Project Meeting in Warsaw, May 2010
VARSOVA 15. – 20.5.
Ivalon lukion kaksivuotinen Comenius –hanke Roots and Wings huipentui viimeiseen hankekokoukseen Varsovassa 15. – 20.5. Koulumme edustajina olivat opiskelijat Inga Helander ja Enni Keskitalo sekä opettajat Eija Palolahti ja Ulla Keskitalo. Opiskelijat majoittuivat isäntäperheisiin, he olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa ystävällisyyteen ja vieraanvaraisuuteen.
Isäntäkoulu Gimnazjum nr 141 (www.gim141.waw.pl) järjestämä ohjelma oli mielenkiintoinen. Sunnuntai 16.5. alkoi opastetulla kävelyllä vanhassa kaupungissa, mutta tunnelma kärsi hieman sateisesta ja tuulisesta säästä. Kuninkaallisessa Lazienki –puistossa otettiin ryhmäkuvat Fryderyk Chopinin patsaan edustalla, kierrettiin kuninkaan linnassa ja opittiin uusia asioita Puolan historiasta. Ilta meni koululla, opettajat kokoustivat pitkään, jonka jälkeen illallinen tarjottiin koulun ruokalassa.
Maanantaina vierailimme oppitunnilla. Enni ja Inga pitivät puolen tunnin esitelmän englanniksi kertoen perustietoja Suomesta, Lapista ja Ivalon lukiosta. He selvisivät tehtävästään hienosti ja saivat kehuja luokan englanninopettajalta. Kaikki Comenius –opettajat ja oppilaat katsoivat yhdessä valmistetun ja saksalaisessa partnerikoulussa kootun videon ”Man bites dog”, jossa koulut haastattelivat noin 60-vuotiasta pariskuntaa omalla kielellään esittäen viisi etukäteen sovittua kysymystä. Videolla kaikkien seitsemän pariskunnan vastaukset esitetään peräkkäin, ja oli tosi mielenkiintoista vertailla eri kieliä, pariskuntien olohuoneita tai keittiöitä ja vastausten sisältöä.
Jokainen koulu aloitti oman eurooppalaisen maalauksensa tammikuussa 2009. Maalaukset ovat kiertäneet kaikki koulut ja saimme nähdä seitsemän 3,5 m x 60 cm kokoista toinen toistaan värikkäämpää maalausta. Ivalolaisten aiheena oli stereotypiat, ja kunhan maalaus palaa meille, tullaan se ripustamaan koululle kaikkien nähtäväksi.
Varsovassa, Targowekin kaupunginosan kaupungintalolla pormestari ja alueen sivistysosastolta neljä virkanaista, Gimnazjum 141:n rehtori Katarzyna Cienkowska ja hankekoordinaattori Marijke Rebry Belgiasta painottivat puheissaan eurooppalaisen yhteistyön tärkeyttä jo varhaisessa vaiheessa koulutaivalta. Puheiden jälkeen jaettiin lahjat kaikille oppilaille ja opettajille. Lisäksi katsoimme videon Chopinin Varsova, joka kertoi Chopinin elämästä kaupungissa 1810 – 1830. Chopinin syntymästä on kulunut 200 vuotta, mikä näkyy sekä Varsovassa että Chopinin syntymäpaikassa. Puolaan odotetaan runsaasti juhlavuoden tilaisuuksiin osallistuvia Chopinin musiikin ystäviä.
Illalla opettajat pitivät työkokousta ja oppilaat viettivät vapaa-aikaa isäntiensä kanssa, tytöt kävivät mm. eläintarhassa, elokuvissa ja keilaamassa.
Tiistaina ja keskiviikkona kiertelimme Varsovan ulkopuolella mm. Chopinin syntymäkodissa Zelazowa Wolassa, joka on nykyään museona upean puutarhan keskellä. Vierailimme myös Brochówissa kirkossa, jossa Chopin kastettiin, Lowiczissa kotiseutumuseossa tutkimassa paikallisia kansallispukuja ja paperitaidekoristeita, ulkomuseossa ihailemassa alueen vanhoja rakennuksia, Ciechanówissa vanhassa keskiaikaisessa rauniolinnassa ja tietenkin erinomaisissa ruokapaikoissa lounastamassa ja illallista nauttimassa.
Ateriat aloitettiin aina kuumalla keitolla, pääruokana oli erilaista lihaa tai kalaa perunoiden kanssa ja jälkiruokana monenlaisia leivonnaisia. Ruoka oli suolaista ja tukevaa. Ravintolassa syöminen oli edullista, lounaan ja illallisen hinnat vaihtelivat 12 – 20 euron välillä. Hinta sisälsi ruokajuomat ja kolme ruokalajia.
