Pakolliset opinnot

ÄI1 Tulkitse ja kirjoita (2 op)

Opintojakso johdattelee äidinkielen ja kirjallisuuden lukio-opintoihin. Opintojakson aikana opiskelijan laajentaa käsitystään tekstien monimuotoisuudesta. Opintojakso syventää tekstien tulkinnan ja tuottamisen sekä palautteen antamisen taitoja. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat vuorovaikutus, yhteiskunnallinen osaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Näihin kiinnitetään huomiota valittaessa opintojakson aikana käsiteltäviä tekstejä, näkökulmia ja työskentelytapoja: Opiskelija tutustuu muun muassa median kautta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja eri tieteenalojen teksteihin. Hän toteuttaa omaa luovuuttaan erilaisissa vuorovaikutus-, puhe-, draama- ja kirjoitustehtävissä.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja
rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet
osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät.
Tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi.
Erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi.
Tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus.
Kielen- ja tekstinhuolto.

Toteutus ja työtavat

Opintojaksolla tuotetaan, tulkitaan ja arvioidaan monimuotoisia tekstejä. Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden yhdistelmiin, esimerkiksi artikkeleihin, blogeihin, audiovisuaalisiin teksteihin tai sosiaalisen median teksteihin. Analysoidaan tekstikokonaisuuksien rakentumista. Harjoitellaan tekstien referoinnin ja kommentoinnin taitoa esimerkiksi kirjoittamalla kommentoiva referaatti. Kokeillaan yhteiskirjoittamista esimerkiksi kirjoittamalla lyhyt teksti paritehtävänä. Opetellaan prosessikirjoittamista: kirjoitetaan vaiheittain asiateksti, jossa hyödynnetään tekstiaineistoja. Kirjoitusprosessin aikana kiinnitetään huomiota tekstin moniäänisyyteen ja tekstienvälisyyteen. Luetaan kokonaisteos, joka käsitellään yhdessä sovitulla tavalla. Kerrataan kielenhuollon perusasioita.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, ja luetun kokonaisteoksen analyysin ja tulkinnan tehtäviä yhdessä sovitulla tavalla. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).

ÄI2 + ÄI3 Kieli ja vuorovaikutus (2 op)

Opintojaksossa yhdistyy kaksi moduulia. Opintojaksolla painopiste on kieli- ja tekstitietoisuuden syventämisessä ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Opiskelijan käsitys kielestä merkitysten rakentajana ja yhteisöllisenä ilmiönä vahvistuu. Opintojaksolla syvennetään myös ryhmäviestintätaitoja ja opitaan analysoimaan vuorovaikutustilanteita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat vuorovaikutusosaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä hyvinvointiosaaminen. Näihin kiinnitetään huomiota valittaessa opintojakson aikana käsiteltäviä tekstejä, näkökulmia ja työskentelytapoja: Opiskelija syventää ymmärrystään kielen merkityksestä eri viestintäympäristöissä ja kulttuureissa. Opiskelija pohtii omaa viestijäkuvaansa ja kieli-identiteettiään itsenäisesti ja yhteistyössä toisten kanssa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan ja syventää omaa viestijäkuvaansa sekä ymmärrystään omasta kieli-identiteetistään
syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina ja oppii tarkastelemaan kielen eri keinojen, muun muassa nonverbaalisten keinojen, merkitystä ja tilanteista vaihtelua eri vuorovaikutustilanteissa
ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta, oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän ilmiöitä ja vahvistaa ryhmäviestintätaitojaan, erityisesti viestintärohkeuttaan.

Keskeiset sisällöt

Erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä.
Monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite.
Kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet.
Oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen.
Vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio.
Kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu.

Toteutus ja työtavat

Tarkastellaan kielen rakenteita, merkityksiä ja yhteisöllistä ulottuvuutta tekstianalyysiharjoituksin. Laajennetaan tekstikäsitystä ja harjoitellaan monilukutaitoa tutustumalla eri tekstilajeihin, esimerkiksi multimodaalisiin teksteihin. Tutustutaan kielipolitiikkaan ja kirjoitetaan kieltä, kieli‑identiteettiä tai -ideologiaa käsittelevä essee. Tutustutaan kielenohjailun periaatteisiin esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen aineistoja hyödyntämällä. Tehdään tekstinhuollon harjoituksia. Lisätään viestintärohkeutta ja tarkastellaan omaa viestijäkuvaa esimerkiksi rentoutus- ja mielikuvaharjoitusten avulla. Harjoitellaan yksilö- ja ryhmäviestinnän taitoja: esimerkiksi esitelmä, paneelikeskustelu tai videon, podcastin tai tietoiskun tuottaminen yksi tai ryhmässä. Analysoidaan vuorovaikututustilanteiden eri ulottuvuuksia esimerkiksi videoiduissa ryhmäkeskusteluissa tai media-aineistoissa. Luetaan kokonaisteos ja käsitellään se yhdessä sovittavalla vuorovaikutteisella tavalla.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, essee ja luetun kokonaisteoksen analyysin ja tulkinnan tehtäviä yhdessä sovitulla tavalla. Vuorovaikutusosaamisen arviointikohde sovitaan ryhmän kanssa. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).

