Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

Ohjaus

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) Opiskelusuunnitelma

aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
työelämän tutustumisjaksot
arvioitu opiskeluaika

2) Ylioppilastutkintosuunnitelma

3) Jatko-opinto- ja urasuunnitelma

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

Paikallinen ohjaussuunnitelma

Alla kuvataan Tulliportin normaalikoulun lukion opinto-ohjauksen keskeisiä käsitteitä, ohjauksen järjestämisen työtapoja, työn- ja vastuunjakoa sekä yhteistyötahoja ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Opiskelijoiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään opintojen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä seuraavat niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Ohjaustoiminnan keskeiset tehtävät ja tavoitteet

Opinto-ohjauksen kahdella pakollisella OP1- ja OP2-opintojaksolla ohjausta voidaan järjestää luokkamuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, verkkotehtävinä, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelminä. Lukiolainen voi sisällyttää opintoihinsa valinnaisen OP3 Työelämään tutustuminen -opintojakson. Lisäksi lukiolaiselle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ilman että se kuuluu opintojaksoihin.

Lukiossa päävastuu ohjauksen koordinoinnista ja ohjauksesta on opinto-ohjaajilla. Aineenopettajat osallistuvat ohjaustyöhön ensisijaisesti oman oppiaineensa sisältöjen kautta. Ohjaus on silti koko koulun henkilökunnan yhteistä työtä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin, eri korkeakoulujen tapahtumiin ja koulutusesittelyihin. Lisäksi lukiolaisille pyritään järjestämään tutustumiskäyntejä eri korkeakouluihin.

Ohjaustyö on luottamuksellista, ja ohjauksessa on aina otettava huomioon ohjattavan ikä, taidot ja tarpeet. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen.

Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida itse taitojaan kehittyvät lukio-opintojen aikana. Opiskelijaa tuetaan monipuolisten työtapojen avulla tunnistamaan vahvuutensa ja harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen ja jatkuvan tietojen päivittämisen tarpeen.

Lukion aikana opiskelija tekee opinto-ohjauksen pakollisilla OP1 ja OP2 -opintojaksoilla henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka koostuu seuraavista kolmesta eri osa-alueesta:

1) Opiskelusuunnitelma, joka laaditaan opintojen alussa ja jota päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. Suunnitelma sisältää muun muassa hyväksi luettavat opinnot ja muun osaamisen, lisätiedot kielitaidosta ja -opinnoista sekä arvioidun lukion suoritusajan.

2) Ylioppilastutkintosuunnitelma, joka laaditaan pääsääntöisesti toisen vuoden aikana ja joka sisältää ylioppilaskirjoitusten suorittamisen ja hajauttamisen lisäksi muun muassa mahdollisten erityisjärjestelyjen (lisäaika tms.) hakemisen yo-kirjoituksia varten.

3) Jatko-opinto- ja urasuunnitelma, joka laaditaan ja päivitetään lukio-opintojen aikana ja joka sisältää mahdolliset korkea-asteen valintakokeisiin tarvittavat tukitoimet (erityinen tila, lisäaika vastaamiseen tms.). Jos nuori suunnittelee pitävänsä välivuoden, huolehditaan suunnitelmasta myös tälle ajalle.

Ohjauksen toimijat ja työnjako

Kaikkien opettajien tehtävänä on yhteisesti ohjata opiskelijaa eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajaopiskelijoita kannustetaan myös ottamaan tämä näkökulma huomioon lukiolaisten opetuksessa.

Yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto tukee tarpeen mukaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti (tarkempi kuvaus Tulliportin normaalikoulun opiskelijahuoltosuunnitelmassa). Lisäksi ohjauksessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kanssa tarpeen mukaan. Seuraavaksi käydään pääpiirteittäin läpi eri toimijoiden työnjakoa Tulliportin normaalikoulun lukiossa:

Johtava rehtori ja lukion rehtori  tekevät opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Lukion rehtori  vastaa ylioppilastutkinnon toimeenpanosta ja tiedottamisesta.

Koulusihteeri  tekee opiskelijatodistukset ja huolehtii ohjauksen tukena olevista hallintojärjestelmistä.

Opinto-ohjaaja  vastaa ohjauksen koordinoinnista, seuraa lukiolaisen opintojen etenemistä ja sujumista yhdessä ryhmänohjaajien kanssa sekä huolehtii valinnaisaineiden ja opintojaksojen valitsemisen opastamisesta. Opinto-ohjaaja ohjaa kohti seuraavia opintoja ja aiemmin jo kuvatun kolmesta eri osa-alueesta koostuvan HOPSin tekemistä ja päivittämistä.