Comenius -hankkeesta on jäljellä loppuraportin ja arvioinnin tekeminen. Viimeisessä kokouksessa aloimme jo suunnitella tulevaa hanketta, jonka valmisteleva vierailu on marraskuussa Cáceresissa, Espanjassa. Toivottavasti hakemuksemme hyväksytään ja saamme jatkaa kansainvälistä yhteistyötä syksyllä 2011. Kontaktit Eurooppaan poikivat usein kaikkea mielenkiintoista koko koulun ja kunnan hyväksi. Tulevana syksynä saamme vaihto-oppilaan Palermosta ja meiltä lähtee yksi oppilas vaihtoon Bleketiin, Ruotsiin.
Comenius -tapaaminen Puolassa
Comenius -projektin 2008 - 2010 viimeinen tapaaminen järjestettiin Puolassa, Varsovassa. Ivalon lukion lisäksi projektiin kuului kouluja muista maista: Puola, Belgia, Espanja, Italia, Ruotsi ja Saksa. Projektin edelliset tapaamiset järjestettiin Italiassa ja Espanjassa. Tähän tapaamiseen Ivalon lukiota lähtivät edustamaan opettajat Ulla Keskitalo ja Eija Palolahti, sekä me oppilaat Enni Keskitalo ja Inga Helander.
Saavuimme Varsovaan lauantai-aamuna ja saatuamme matkalaukkumme odotti meitä iso joukko vastassa. Ensimmäisenä kuului Juulian äänekäs tervehdys: "Hyvää huomenta!", ja hän tuli ensimmäisenä meitä halaamaan. Me tulisimme viettämään viisi päivää isäntäperheissä, jotka nyt näimme edessämme ja jotka tulivat ystävällisesti meitä halaamaan. Lisäksi projektiin kuuluvat opettajat olivat myös lentokentällä, sillä he tulisivat viemään opettajamme Arkadia -hotelliin.
Enni meni Julian ja Inga Agatan perheen luokse. Meillä kävi tuuri, sillä Agata ja Julia asuivat melko lähellä ja molempien asunto oli kerrostalossa. Lisäksi Ennin isäntäperheeseen kuului pikkusisko Nina ja koira Carmel. Ensimmäisen tunnin vietimme uusissa kodeissamme, tutustuen perheisiimme. Ingan isäntäperheessä myös Agatan äiti osasi puhua englantia, kun taas Ennin isäntäperheessä englantia puhui sujuvasti vain Julia, mutta äiti ymmärsi melko paljon englantia ja 10-vuotias Nina opiskeli sitä koulussa. Julia otti myös tehtäväkseen opettaa Ennille mahdollisimman monta puolan kielen sanaa.
Lauantaina kävimme neljästään eläintarhassa ja meillä oli onnea, sillä sinä päivänä oli historiallinen festivaali, jossa oli yleisöä ja historiallisia tapahtumia ja toreja. Silloin tapasimme myös Alvinan, joka on Agatan ja Julian ystävä ja hänen luonaan asusti italialainen tyttö Ilenia. Meidät kutsuttiin Alvinan luokse syömään ja otimme tarjouksen ilomielin vastaan. Alvinan luokse tuli myös Emila sekä hänen luonaan asustava belgialainen Lara. Illallinen oli erittäin maukas ja seura vielä parempi ja lähdimme illallisen jälkeen yhdessä vielä iltakävelylle.
Sunnuntaina tapasimme kaikki tiimit ja opettajat ensimmäisen kerran Arkadia -hotellin edessä. Lähdimme bussilla kohti Vanhaa kaupunkia ja meidät esiteltiin muille Julian ja Agatan luokkatovereille. Jokainen meistä oppi tuntemaan Fryderyk Chopinin, josta meille puhuttiin lähes alituisesti ja joka on erittäin tärkeä hahmo Puolassa. Loppupäivän kulutimme suuressa ostoskeskuksessa ja sen jälkeen menimme keilaamaan muiden joukkueiden kanssa. Kastuimme matkalla keilahallille litimäriksi, mutta onneksi Alvinan isä pelasti tilanteen tuomalla kaikille kuivat sukat ja hauskanpito pystyi jatkumaan!
Maanantaina aloitimme päivän isäntäkoulussamme. Jokaisen tiimin oppilaiden tehtävänä oli pitää puolen tunnin esitys maastaan ja koulustaan englanniksi. Meidät vietiin luokkahuoneeseen, jossa oli meidän ikäisiämme nuoria ja luokka oli isompi kuin mihin me olimme tottuneet. Ulla ja Eija toivat kolme posteriamme, jotka olimme valmistelleet koulussa yhdessä Anun ja Vilman kanssa. Ensimmäisenä jaoimme kaikille Fazerin sinistä suklaata ja sitten kerroimme Suomesta, Lapista ja Ivalon lukiosta. Esitys meni hyvin alkujännityksestä huolimatta ja saimme kehuja hyvästä englannin kielen taidosta. Luokan opettaja jopa sanoi, että oli ihmeellistä, miten yleensä niin rauhaton luokka keskittyi kaikkeen, mitä me puhuimme. Tiimien esitysten jälkeen vietimme päivän Arkadia -hotellissa tarkastellen projektimme töitä, kuten Man Bites Dog Activity- videoita ja European painting- maalauksia, joita olimme tehneet vuoden varrella. Ohjelmassa oli myös tapaaminen pormestarin luona, missä meidänkin opettajamme Ulla vaihtoi lahjansa pormestarin kanssa.
Tiistaina oli edelleen sadetta ja matkamme ulottui tällä kertaa Varsovan ulkopuolelle. Ajoimme bussilla ensin katselemassa erästä linnan rauniota, jossa puolalainen opas kertoi entisestä linnan elämästä. Linnan katolla jokainen ryhmä otti toisistaan ryhmäkuvia. Tämän jälkeen meidän piti jatkaa vielä matkaamme nähtävyyskierrokselle Narew Riverillä, mutta sateinen sää ja liian tiukka aikataulu pakottivat meidät perumaan jokiristeilyn. Palasimme siis Varsovaan. Loppupäivän saimme jälleen viettää isäntäperheen kanssa.
Keskiviikko oli viimeinen päivämme ja lähdimme taas varhaisin bussilla vierailemaan Chopinin hänelle omistetussa museossa ja syntymäkodissa. Kävimme myös puolalaisen taiteen museossa ja lopuksi meille oppilaille oli järjestetty taidetupa, jossa meitä puolalainen taiteentekijä näytti meille erilaisia tekemiään paperileikkaustöitä ja opetti meitäkin niitä tekemään. Bussimatka takaisin oli muuten haikea liian pikaisen eroamisen takia, mutta onneksi ruotsalaiset ja espanjalaiset pitivät iloista tunnelmaa yllä. Hyvästelimme jo joitakin ryhmiä bussimatkan jälkeen ja sovimme olevamme yhteydessä Facebookin kautta. Julian ja Agatan kanssa kävimme vielä illalla shoppailemassa, sekä katsomassa uuden Robin Hood –elokuvan hienossa elokuvateatterissa.
Sunnuntaina heräsimme vähän haikein mielin, mutta meillä molemmilla oli jotain, miksi kaipasimme Suomea: Enni saunaa ja Inga ei-pullotettua vettä! Enni kävi vielä aamulla Julian koulussa hyvästelemässä luokkatoverit, joihin oli ystävystynyt matkan aikana. Arkadia- hotellilla tiemme sitten lopulta erosivat. Julia jopa vuodatti kyyneleitä, mutta kutsuttuna Enni lupasi tulla takaisin vielä heidän luokseen. Matkamme jatkui opettajiemme kanssa kohti Suomea. Koimme matkalla jotain täysin uskomatonta ja uudet ystävyytemme säilyvät varmasti. Puola on täynnä hienoja paikkoja ja ihmisiä!
Enni ja Inga
Saavuimme Varsovaan lauantai-aamuna ja saatuamme matkalaukkumme odotti meitä iso joukko vastassa. Ensimmäisenä kuului Juulian äänekäs tervehdys: "Hyvää huomenta!", ja hän tuli ensimmäisenä meitä halaamaan. Me tulisimme viettämään viisi päivää isäntäperheissä, jotka nyt näimme edessämme ja jotka tulivat ystävällisesti meitä halaamaan. Lisäksi projektiin kuuluvat opettajat olivat myös lentokentällä, sillä he tulisivat viemään opettajamme Arkadia -hotelliin.
Enni meni Julian ja Inga Agatan perheen luokse. Meillä kävi tuuri, sillä Agata ja Julia asuivat melko lähellä ja molempien asunto oli kerrostalossa. Lisäksi Ennin isäntäperheeseen kuului pikkusisko Nina ja koira Carmel. Ensimmäisen tunnin vietimme uusissa kodeissamme, tutustuen perheisiimme. Ingan isäntäperheessä myös Agatan äiti osasi puhua englantia, kun taas Ennin isäntäperheessä englantia puhui sujuvasti vain Julia, mutta äiti ymmärsi melko paljon englantia ja 10-vuotias Nina opiskeli sitä koulussa. Julia otti myös tehtäväkseen opettaa Ennille mahdollisimman monta puolan kielen sanaa.
Lauantaina kävimme neljästään eläintarhassa ja meillä oli onnea, sillä sinä päivänä oli historiallinen festivaali, jossa oli yleisöä ja historiallisia tapahtumia ja toreja. Silloin tapasimme myös Alvinan, joka on Agatan ja Julian ystävä ja hänen luonaan asusti italialainen tyttö Ilenia. Meidät kutsuttiin Alvinan luokse syömään ja otimme tarjouksen ilomielin vastaan. Alvinan luokse tuli myös Emila sekä hänen luonaan asustava belgialainen Lara. Illallinen oli erittäin maukas ja seura vielä parempi ja lähdimme illallisen jälkeen yhdessä vielä iltakävelylle.
