YH5 - kertauskurssi

Tehtävä 1

Valitse alla olevista aiheista yksi ja vastaa siihen, kuten vastaisit YO-kokeessa. Kirjoita vastaus tietokoneella ja palauta vastaus palautuskansioon.


1. Eräissä maissa parlamenttivaalit ovat suhteelliset vaalit, toisissa enemmistövaalit. Selitä, miten nämä kaksi vaalijärjestelmää eroavat toisistaan, ja pohdi niiden etuja ja heikkouksia. 

 

2. Miten lait säädetään Suomessa? 

 

3. Millä edellytyksillä valtiota voidaan kutsua demokraattiseksi oikeusvaltioksi? 

 

4. Tarkastele Suomen turvallisuuspolitiikan nykyhaasteita ja niiden ratkaisumalleja. 

 

5. Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla, ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa? 

 

6. Miten tasavallan presidentti valitaan Suomen perustuslain mukaan? 

 

7. Millaisin edellytyksin Suomen kansalaisuuden voi saada, ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisuuteen liittyy? 


8. Tarkastele eduskunnan ja hallituksen (valtioneuvosto) välistä vallanjakoa Suomessa.


9. Selitä esimerkin avulla, mitä puoluekurilla tarkoitetaan, ja pohdi, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia puoluekurilla on suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon.


10. Euroopan unionin parlamentin valinta ja tehtävät. Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? Mitkä ovat Euroopan unionin parlamentin keskeiset tehtävät?


11. Miten valtioneuvosto (hallitus) Suomessa muodostetaan, ja milloin se eroaa?


12. Mitä keskeisiä oikeuksia perustuslaki takaa Suomen kansalaiselle?


Sensorin vinkit:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/09/yhteiskuntaopin-yo-kokeessa-vaarana-innostua-tuomitsemaan

Tehtävä 1

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Harjoitustehtäviä

Erittele keskeisiä muutoksia Suomen väestörakenteessa.



Erittele taulukon perusteella, millaisia keskeisiä yhteyksiä lapsuudenkodin tulojen ja henkilöiden myöhempien tulojen välillä on.




Esittele taulukon pohjalta kotitalouksien menoihin liittyviä muutoksia.

Tehtävä 2

Hyödynnä taulukkoa (aineisto 9.1), joka sisältää tilastotietoja eräistä Suomen kunnista (A–D) sekä koko maasta vuosilta 2011–2013.

 

a.Taulukossa esiintyy käsite työttömyysaste. Miten työttömyysaste lasketaan?

 

 

b. Pohdi, minkälaiset syyt vaikuttavat siihen, että asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus kunnan työllisestä työvoimasta vaihtelee kunnittain. 

 

c. Vertaile taulukon (aineisto 9.1) kuntien väestön ikärakennetta ja erittele ikärakenteen etuja ja haittoja kussakin kunnassa.

Tehtävä 2

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 3

Referoi lyhyesti taulukkojen keskeinen sisältö ja kehityssuunnat (trendit)

















Tehtävä 3

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 4

  1. Erittele, miten julkisen sektorin yli- ja alijäämä ja velka kuvion mukaan kehittyivät Suomessa vuosina 1985–2017 ja mitkä tekijät selittävät tuota kehitystä. 

 

  1. Pohdi, mitä vaikeuksia talouskehityksen ennustamisessa on ja miten osuvalta kuvion ennuste vuosien 2018–2020 kehityksestä nykyhetken näkökulmasta vaikuttaa






3. Vertaile videokatkelmassa esiintyvien asiantuntijoiden käsityksiä valtiontalouden sopeuttamiskeinoista, ja arvioi yleisesti eri keinojen etuja ja haittoja valtiontalouden ja kotitalouksien kannalta
Aineisto 8B: http://yle.fi/plus/abitreenit/2020/kevat/2020-03-24_YH_fi/attachments/index.html#2.%20A

Tehtävä 4

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 5

Eurooppalainen arvomaailma ja sen nykytila

 

Vertaile tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja toimittaja Saska Saarikosken näkemyksiä eurooppalaisen arvomaailman nykytilasta (aineistot 7.A ja 7.B). Mihin eurooppalaiset arvot heidän mukaansa perustuvat, ja mistä he katsovat nykyisten ongelmien johtuvan?