Ryhmänohjaajan  vastuulla on oman ryhmänsä opiskelijoihin tutustuminen, heidän opintojensa seuranta ja yhteistyö kodin kanssa. Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan ja huoltajan kanssa, seuraa lukio-opintojen etenemistä ja sujumista sekä opiskelijan säännöllistä koulunkäyntiä. Lukion ryhmänohjaaja huolehtii omalta osaltaan nuoren kasvun ja kehityksen ja koulutuspolun tukemisesta erityisesti nivelvaiheissa.

Aineenopettaja  seuraa oman oppiaineensa opintojen etenemistä, ohjaa opiskelussa, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja jakaa oman oppiaineensa työelämätietoutta.

Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto/opiskelijahuolto  tukee tarpeen mukaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti (tarkempi kuvaus Tulliportin normaalikoulun lukion opiskelijahuoltosuunnitelmassa).

Koulupsykologi  tarjoaa tukitoimia, tukee kasvua ja kehitystä sekä toimii yhteistyössä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa.

Kuraattori  tarjoaa opiskelijoille riittävän tuen ja ohjauksen sekä muut tarpeelliset toimet opiskeluun ja opiskelijoiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kuraattori tukee myös koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämistä. Kuraattori tarjoaa opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa, luottamuksellisia keskusteluita, perhetapaamisia sekä työskentelee tarvittaessa ryhmien kanssa, konsultoi muuta henkilökuntaa ja kehittää opiskeluhuoltoa ja verkostoyhteistyötä.

Terveydenhoitaja  tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, tekee terveystarkastukset ja toimii yhteistyössä koululääkärin kanssa.

Erityisopettaja  kartoittaa tuen tarpeet, huolehtii ja tarvittaessa tiedottaa erityisjärjestelyistä sekä huolehtii tarvittavasta tiedonsiirrosta nivelvaiheissa.

Opettajaopiskelija  huomioi ohjauksen omassa oppiaineessaan ja koko koulun kannalta kaikissa opetusharjoitteluissa.

Ohjausyhteistyö

Lukion ohjauksen tavoitteena on, että nuori on motivoitunut hakemaan jatko-opintoihin sekä sitoutunut jatkamaan opintojaan valitsemassaan koulutuksessa. Lukion päättävän nuoren ohjaus painottuu henkilökohtaisten ura- ja jatko-opintomahdollisuuksien löytämiseen sekä elinikäisen oppimisen ymmärtämiseen. Lisäksi ohjausta annetaan lukion aikana tehtäviin avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintojaksojen suorittamiseen.

Normaalikoulu toimii yhteistyössä lähiseudun yläkoulujen ja lukioiden kanssa järjestämällä huoltajailtoja 9.-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Lisäksi järjestetään tutustumisvierailuja normaalikoulun lukioon aikoville ja heitä opastetaan mahdollisuuksien mukaan lukio-opintojen valinnoissa.

Kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämäyhteistyöstä tiedottamalla varmistetaan, että kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuus saada lisää tietoa kansainvälisistä opiskelu- ja vaihtomahdollisuuksista, työelämästä ja yrittäjyydestä. Lisäksi vastaanotetaan mahdollisuuksien mukaan vierailijoita, kuten entisiä opiskelijoita, jotka kertovat heidän nykyisistä opinnoistaan.

Lukion alussa kartoitetaan lukioon tulevien tuen tarve yhteistyössä huoltajien ja muun ohjaushenkilöstön kesken (ns. nivelpalaveri). Tässä nivelvaiheessa lukion erityisopettaja toimii yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa.

Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Mahdollisten lukio-opinnot keskeyttävien opiskelijoiden seurannasta huolehditaan siten, että opinto-ohjaaja seuraa opiskelijan siirtymistä toiseen oppilaitokseen tai ottaa yhteyttä Etsivään nuorisotyöhön. Lukion ohjauksessa painotetaan opiskelijan oman vastuun lisääntymistä opintojen suunnittelussa ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa.

Tulliportin normaalikoulun lukion keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat normaalikoulun perusopetuksen luokat 7–9, Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos ja kaikki sen eri tieteenalayksiköt, Karelia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen koulu, Joensuun seudun muut lukiot ja toisen asteen oppilaitokset.

