Dyslexia in the Teaching Environment

Dyslexia in the Teaching Environment




Osallistuin York Associatesin järjestämälle lukivaikeus kurssille Pohjois-Englannissa Yorkissa 10.-14.4.2017.

Olin tänä vuonna kurssin ainoa opiskelija, joka teki työskentelystä melko intensiivistä. Alun järkytyksen jälkeen se oli hyvä asia. Pystyimme keskittymään juuri niihin teemoihin jotka minua erityisesti kiinnostivat. Opettajana toimi Martin Bloomfield, joka tällä hetkellä teki tohtorin väitöskirjaa. Hänellä itsellään oli aikuisiällä todettu lukivaikeus.

Lukivaikeus oli minulle entuudestaan tuttu asia, mutta kurssilla kaikki tiedon jyvät koottiin ja varmasti sain myös uutta arvokasta tietoa. Kurssin merkittävin anti oli ajattelutavan muutos. Onko kirjoittaminen ja lukeminen synonyymi oppimiselle? Millaisilla työtavoilla myös lukivaikeuksiset oppilaat oppivat paremmin ja pystyvät tuomaan osaamistaan esiin? Lukivaikeutta ei voi parantaa, mutta tietoisuutta voi lisätä. Ympäristöä ja oppimista tulisi muokata siihen suuntaan että lukivaikeudesta ei tule opiskelijaa määrittelevä asia.

40%:lla miljonääreistä on lukivaikeus, 60%:lla vangeista on lukivaikeus, 45%:lla työttömistä on lukivaikeus. Koulu on melko tärkeässä roolissa siinä, kuinka ymmärrämme lukivaikeutta ja kuinka kohtelemme oppilaita joilla on lukivaikeus. Avain ymmärrykseen on tietoisuus ja halu järjestää opetusta ehkä uudellakin tavalla huomioiden oppimisen haasteet.

Dyslexia eli lukivaikeus on laajakokonaisuus, johon linkittyvät myös dyscalculatia eli matematiikan oppimisvaikeudet ja dyspraxia eli motoriikan haasteet.

Lukivaikeuden perustana on aivot. Lukivaikeuksisella ihmisellä molemmat aivopuoliskot ovat samankokoiset ja he prosessoivat tietoa erilailla kuin neurotyypilliset ihmiset. Aivosolukko rakentuu erilailla. EFA-balance different. Diagnosoiduista 75% on poikia, mutta lukivaikeutta esiintyy melko tasaisesti molemmilla sukupuolilla. Jos jommalla kummalla vanhemmista on lukivaikeus, lapsi perii sen 50% todennäköisyydellä. Jos molemmilla vanhemilla on lukivaikeus, lapsillakin se esiintyy 100% todennäköisyydellä.

Oppilas jolla on lukivaikeus tuntee usein riittämättömyyttä koulussa. He luovuttavat helposti, väsyvät paljoon tekstiin ja tuntevat itsensä tyhmäksi. Opettajien tehtävä on järjestää oppiminen sillä tavalla että kaikki oppilaat saavat onnistumisen elämyksiä eikä vertaile omia suorituksiaan muiden suorituksiin.

Ihmiset joilla on lukivaikeus näkevät helposti asiat isoina kokonaisuuksina. Vasta sen jälkeen on syytä mennä yksityiskohtiin. Värien käyttö opiskelussa toimii.

Miten tunnistaa oppilaan jolla on lukivaikeus?

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin kun oppilas lukee tai kirjoittaa:
- kynäote
- kirjoituspaine paperia vasten
- vartalo liian lähellä paperia
- täyttää paperia/taulua sekavasti

Kiínnitä huomiota seuraaviin asioihin kun luet oppilaan tekstiä:
- epätyypilliset marginaalit
- lisäykset
- kirjaimet väärässä järjesteyksessä, väärät kirjaimet, puuttuvat kirjaimet
- kirjaimet päällekkäin
- puuttuvat sanavälit tai sanavälit väärissä kohdissa
- isot ja pienet kirjaimet sekaisin
- puutteelliset kirjainmuodot tai taiteelliset kirjaimet
- puutteelliset välimerkit tai kappalejaot
- teksti hyppii tai kaareutuu ylös tai alas
- epäjohdonmukaista, sekavaa ajatuksen virtaa

Muita piirteitä, joita monesti esiintyy ihmisellä jolla on luki-vaikeus:
- luova
- oikeudenmukainen
- hyvä kommunikoimaan
- hyvät sosiaaliset taidot
- huumorintajuinen
- huono organisoimaan
- innovaattori
- ongelmia ajanhallinnan ja kellon kanssa
- hyviä pelinlukioita vaikka aina taidot eivät riitä siihen mitä pitäisi tehdä
- omia sanoja (Sevettijärvi- Betonijärvi)
- kömpelö

Kuten kaikkien muidenkin opetuksessa, myös luki-oppilaat hyötyvät monipuolisista opetusmenetelmistä. On tärkeää käyttää kaikkia neljää eri kanavaa:
1) visuaalista
2) auditiivistä
3) emotianaalista
4) kinesteettistä

Rutiinit, rytmit, pelit, henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet, musiikki, tarinat, yhtymäkohdat aiemmin opittuun, palapelit, pelit, ongelman ratkaisu, mallintaminen ja kaaviot auttavat kaikenlaisia oppijoita.

Tärkeää on eriyttäminen, niin että jokainen oppija saa onnistumisen kokemuksia ja välttää vertailua muihin. Työpistetyöskentely, jossa eri pistellä on huomioitu eri oppimistyylit, on todettu tehokkaaksi myös luki-oppilaiden kohdalla. John Deweyn satavuotta vanhat ajatukset "learning by doing" ovat tehokkaita luki-oppilaiden kanssa.

Oppilas jolla on lukivaikeus ei hyödy omista muistiinpanoistaan vaan hänelle tulisi antaa ne printattuna. Osaa helpottaa se että he käyttävät värikalvoa lukiessaan. Fontti ja kirjaisin koko täytyy miettiä tarkkaan. Arial on todettu hyväksi. Lukioppilaiden teksiä ei kannata alleviivata, jolloin kirjainrakenne saattaa osin peittyä, parempi on yliviivata tärkeitä sanoja. Pidä teksti ilmavana, käytä isoja marginaaleja ja lyhyitä kappaleita. Älä ikinä pistä luki-oppilasta lukemaan julkisesti ääneen. Äänikirjat auttavat luki-oppilaita keskittymään esimerkiksi reaaliaineissa aiheeseen niin ettei kaikki energia kulu lukemiseen.

Muista, ymmärrä, sovella. analysoi, arvioi ja luo. Tämä on tie oppimiseen, ei kirjoittaminen ja lukeminen!

Tässä tiivistetysti kurssin antia. Annan mielelläni lisätietoa aiheesta, ja suosittelen kurssia kaikille opettajille!
t. Anna-Kaisa


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä