Oheisissa tekstiotteissa käsitellään tasavallan presidentin asemaa Suomen poliittisessa järjestelmässä.

1. Vertaile ja tulkitse alla olevia kannanottoja presidentin asemasta ja valtaoikeuksista.
2. Selosta tasavallan presidentille nykyään kuuluvia valtaoikeuksia.

”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä

hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (...) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat

SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin

valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70

prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”

Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)

”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että

itsevaltias on pääministeri. (...) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan

eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa

molempiin. (...) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle

taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (...) Mutta tämä

nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”

Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010

”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen]

mielipiteitään. (...) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin

vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että

sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)

”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän

haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen

valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on

delegoitu valta ilman vastuuta. (...) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa

olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (...) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde,

sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”

Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”,

teoksessaPresidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)