Lisäksi yhteistyötä tehdään monipuolisesti Työ- ja elinkeinotoimiston ja Talous ja nuoret TAT:n kanssa sekä erilaisten hankkeiden ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden, yritysten ja työelämän yhteistyötahojen kanssa. Kesätyötapahtumiin osallistumalla ja kansainvälisistä mahdollisuuksista tiedottamalla nuoria rohkaistaan kansainvälistymiseen.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan. Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana.

Ohjaustoiminnan arviointi

Ohjaustoimintaa arvioidaan monipuolisesti. Ohjausta arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin eri toimintatasoihin, kuten yksittäisiin opiskelijoihin, aineenopettajiin, opetusharjoittelijoihin, rehtoreihin, ryhmänohjaajiin, muuhun henkilökuntaan ja kouluyhteisöön sekä yhteistyötahoihin, kuten työnantajiin ja yliopiston ainelaitoksiin (UEF Opinto-ohjaajan koulutus).

Arviointia tehdään hyödyntämällä eri toimijoiden itse- ja vertaisarviointeja, palautteita ja kyselyitä sekä keräämällä lukiolaisilta palautetta. Ohjaustoimintaa muutetaan tarvittaessa saadun palautteen mukaisesti. Lisäksi arviointia ovat ryhmänohjaajien ja rehtoreiden kanssa pidetyt säännölliset palaverit, joissa arvioidaan nykyistä ohjausta ja kehitetään tulevaa toimintaa.

Opinto-ohjauksen pakollisten opintojaksojen (OP1 ja OP2) sekä valinnaisen opintojakson (OP3) osalta ei numeraalista arviointia ole. Pakollisilla opintojaksoilla on kuitenkin tietyt, etukäteen tiedotetut osatehtävät, jotka lukiolaisten on tehtävä, jotta he saavat opintojaksot suoritettua. OP1-opintojaksolla tällaisia tehtäviä ovat muun muassa opiskelusuunnitelman ja seuraavan vuoden valintojen suunnittelu ja tekeminen. OP2-opintojaksolla näitä tehtäviä ovat muun muassa ylioppilaskirjoitussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman tekeminen ja päivittäminen.

Erityisopetus ja muu oppimisen tuki

Lukiolain mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen.

Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista, matemaattisista tai tarkkaavuuden vaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 2 momentin mukaan tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Opettajat arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n perusteella siirrettävään koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja.

Tukitoimien suunnittelu ja toteutus aloitetaan mahdollisimman varhain. Opiskelijaa opettavat opettajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Tukitoimet voidaan tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella suunnitella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (lukiolaki 714/2018, 28 § 2 mom.). Opettajat huolehtivat siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja mahdolliset muutokset kirjataan edellä mainitulla tavalla.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 1 momentin mukaan tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointitaidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oppimaan oppimisen taidoissa, kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään sekä käyttämään kullekin oppiaineelle ominaisia opiskelustrategioita.

Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta. Erityisopetus tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lukiolain (714/2018) 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi koskea myös erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Opiskelun poikkeava järjestäminen tarkoittaa, että opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä, ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Poikkeava järjestely voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan.

Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen rinnalla opiskelijalla on oikeus saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Tukea tarvitsevan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Näin turvataan tukea tarvitsevalle opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen arviointitilanteissa, pienryhmätilan käyttäminen, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia erityisjärjestelyjä.

Ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tiedotetaan opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Paikallinen suunnitelma tuen järjestämisestä

Tukitoimista ja niitä koskevista oikeuksista tiedottaminen opiskelijoille ja huoltajille

Tulliportin normaalikoulussa opiskelijoita tiedotetaan tukitoimista ja opiskelijan oikeuksista tukitoimiin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä yhteisissä tiedotustilaisuuksissa, ryhmänohjaustuokioilla ja Wilman kautta. Huoltajia tiedotetaan Wilman kautta ja huoltajailloissa. Tiedottamisesta huolehtivat erityisopettaja, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat.

Tukitoimien tarpeen arviointi

Opiskelijan tuen tarvetta opinnoissa ja opiskelussa arvioidaan taustatietojen, aiemman tuen tarpeen sekä opiskelijan ja huoltajan esittämien tuen tarpeiden pohjalta.

Ensimmäisen lukiovuoden syyskuussa opiskelijat osallistuvat lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia mittaavaan seulontatestiin. Testitulosten ja opiskelusta tehtyjen havaintojen perusteella arvioidaan tarve opiskelijan yksilölliselle lukiselvitykselle. Yksilötestejä tehdään ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana seuraten samalla opiskelijan yleistä suoriutumista opinnoista.