ÄI4 Elämyksiä kirjallisuudesta (2 op)

Opiskelija vahvistaa tuntemustaan kirjallisuudesta, kirjallisuuden lajeista ja ilmaisukeinoista. Hän syventää käsitystään kirjallisuuden monitulkintaisuudesta ja kehittää kykyään analysoida kirjallisuutta eri lähtökohdista. Opintojakso kannustaa myös tutkimaan kertomuksellisuuden merkitystä kirjallisuudessa ja muissa kulttuurisissa teksteissä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettinen ja ympäristöosaaminen. Näihin kiinnitetään huomiota valittaessa opintojakson aikana käsiteltäviä tekstejä, näkökulmia ja työskentelytapoja: lukemalla kaksi kokonaisteosta opiskelija syventää ymmärrystään kirjallisuudesta globaalien, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaajana ja tulkitsijana.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan
tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja
monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen
ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta.

Keskeiset sisällöt

Kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen lukeminen ja kirjoittaminen.
Kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä.
Kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä.
Kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja.

Toteutus ja työtavat

Opintojaksolla tutustutaan kauno- ja tietokirjallisuuden eri lajeihin: luetaan proosaa, lyriikkaa ja draamaa sekä elämäkertoja, matkakirjoja tai muuta tietokirjallisuutta kokonaisteoksina ja näytteinä. Opintojakson aikana luetaan kaksi kokonaisteosta. Toinen teoksista on kaunokirjallisuutta, toinen tietokirja. Käsitellään luettuja teoksia eri tavoin, esimerkiksi kirjallisuuskeskustelun, väittelyn tai draaman keinoin. Tehdään luovan kirjoittamisen harjoituksia. Kirjoitetaan kirjallisuusanalyyseja sekä essee. Harjoitellaan erilaisiin teksteihin sopivia lukutapoja, esimerkiksi silmäilevää, analyyttistä ja elämyksellistä lukutapaa. Tarkastellaan kertomuksellisuutta ja monitulkintaisuutta. Tulkitaan kirjallisuutta eri näkökulmista, esimerkiksi yhteiskunnan, tasa-arvon tai ekologisuuden kannalta. Tutustutaan proosan, lyriikan ja draaman käsitteisiin. Järjestetään teatteri-, elokuva- tai taidenäyttelyvierailu mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, essee ja luetun kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan tehtäviä yhdessä sovitulla tavalla. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).

ÄI5 Media ja vaikuttaminen (2 op)

Opiskelija perehtyy median toimintatapoihin sekä median merkitykseen yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yksilöiden identiteettien rakentajana. Hän syventää monimuotoisten vaikuttavien tekstien kriittistä lukutaitoaan sekä kykyään tuottaa puhuttuja ja kirjoitettuja kantaa ottavia tekstejä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista vuorovaikutusosaaminen harjaantuu erityisesti yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa mutta laajenee myös yhteiskunnalliseksi vuorovaikutusosaamiseksi mediakeskustelujen seuraamisen ja niihin osallistumisen kautta. Kehittämällä lähdekritiikin ja argumentoinnin taitoja opiskelija vahvistaa monitieteistä ja luovaa sekä eettistä ja ympäristöosaamistaan.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä analysoimaan niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta
perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

Sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka.
Tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot.
Vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset keinot.
Lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet.
Puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointi ja tuottaminen.

Toteutus ja työtavat

Opintojaksolla tutustutaan kantaa ottaviin tekstilajeihin, seurataan ajankohtaisia mediakeskusteluja ja syvennetään kriittistä lukutaitoa analysoimalla monimuotoisia vaikuttavia tekstejä. Harjoitellaan erityisesti argumentaation analyysiä. Kirjoitetaan kantaa ottava aineistopohjainen teksti ja luetaan vaikuttava kokonaisteos tai yhteisesti sovittu määrä mediatekstejä. Voidaan harjoitella myös esimerkiksi oman mediatekstin kirjoittamista, kantaa ottavien puheiden pitämistä ja väittelemistä.

Arviointi

Tavoitteellinen ja vuorovaikutteinen työskentely, kantaa ottava aineistopohjainen essee, tekstianalyysitehtävä sekä vaikuttavan kokonaisteoksen tai artikkelikokoelman lukeminen. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).

ÄI6 + ÄI7 Kehity kirjoittajana ja esiintyjänä (2 op)

Opiskelija tarkastelee omaa kirjoittaja- ja puhujaidentiteettiään ja itselleen luontevimpia tapoja tuottaa erilaisia tekstejä. Hän harjaantuu analysoimaan ja arvioimaan toisten tekstejä ja käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omissa teksteissään. Opiskelija syventää oman kirjoitusprosessinsa hallintaa ja omia esiintymistaitojaan, myös digitaalisissa ympäristöissä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat erityisesti vuorovaikutusosaaminen ja hyvinvointiosaaminen: opiskelija vahvistaa ja rohkaisee niin itseään kuin opiskelijatovereitaan omien näkemysten ja kokemusten ilmaisussa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu sekä puhujana että kirjoittajana
syventää käsitystään kirjoitettujen, puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstien merkityksiin
syventää taitoaan analysoida toisia tekstejä, arvioida niiden luotettavuutta sekä käyttää niitä omien tekstiensä osana; harjaantuu oman kirjoitus- ja esiintymisprosessinsa hallinnassa ja lisää ymmärrystään esiintymisjännityksestä
kehittää kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja sekä multimodaalisia tekstejä myös digitaalisissa ympäristöissä.

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kirjoitettujen, puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi.
Tekstien tuottaminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä; kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot.
Toisten tekstien käyttäminen omien tekstien osana.
Kirjoittaminen ja puhuminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu; palautteen antaminen ja vastaanottaminen.
Kielen- ja tekstinhuolto sekä tekstin omaäänisyyttä tukevat sanataideharjoitukset.

Toteutus ja työtavat

Opintojaksolla tarkastellaan omaa kirjoittaja- ja puhujaidentiteettiä sekä itselle luontevia tapoja tuottaa erilaisia tekstejä. Harjoitellaan toisten tekstien analysointia, arviointia ja hyödyntämistä sekä omien tekstien tuottamisprosessia. Opiskellaan tekstin kohdentamista, jäsentämistä, havainnollistamista ja omaäänisyyttä. Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista. Opiskelijoiden kanssa yhdessä sovitaan, miten erilaisten puheiden, alustusten tai puheenvuorojen pitäminen, erilaisten tekstien kirjoittaminen sekä omien audiovisuaalisten tekstien tuottaminen nivotaan osaksi opintojakson kokonaisuutta. Luetaan tieto- tai kaunokirjallinen kokonaisteos ja käsitellään teokset yhteisesti sovitulla tavalla.

Arviointi

Aktiivinen ja vuorovaikutteinen työskentely ja kokonaisteoksen esittely yhdessä sovitulla tavalla; puhuttujen, kirjoitettujen ja audiovisuaalisten tekstien analyysejä; puhe tai puheenvuoro sekä havainnollinen aineistopohjainen laaja teksti. Itse-, vertais- ja ryhmäarviointeja yhdessä sovituilla tavoilla opettajan arviointien ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).

ÄI8 Kirjallisuuden äänet (2 op)

Opiskelija syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tulkitsemaan kirjallisuutta eri konteksteissa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut suomalaiseen kirjallisuuteen osana maailmankirjallisuutta ja osaa tarkastella kirjallisuutta eri näkökulmista. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Näihin kiinnitetään huomiota valittaessa opintojakson aikana käsiteltäviä tekstejä, näkökulmia ja työskentelytapoja. Kirjallisuutta lukemalla ja sitä tulkitsemalla opiskelija syventää ymmärrystään suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista kulttuuriperinnöstä sekä eettisestä toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa ja maailmassa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta myös osana muuttuvaa yhteiskuntaa
ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia.

Keskeiset sisällöt

Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana maailmankirjallisuutta.
Kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti.
Tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta.

Toteutus ja työtavat

Opintojaksolla tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden eri muotoihin osana maailmankirjallisuutta: luetaan eri lajeja näytteinä ja kokonaisteoksina. Opintojakson aikana luetaan kaksi kokonaisteosta. Analysoidaan ja tulkitaan kaunokirjallisuutta eri konteksteissa ja itse valitusta näkökulmasta. Tulkintoja esitellään yhdessä sovitulla tavalla, esimerkiksi kirjallisuuskeskustelun, lukupäiväkirjan, blogin tai draaman keinoin. Kirjoitetaan kirjallisuutta tai kirjallista elämää käsittelevä essee.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, essee ja luetun kokonaisteoksen analyysin ja tulkinnan tehtäviä yhdessä sovitulla tavalla. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).