 

Toimittaja Jukka Petäjä esittää tekstikatkelmassa (aineisto 7.C) modernin ja postmodernin kertomuksen Euroopasta. Pohdi perustellen, kumpi niistä on mielestäsi paikkansapitävämpi näkemys Euroopan historiasta ja sen nykytilasta.

 

Arvioi, mitä asioita voidaan pitää eurooppalaisen identiteetin ainesosina.



Tehtävä 5

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Harjoitustehtävä 3

Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 7.A–7.C) antamaa kuvaa sote-uudistuksen valmistelusta ja pohdi, mitkä tekijät selittävät tekstikatkelmien eroja

 

7.A Tekstikatkelma: Uutinen Suomenmaa-lehdessä

En­tä jos maa­kun­ta- ja sote-uu­dis­tuk­sel­le ase­te­tut ta­voit­teet saa­vu­te­taan, kan­sa­lais­ten pal­ve­lut pa­ra­ne­vat, mark­ki­nat toi­mi­vat ja kan­san­ta­lous pe­las­tuu? En­tä jos maa­kun­nat ja­ka­vat hy­vät käy­tän­tön­sä ja ne ote­taan laa­jas­ti käyt­töön? En­tä jos asuk­kaat, asi­ak­kaat ja po­ti­laat pää­se­vät myös mu­kaan ke­hit­tä­mis­työ­hön? En­tä jos pys­ty­tään ra­ken­ta­maan kump­pa­nuuk­sia, jos­sa kaik­ki voit­ta­vat? – –

Maakuntauudistuksen pa­ris­sa työs­ken­te­le­vän valtionvarainministeriön muutosjohtajan Kari Ha­ka­rin mie­les­tä kaik­ki tämä on mah­dol­lis­ta, ja osa asi­ois­ta on jo to­teu­tu­nut­kin.
– Ne edel­lyt­tä­vät riit­tä­vän väl­jää lain­sää­dän­töä, joka mah­dol­lis­taa eri­lai­set in­no­vaa­ti­ot. Ne edel­lyt­tä­vät vah­vaa maa­kun­ta-jär­jes­tä­jää, joka joh­taa mo­ni­tuot­ta­ja­mal­lia tie­dol­la, Ha­ka­ri kir­joit­taa.

Ha­ka­ri har­mit­te­lee, et­tä kes­kus­te­lu sote-uu­dis­tuk­sen ym­pä­ril­lä kes­kit­tyy uh­ka­ku­viin.
– Jul­ki­nen kes­kus­te­lu maa­kun­ta- ja sote-uu­dis­tuk­sen ym­pä­ril­lä tun­tuu nyt kes­kit­ty­vän sii­hen, mik­si muu­tos ei ole mah­dol­li­nen tai mitä uh­kia sii­nä on.

Lähde: Muutosjohtaja Hakari: Entä jos sote-uudistus onnistuu? Suomenmaan verkkolehti. https:// www.suomenmaa.fi/uutiset/muutosjohtaja-hakari-enta-jos-soteuudistus-onnistuu-6.3.347574.319c5a31e7. Julkaistu 2.3.2018. Viitattu 19.9.2018. Pohjautuu alu­euu­dis­tus.fi-si­vun Muutoksessa-blogiin.