Tukitoimien kirjaaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan

Opiskelijan tukitoimet kirjataan Wilmassa olevaan tukilomakkeeseen, joka on osa opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Ne suunnitellaan yhdessä opettajan ja opiskelijan kesken tarvittaessa erityisopettajaa ja/tai opinto-ohjaajaa ja/tai opiskeluhuollon edustajaa konsultoiden.

Lukitestien sekä opettajien havaintojen ja opiskelijan omien kokemusten edellyttämät tukitoimet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tai pedagogisen tuen suunnitelmaan. Siihen kirjataan opiskelijan lähtötilanne, vahvuudet ja haasteet sekä tarvittavat tukitoimet opintoja ja koeviikkoja varten.

Mikäli opiskelijalla todetaan lukivaikeus, se voidaan ottaa huomioon ylioppilastutkinnon suorittamistavoissa tai arvioinnissa. Tätä varten erityisopettaja laatii lausunnon Ylioppilastutkintolautakunnalle yhteistyössä aineenopettajien kanssa.

Tuen tarpeen arviointiin ja tuen toteuttamiseen osallistuvat kaikki ne aineenopettajat, joiden oppiaineissa on tuen tarvetta.

Tuen toteuttaminen

Erityisopettaja yhdessä aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa ohjaa opiskelijaa tarvittavien tukitoimien löytämiseen. Erityisopettajan tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka keskittyy opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseen ja opiskelutaitoihin. Erityisopettaja vastaa myös lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksien kartoittamisesta sekä seulontatestien ja yksilötestien järjestämisestä.

Opiskelijalla on oikeus saada aineenopettajan antamaa tukiopetusta. Lisäksi opiskelijan tuen tarpeisiin voivat vastata kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi sekä koulukuraattori.

Tuen toteutumisen seuranta ja arviointi

Yhteistyötä, tiedottamista ja opiskelijan opintojen seurantaa tekevät kaikki opiskelijan opettajat, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja sekä erityisopettaja. Saatua tukea seurataan ja tuen lomaketta päivitetään tarpeen mukaan. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti erikseen etukäteen sovituilla tavoilla.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako edellä mainituissa asioissa

Erityisopettaja koordinoi koulun erityisopetusta, ja hänellä on päävastuu tuen tarpeen kartoituksesta. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja seuraavat tukitoimien toteutumista yhdessä erityisopettajan kanssa. Aineenopettaja on mukana oman aineensa tukitoimien kartoittamisessa, tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa opiskeluhuollon toimijoilla on keskeinen rooli.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, että hän ei vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta terveyttä. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

Paikallinen suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista on opetussuunnitelman liitteenä.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijan kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettejä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa.

Tavoitteena on ohjata kaikkia opiskelijoita arvostamaan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa jokaisen opiskelijan kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Tulliportin normaalikoulun lukion opetuskieli on suomi.

Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-opetuksen erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään. Lukio-opetus voi tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja kielen elvyttämistä. Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan saamelaisyhteisön tuntemusta sekä tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksia perinteisen tiedon oppimiseen. Lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen kielen ja saamenkielisiin korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea – voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaa myös vieraan kielen eripituisina oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen kieltä tai ruotsin kieltä joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Saamelaisille opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassa ympäristössään, voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä opetusta saaneille opiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen opetuksen jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisen opetuksen erityisenä tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen. Opetus tukee myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen- että suomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden opetus ja opiskelu tukevat saamen kielen taitojen kehittymistä. Saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon saamelaisen kulttuurin erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaan saamelaisten oman historian sekä saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon, saamelaisalueen luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.

Saamen opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Romanit

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaa identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.

Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen korkea-asteen opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsa ilmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset

Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja ‑kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä voi olla suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, jolloin suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakieliä tai niistä johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman sekä kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta viittomakielellä. Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisille tarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Koska suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Viittomakielisiä opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Muut monikieliset opiskelijat

Muiden monikielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja periaatteita huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli, suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus sekä aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu lukiossa tukevat opiskelijan opetuskielen hallintaa, monikielistä identiteettiä, oman kieli- ja kulttuuritaustan arvostusta sekä kasvua kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen/ruotsin kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääränä lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑opetus, omakielinen opetus ja opiskelijan oman äidinkielen opetus järjestetään ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.

Opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistä lukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen opintoja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.