Opintojaksossa yhdistyy kaksi moduulia. Opintojaksolla painopiste on kieli- ja tekstitietoisuuden syventämisessä ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Opiskelijan käsitys kielestä merkitysten rakentajana ja yhteisöllisenä ilmiönä vahvistuu. Opintojaksolla syvennetään myös ryhmäviestintätaitoja ja opitaan analysoimaan vuorovaikutustilanteita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat vuorovaikutusosaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä hyvinvointiosaaminen. Näihin kiinnitetään huomiota valittaessa opintojakson aikana käsiteltäviä tekstejä, näkökulmia ja työskentelytapoja: Opiskelija syventää ymmärrystään kielen merkityksestä eri viestintäympäristöissä ja kulttuureissa. Opiskelija pohtii omaa viestijäkuvaansa ja kieli-identiteettiään itsenäisesti ja yhteistyössä toisten kanssa.

 

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan ja syventää omaa viestijäkuvaansa sekä ymmärrystään omasta kieli-identiteetistään
• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina ja oppii tarkastelemaan kielen eri keinojen, muun muassa nonverbaalisten keinojen, merkitystä ja tilanteista vaihtelua eri vuorovaikutustilanteissa
• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta, oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän ilmiöitä ja vahvistaa ryhmäviestintätaitojaan, erityisesti viestintärohkeuttaan.

Keskeiset sisällöt

• Erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä.
• Monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite.
• Kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet.
• Oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen.
• Vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio.
• Kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu.

 

Toteutus ja työtavat

Tarkastellaan kielen rakenteita, merkityksiä ja yhteisöllistä ulottuvuutta tekstianalyysiharjoituksin. Laajennetaan tekstikäsitystä ja harjoitellaan monilukutaitoa tutustumalla eri tekstilajeihin, esimerkiksi multimodaalisiin teksteihin. Tutustutaan kielipolitiikkaan ja kirjoitetaan kieltä, kieli‑identiteettiä tai -ideologiaa käsittelevä essee. Tutustutaan kielenohjailun periaatteisiin esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen aineistoja hyödyntämällä. Tehdään tekstinhuollon harjoituksia. Lisätään viestintärohkeutta ja tarkastellaan omaa viestijäkuvaa esimerkiksi rentoutus- ja mielikuvaharjoitusten avulla. Harjoitellaan yksilö- ja ryhmäviestinnän taitoja: esimerkiksi esitelmä, paneelikeskustelu tai videon, podcastin tai tietoiskun tuottaminen yksi tai ryhmässä. Analysoidaan vuorovaikututustilanteiden eri ulottuvuuksia esimerkiksi videoiduissa ryhmäkeskusteluissa tai media-aineistoissa. Luetaan kokonaisteos ja käsitellään se yhdessä sovittavalla vuorovaikutteisella tavalla.

Arviointi

Tavoitteellinen osallistuminen ja itsenäinen työskentely, essee ja luetun kokonaisteoksen analyysin ja tulkinnan tehtäviä yhdessä sovitulla tavalla. Vuorovaikutusosaamisen arviointikohde sovitaan ryhmän kanssa. Käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, esimerkiksi itse-, ryhmä- ja vertaisarviointia opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi. Laaja-alaista osaamista arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).