 

 

7.B Tekstikatkelma: Pääkirjoitus Kansan Uutisissa

Hallitus on tömistellyt sote-uudistuksen valmistelussa kuin norsu posliinikaupassa. Hallitus- ja oppositiopuolueet ovat ajautuneet täysin eri puolille valmistelussa, vaikka kyse on historiallisen suuresta uudistuksesta. Vastakkainasettelu on yksin hallituksen syytä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on pyyhkinyt pöytää parlamentaarisella valmistellulla. Edellisellä eduskuntakaudella keskeiset eduskuntapuolueet valmistelivat yhteisesti sote-mallin, joka kaatui perustuslakivaliokunnassa. – – Sote-uudistuksen tyyppisessä laajassa muutoksessa tulisi olla mukana kaikkien eduskuntapuolueiden jo yksin siitä syystä, että toimeenpano tapahtuu maakunnissa poliittisten päätösten pohjalta.

Lähde: Pääkirjoitus Kansan Uutisissa 21.6.2018. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3917303-sote-uudistuksen-valmistelu-jattaa-syvat-haavat. Viitattu 19.9.2018.


7.C Tekstikatkelma: Uutinen Uusi Suomi -verkkolehdessä

Kokoomuksen kokenut kansanedustaja Pertti Salolainen ihmettelee, miten sote-uudistuksen valmisteluun on jo lähdetty kentällä, vaikka uudistusta koskevat lait eivät ole vielä valmiit valiokunnissa. – – Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg – – vastaa Salolaiselle, että lakiluonnosten mallien testaamisen luulisi antavan luottoa käsittelyyn.

[Nerg:] En hallituksen puolesta selitä, mutta pari ajatusta: kehittäminen valtioneuvoston vastuulla, eduskunta päättänyt rahoista. Lakiluonnosten mallien testaaminen 18 kertaa luulisi antavan luottoa käsittelyyn? – – Alkaa viimeinen vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Jos ei sitä ennen lakeja hyväksytty, kaikki raukeaa. Oma kysymykseni onkin, onko Suomella varaa siihen?

Lähde: Katja Incoronato, Kokoomuskonkari ihmettelee sote-sotkua: ”Miten on voitu lähteä laajaan ja kalliiseen valmisteluun kentällä”. Uusi Suomi -verkkolehti 8.7.2018. Viitattu 19.9.2018.

 

Harjoitustehtävä 4

Oheisissa tekstiotteissa käsitellään tasavallan presidentin asemaa Suomen poliittisessa järjestelmässä.

Vertaile ja tulkitse alla olevia kannanottoja presidentin asemasta ja valtaoikeuksista.
Selosta tasavallan presidentille nykyään kuuluvia valtaoikeuksia.

 

 

”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä

hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (...) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat

SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin

valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70

prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”

Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)

 

 

”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että

itsevaltias on pääministeri. (...) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan

eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa

molempiin. (...) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle

taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (...) Mutta tämä

nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”

Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010

 

 

”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen]

mielipiteitään. (...) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin

vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että

sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)

 

 

”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän

haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen

valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on

delegoitu valta ilman vastuuta. (...) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa

olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (...) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde,

sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”

Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”,

teoksessaPresidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)

 

 

Tehtävä 6

1. Tarkastele seuraavien sijoituskohteiden vahvuuksia ja heikkouksia suomalaisen piensijoittajan kannalta:

a) suomalaisen metsäteollisuusyrityksen osakkeet
b) määräaikaistalletus pankissa
c) osuus sijoitusrahastossa, joka sijoittaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoihin. 

 

2. Pohdi seuraavien toimien vaikutuksia yksityisen Suomen kansalaisen kannalta

a) Suomen valtio laskee ruuan arvonlisäveroa
b) Suomen valtion tulo- ja menoarviossa lisätään merkittävästi valtion velanottoa
c) Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa ohjauskorkoa  
 

3. Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien hyödykkeiden hintaan Suomessa?

a) suklaa
b) hammaslääkäripalvelut
c) osakehuoneisto kerrostalossa 

 
4. Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien tuotteiden hinnanmuodostukseen

a) Raakaöljy
b) Hiustenleikkuu parturiliikkeessä

c) Taksimatka

Tehtävä 6

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä