CIMO, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, tarjoaa opetushenkilöstölle Comenius -ohjelman puitteissa mahdollisuuksia Job shadowing -täydennyskoulutukseen. Tällöin seurataan ja annetaan opetusta oppilaitoksessa tai muussa opetukseen liittyvässä organisaatiossa. Hakija etsii yleensä itse kohdekoulun, joka minun tapauksessani oli VISO Roeselaren kaupungissa Belgian flaaminkielisellä alueella. VISO on suuri noin 1200 opiskelijan ammattikoulu ja sillä on kaksi kampusta Roeselaren keskustassa.

Aloitin viikkoni lentämällä Brysseliin 20.2. Manneken Pis –patsas, vanhan kaupungin tori, katedraali, kuninkaallinen museo ja palatsi sekä sen edessä oleva puisto olivat sunnuntaikävelyni kohteita.
Puolenyön aikoihin olin perillä Roeselaressa. Seuranani oli Tuusulanjärven ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan lehtori Kirsi Coco, joka vastaa oppilaitoksensa kansainvälisestä vaihdosta Erasmus –ohjelmassa. Kirsi oli tutustumassa opiskelijoidensa työssäoppimispaikkoihin ja opettamassa suomen kieltä tuleville belgialaiskampaajille ja lastenhoitajille, jotka matkaavat Tuusulaan kansainväliseen vaihtoon.

Tutustuimme koulun eri kampuksiin ja linjoihin: kampaajat, lastenhoitajat, perushoitajat, kokit, catering-ala, hyvinvointiala, muoti ja teoreettisempi tekninen linja kuuluvat opetusohjelmaan. Pääsin ”varjostamaan” englanninopettaja Sofie Mulieriä ja pitämään esittelyjä Suomesta ja Inarista sekä omasta Ivalon lukiostamme.

Flaamilaiset puhuvat hollantia äidinkielenään, ensimmäinen vieras kieli koulussa on ranska. Tämä koulu on ottanut englannin ohjelmaansa, koska siellä tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä. 4 vuoden ajan oppilaille opetetaan englantia yhden tunnin ajan viikossa ja kahtena viimeisenä vuonna kaksi tuntia viikossa. Englantia kuitenkin kuulee televisiosta, Belgiassa ei ohjelmia eikä elokuvia päälle äänitetä hollanniksi tai ranskaksi, vaan tekstitetään kuten meilläkin.

Tunnelma tunneilla oli mukava ja töitä tehtiin. Ryhmät ovat pieniä, 6 – 16 opiskelijaa linjasta riippuen. Opiskelijat odottavat pihalla rivissä opettajaa, jonka johdolla siirrytään luokkiin. Tunnin alussa kaikki täyttävät oman päiväkirjansa merkiten tunnin aiheen ja tehtävät muistiin. Opettajilla ei ole vakituisia luokkia, joten Sofie kantoi cd-soitinta ja tarvitsemiaan materiaaleja mukanaan ympäri koulua luokasta toiseen. Tunnin pituus on 50 min. mutta käytännössä lyhyempi, koska siirtymisiin menee aikaa.


Englannin tunti alkamassa, opettaja Sofie Mulier

Koulussa saa maksullisen lounaan, kirjat on maksettava itse (noin 200 € vuodessa), samoin kopioista on maksettava ja koulun retkistä. Huoltajat saavat syksyllä budjetin kouluvuoden kustannuksista, joita koulu ei saa ylittää. Opettaja voi valita käyttämänsä kirjan budjetin antamissa rajoissa, liian kallista oppikirjaa ei siis saa valita. Koulupäivä alkaa 8.30 ja loppuu viideltä. Illalliselle kokoonnutaan ehkä kello seitsemän aikaan, omien harrastusten jälkeen.

Koulun lisäksi tutustuin emäntäni Marijke Rebryn kanssa Tyne Cot Cemeteryyn, jonne on haudattu 11 000 ensimmäisessä maailmansodassa kaatunutta brittisotilasta ja vastaavaan saksalaisten hautausmaahan, jossa on 44 000 kaatunutta, osa joukkohaudoissa. Ieperin kaupungissa on Menin Gate, jossa pidetään Last Post joka ilta kello 20.00. Tilaisuudessa on torvisoittoa, puhe ja usein mm. englantilaisia koululuokkia laskemassa punaisista unikoista tehdyn seppeleen 56 000 kadonneen sotilaan muistoksi.

Sofie Mulier esitteli Gentin kaupungin keskiaikaisine katuineen, kanaalinrantoineen ja rakennuksineen. Katutyöt haittasivat pahasti kaupunkikierrosta, samoin kylmä tuuli ja sade. Mutta kesällä paikka on varmasti mukava vierailukohde. Marijken ja rehtori Miecken kanssa vietimme iltapäivän Brüggessä. Brügge on erittäin viehättävä, laaja keskiaikainen kaupunkikokonaisuus, jota voi lämpimästi suositella käyntikohteeksi. Suklaapuodit, pubit ja ravintolat sekä erilaiset pikkuputiikit tuotteineen tarjoavat jokaiselle jotakin.


Viehättäviä keskiaikaisia taloja kanaalin rannalla Brüggessä.

VISOssa kansainväliseen yhteistyöhön osallistuvia opettajia on useita ja pääsin tutustumaan heistä useimpiin. Illastin kolmena iltana eri perheissä ja tutustuin puolisoihin sekä lapsiin ja tunsin oloni tervetulleeksi joka paikkaan. Belgialaiset syntyvät tiili vatsassaan: he haluavat ostaa tai rakentaa oman talonsa vuokralla asumisen sijaan. Pienessä maassa tilaa on vähän, asukkaita on yli 10 miljoonaa, asukastiheys 333/neliökm., ja siksi tonttimaa on kallista.

Job shadowing –viikko oli monipuolinen opintomatka, jonka aikana tutustuin belgialaiseen koulujärjestelmään, kulttuuriin, historiaan ja nykyaikaan. Onneksi EU tarjoaa eri ohjelmiensa kautta mahdollisuuksia monenlaiseen kansainväliseen yhteistyöhön ruohonjuuritasolla. Kiitos CIMOn apurahan ja ymmärtäväisen työnantajan sain viettää mielenkiintoisen helmikuun viikon maassa, josta tiesin hyvin vähän ennen matkaani.

Ulla Keskitalo
englannin opettaja