansalaisuuden voi saada, ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisuuteen liittyy?
8. Tarkastele eduskunnan ja hallituksen (valtioneuvosto) välistä vallanjakoa Suomessa.
9. Selitä esimerkin avulla, mitä puoluekurilla tarkoitetaan, ja pohdi, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia puoluekurilla on suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon.
10. Euroopan unionin parlamentin valinta ja tehtävät. Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? Mitkä ovat Euroopan unionin parlamentin keskeiset tehtävät?
11. Miten valtioneuvosto (hallitus) Suomessa muodostetaan, ja milloin se eroaa?
12. Mitä keskeisiä oikeuksia perustuslaki takaa Suomen kansalaiselle?
Sensorin vinkit:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/09/yhteiskuntaopin-yo-kokeessa-vaarana-innostua-tuomitsemaan
Tehtävä 1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Harjoitustehtäviä
Tehtävä 2
Hyödynnä taulukkoa (aineisto 9.1), joka sisältää tilastotietoja eräistä Suomen kunnista (A–D) sekä koko maasta vuosilta 2011–2013.
a.Taulukossa esiintyy käsite työttömyysaste. Miten työttömyysaste lasketaan?
b. Pohdi, minkälaiset syyt vaikuttavat siihen, että asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus kunnan työllisestä työvoimasta vaihtelee kunnittain.
c. Vertaile taulukon (aineisto 9.1) kuntien väestön ikärakennetta ja erittele ikärakenteen etuja ja haittoja kussakin kunnassa.
Tehtävä 2
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävä 3
Tehtävä 3
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävä 4
- Erittele, miten julkisen sektorin yli- ja alijäämä ja velka kuvion mukaan kehittyivät Suomessa vuosina 1985–2017 ja mitkä tekijät selittävät tuota kehitystä.
- Pohdi, mitä vaikeuksia talouskehityksen ennustamisessa on ja miten osuvalta kuvion ennuste vuosien 2018–2020 kehityksestä nykyhetken näkökulmasta vaikuttaa
3. Vertaile videokatkelmassa esiintyvien asiantuntijoiden käsityksiä valtiontalouden sopeuttamiskeinoista, ja arvioi yleisesti eri keinojen etuja ja haittoja valtiontalouden ja kotitalouksien kannalta
Aineisto 8B: http://yle.fi/plus/abitreenit/2020/kevat/2020-03-24_YH_fi/attachments/index.html#2.%20A
Tehtävä 4
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tehtävä 5
Eurooppalainen arvomaailma ja sen nykytila
Vertaile tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja toimittaja Saska Saarikosken näkemyksiä eurooppalaisen arvomaailman nykytilasta (aineistot 7.A ja 7.B). Mihin eurooppalaiset arvot heidän mukaansa perustuvat, ja mistä he katsovat nykyisten ongelmien johtuvan?
Toimittaja Jukka Petäjä esittää tekstikatkelmassa (aineisto 7.C) modernin ja postmodernin kertomuksen Euroopasta. Pohdi perustellen, kumpi niistä on mielestäsi paikkansapitävämpi näkemys Euroopan historiasta ja sen nykytilasta.
Arvioi, mitä asioita voidaan pitää eurooppalaisen identiteetin ainesosina.
Tehtävä 5
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Harjoitustehtävä 2
Harjoitustehtävä 3
Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 7.A–7.C) antamaa kuvaa sote-uudistuksen valmistelusta ja pohdi, mitkä tekijät selittävät tekstikatkelmien eroja
7.A Tekstikatkelma: Uutinen Suomenmaa-lehdessä
Entä jos maakunta- ja sote-uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan, kansalaisten palvelut paranevat, markkinat toimivat ja kansantalous pelastuu? Entä jos maakunnat jakavat hyvät käytäntönsä ja ne otetaan laajasti käyttöön? Entä jos asukkaat, asiakkaat ja potilaat pääsevät myös mukaan kehittämistyöhön? Entä jos pystytään rakentamaan kumppanuuksia, jossa kaikki voittavat? – –
Maakuntauudistuksen parissa työskentelevän valtionvarainministeriön muutosjohtajan Kari Hakarin mielestä kaikki tämä on mahdollista, ja osa asioista on jo toteutunutkin.
– Ne edellyttävät riittävän väljää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa erilaiset innovaatiot. Ne edellyttävät vahvaa maakunta-järjestäjää, joka johtaa monituottajamallia tiedolla, Hakari kirjoittaa.
Hakari harmittelee, että keskustelu sote-uudistuksen ympärillä keskittyy uhkakuviin.
– Julkinen keskustelu maakunta- ja sote-uudistuksen ympärillä tuntuu nyt keskittyvän siihen, miksi muutos ei ole mahdollinen tai mitä uhkia siinä on.
Lähde: Muutosjohtaja Hakari: Entä jos sote-uudistus onnistuu? Suomenmaan verkkolehti. https:// www.suomenmaa.fi/uutiset/muutosjohtaja-hakari-enta-jos-soteuudistus-onnistuu-6.3.347574.319c5a31e7. Julkaistu 2.3.2018. Viitattu 19.9.2018. Pohjautuu alueuudistus.fi-sivun Muutoksessa-blogiin.
7.B Tekstikatkelma: Pääkirjoitus Kansan Uutisissa
Hallitus on tömistellyt sote-uudistuksen valmistelussa kuin norsu posliinikaupassa. Hallitus- ja oppositiopuolueet ovat ajautuneet täysin eri puolille valmistelussa, vaikka kyse on historiallisen suuresta uudistuksesta. Vastakkainasettelu on yksin hallituksen syytä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on pyyhkinyt pöytää parlamentaarisella valmistellulla. Edellisellä eduskuntakaudella keskeiset eduskuntapuolueet valmistelivat yhteisesti sote-mallin, joka kaatui perustuslakivaliokunnassa. – – Sote-uudistuksen tyyppisessä laajassa muutoksessa tulisi olla mukana kaikkien eduskuntapuolueiden jo yksin siitä syystä, että toimeenpano tapahtuu maakunnissa poliittisten päätösten pohjalta.
Lähde: Pääkirjoitus Kansan Uutisissa 21.6.2018. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3917303-sote-uudistuksen-valmistelu-jattaa-syvat-haavat. Viitattu 19.9.2018.
7.C Tekstikatkelma: Uutinen Uusi Suomi -verkkolehdessä
Kokoomuksen kokenut kansanedustaja Pertti Salolainen ihmettelee, miten sote-uudistuksen valmisteluun on jo lähdetty kentällä, vaikka uudistusta koskevat lait eivät ole vielä valmiit valiokunnissa. – – Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg – – vastaa Salolaiselle, että lakiluonnosten mallien testaamisen luulisi antavan luottoa käsittelyyn.
[Nerg:] En hallituksen puolesta selitä, mutta pari ajatusta: kehittäminen valtioneuvoston vastuulla, eduskunta päättänyt rahoista. Lakiluonnosten mallien testaaminen 18 kertaa luulisi antavan luottoa käsittelyyn? – – Alkaa viimeinen vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Jos ei sitä ennen lakeja hyväksytty, kaikki raukeaa. Oma kysymykseni onkin, onko Suomella varaa siihen?
Lähde: Katja Incoronato, Kokoomuskonkari ihmettelee sote-sotkua: ”Miten on voitu lähteä laajaan ja kalliiseen valmisteluun kentällä”. Uusi Suomi -verkkolehti 8.7.2018. Viitattu 19.9.2018.
Harjoitustehtävä 4
Oheisissa tekstiotteissa käsitellään tasavallan presidentin asemaa Suomen poliittisessa järjestelmässä.
Vertaile ja tulkitse alla olevia kannanottoja presidentin asemasta ja valtaoikeuksista.Selosta tasavallan presidentille nykyään kuuluvia valtaoikeuksia.
”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä
hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (...) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat
SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin
valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70
prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”
Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että
itsevaltias on pääministeri. (...) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan
eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa
molempiin. (...) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle
taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (...) Mutta tämä
nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”
Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010
”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen]
mielipiteitään. (...) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin
vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että
sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän
haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen
valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on
delegoitu valta ilman vastuuta. (...) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa
olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (...) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde,
sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”
Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”,
teoksessaPresidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)
Tehtävä 6
1. Tarkastele seuraavien sijoituskohteiden vahvuuksia ja heikkouksia suomalaisen piensijoittajan kannalta:
a) suomalaisen metsäteollisuusyrityksen osakkeet
b) määräaikaistalletus pankissa
c) osuus sijoitusrahastossa, joka sijoittaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoihin.
2. Pohdi seuraavien toimien vaikutuksia yksityisen Suomen kansalaisen kannalta
a) Suomen valtio laskee ruuan arvonlisäveroa
b) Suomen valtion tulo- ja menoarviossa lisätään merkittävästi valtion velanottoa
c) Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoa
3. Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien hyödykkeiden hintaan Suomessa?
a) suklaa
b) hammaslääkäripalvelut
c) osakehuoneisto kerrostalossa
4. Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien tuotteiden hinnanmuodostukseen
a) Raakaöljy
b) Hiustenleikkuu parturiliikkeessä
Tehtävä 6
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.