Sunnuntaina tapasimme kaikki tiimit ja opettajat ensimmäisen kerran Arkadia -hotellin edessä. Lähdimme bussilla kohti Vanhaa kaupunkia ja meidät esiteltiin muille Julian ja Agatan luokkatovereille. Jokainen meistä oppi tuntemaan Fryderyk Chopinin, josta meille puhuttiin lähes alituisesti ja joka on erittäin tärkeä hahmo Puolassa. Loppupäivän kulutimme suuressa ostoskeskuksessa ja sen jälkeen menimme keilaamaan muiden joukkueiden kanssa. Kastuimme matkalla keilahallille litimäriksi, mutta onneksi Alvinan isä pelasti tilanteen tuomalla kaikille kuivat sukat ja hauskanpito pystyi jatkumaan!
Maanantaina aloitimme päivän isäntäkoulussamme. Jokaisen tiimin oppilaiden tehtävänä oli pitää puolen tunnin esitys maastaan ja koulustaan englanniksi. Meidät vietiin luokkahuoneeseen, jossa oli meidän ikäisiämme nuoria ja luokka oli isompi kuin mihin me olimme tottuneet. Ulla ja Eija toivat kolme posteriamme, jotka olimme valmistelleet koulussa yhdessä Anun ja Vilman kanssa. Ensimmäisenä jaoimme kaikille Fazerin sinistä suklaata ja sitten kerroimme Suomesta, Lapista ja Ivalon lukiosta. Esitys meni hyvin alkujännityksestä huolimatta ja saimme kehuja hyvästä englannin kielen taidosta. Luokan opettaja jopa sanoi, että oli ihmeellistä, miten yleensä niin rauhaton luokka keskittyi kaikkeen, mitä me puhuimme. Tiimien esitysten jälkeen vietimme päivän Arkadia -hotellissa tarkastellen projektimme töitä, kuten Man Bites Dog Activity- videoita ja European painting- maalauksia, joita olimme tehneet vuoden varrella. Ohjelmassa oli myös tapaaminen pormestarin luona, missä meidänkin opettajamme Ulla vaihtoi lahjansa pormestarin kanssa.
Tiistaina oli edelleen sadetta ja matkamme ulottui tällä kertaa Varsovan ulkopuolelle. Ajoimme bussilla ensin katselemassa erästä linnan rauniota, jossa puolalainen opas kertoi entisestä linnan elämästä. Linnan katolla jokainen ryhmä otti toisistaan ryhmäkuvia. Tämän jälkeen meidän piti jatkaa vielä matkaamme nähtävyyskierrokselle Narew Riverillä, mutta sateinen sää ja liian tiukka aikataulu pakottivat meidät perumaan jokiristeilyn. Palasimme siis Varsovaan. Loppupäivän saimme jälleen viettää isäntäperheen kanssa.
Keskiviikko oli viimeinen päivämme ja lähdimme taas varhaisin bussilla vierailemaan Chopinin hänelle omistetussa museossa ja syntymäkodissa. Kävimme myös puolalaisen taiteen museossa ja lopuksi meille oppilaille oli järjestetty taidetupa, jossa meitä puolalainen taiteentekijä näytti meille erilaisia tekemiään paperileikkaustöitä ja opetti meitäkin niitä tekemään. Bussimatka takaisin oli muuten haikea liian pikaisen eroamisen takia, mutta onneksi ruotsalaiset ja espanjalaiset pitivät iloista tunnelmaa yllä. Hyvästelimme jo joitakin ryhmiä bussimatkan jälkeen ja sovimme olevamme yhteydessä Facebookin kautta. Julian ja Agatan kanssa kävimme vielä illalla shoppailemassa, sekä katsomassa uuden Robin Hood –elokuvan hienossa elokuvateatterissa.
Sunnuntaina heräsimme vähän haikein mielin, mutta meillä molemmilla oli jotain, miksi kaipasimme Suomea: Enni saunaa ja Inga ei-pullotettua vettä! Enni kävi vielä aamulla Julian koulussa hyvästelemässä luokkatoverit, joihin oli ystävystynyt matkan aikana. Arkadia- hotellilla tiemme sitten lopulta erosivat. Julia jopa vuodatti kyyneleitä, mutta kutsuttuna Enni lupasi tulla takaisin vielä heidän luokseen. Matkamme jatkui opettajiemme kanssa kohti Suomea. Koimme matkalla jotain täysin uskomatonta ja uudet ystävyytemme säilyvät varmasti. Puola on täynnä hienoja paikkoja ja ihmisiä!
Enni ja Inga
