GIELDDA EAŊGALSGIELA OAHPPAPLÁNA (3. – 6. luohkát)

Eaŋgalsgielas čuovvut eanáš riikkaviidosaš oahppaplána ja dan lassin guvllolaš ja báikkálaš oahppalána vejolašvuođaid mielde.

Vieris giella eaŋgalsgiella, A-oahppamearri jahkeluohkáin 3–6

Jahkeluohkáin 3–6 buot oahppiin lea eatnigiela oahppiin lea eatnigiela lassin oahpahus unnimustá guovtti gielas: oktasaš A1-gielas sihke B1- gielas ja vejolaččat maiddái A2-gielas, mii lea A-giela válljenávdnasa oahppamearri.

Máŋggat oahppit geavahit eaŋgalsgiela lassáneaddji mearis iežaset asttuáigge. Dát oahppiid informála oahppama bokte skáhppon dáidu váldo vuhtii oahpahusa plánemis ja sisdoaluid válljedettiin.

Eŋgelasgiela A-oahppameari oahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 3–6

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji riikkadási sisdoalut	Ulbmiliidda laktáseaddji báikkálaš sisdoalut	Viiddis máhttin
Bajásšaddan kultuvrralaš máŋggabealatvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 bagadallat oahppi áicat lagasbirrasa ja máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš valjivuođa sihke eŋgelasgiela saji globála gulahallama giellan	S1 5. - 6. lk	B S1 Oahpásmuvvat lagasbirrasis hállojuvvon gielaide sihke sierra eamiálbmogiid gielaide. Lassin váldit vuhtii báikkálaš, ovdamearkan turismii guoskevaš eaŋgalsgiela geavahandiliid.	L2
T2 motiveret oahppi atnit árvvus iežas giella- ja kultuvrraduogáža sihke máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš máŋggabealatvuođa ja oaidnalit olbmuiguin árvvoštalli ovdanávdosiid haga	S1 3. - 4. lk 5. - 6. lk	B S1 ,B S3 Oahpahallat turismii ja boazodollui guoskevaš sániid. Oahpásmuvvat maiddái anglikánalaš máilmmi eamiálbmogiidda.	L1, L2
T3 bagadallat oahppi áicat gielaid ovttasteaddji ja earuheaddji albmonemiid sihke doarjut oahppi gielalaš árvvoštallandáiddu ovdáneami	S1 3. - 4. lk 5. - 6. lk	B S1	L1, L2
T4 bagadallat oahppi áddet, ahte eŋgelasgillii leat fidnemis valjis materiálat ja válljet dain iežas oahppama ovddideaddji, sisdoalu ja váigatvuođadási dáfus heivvolaš materiála	S1 5. - 6. lk		L2, L3
Gielalohkandáiddut
T5 oahpásmuvvat ovttas oahpahusa ulbmiliidda ja láhčit gierdavaš lohkanatmosfeara, mas dehalamos lea sáni sirdašuvvan sihke arvvosmahtti ovttas oahppan	S2 3. - 4. lk 5. - 6. lk		L1, L3
T6 bagadallat oahppi váldit ovddasvástádusa iežas gielalohkamis ja arvvosmahttit hárjehit gielladáiddus roahkkadit ja maiddái diehto- ja gulahallanteknologiija atnimiin sihke geahččalit, makkár vuogit oahppat gielaid heivejit sutnje buoremusat	S2 5. - 6. lk		L1, L4, L5, L6
Ovdáneaddji gielladádu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas
T7 bagadallat oahppi hárjehallat vuorrováikkuhusa fáddábire dáfus máŋggalan diliin roahkasmahttimiin gulahallama joatkašuvvamii vejolaš boatkkagiin fuolakeahttá	S3 3. - 4. lk 5. - 6. lk		L2, L4, L5, L7
T8 roahkasmahttit oahppi doalahit gulahallandili atnimiin máŋggalágan gulahallama joatkima vugiid	S3 3. - 4. lk 5. - 6. lk		L4
T9 doarjut oahppi gulahallama kultuvrralaš heivvolašvuođá fállámiin vejolašvuođaid hárjehallat máŋggabealat sosiálalaš diliid	S3 3. - 4. lk 5. - 6. lk		L2, L4
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu dulkot teavsttaid
T10 bagadallat oahppi bargat gáibádusdási dáfus máŋggadását hállojuvvon ja čállojuvvon teavsttaiguin atnimiin iešguđetlágan áddenstrategiijaid	S3 5. - 6. lk		L4
Ovdáneaddji gielladádu, dáidu buvttadit teavsttaid
T11 fállat oahppái vejolašvuođaid buvttadit hállangiela ja čállima fáddábireid viiddidemiin sihke giddemiin fuomášumi maiddái guovddáš ráhkadusaide ja jietnadeami vuođđonjuolggadusaide	S3 5. - 6. lk		L3, L4, L5, L7

Eaŋgalasgiela A-oahppomeriide laktáseaddji guovddáš riikkaviidosaš (S1-S3) ja daid dievasmahtti báikkálaš (BS1-PBS3) sisdoallosuorggit jahkeluohkáin (2)3–6

S1 Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii: Oahpásmuvvat gielaid ja kultuvrraid máŋggaláganvuhtii sihke eaŋgalasgiela leavvanviidodahkii ee. neahtas. Guorahallat iežas giella- ja kulturduogáža. Skáhppot dieđu giela ja kultuvrra mearkkašumis oktagas olbmui ja servošii. Hárjehallat árvvusadni gielageavaheami vuorrováikkuhandilálašvuođain. Guldalit sierra gielaid, geahčadit sierra vugiid čállit, áicat sániid luoikkaheami gielas nubbái. Guorahallat, mo sáhttá doaibmat, jus máhttá giela dušše beare veaháš.

BS1 Bagadit oahppi fuobmát suoma-, sáme- ja dárogielaid sajádaga iežas ruovttugielddas ja dan lagašguovlluin ja atnit árvvus lagašbirrasa máŋggagielatvuođa ja -kulturvuođa. Guorahallat, manin lea buorre máhttit maiddái eaŋgalasgiela.

S2 Gielastuderendáiddut: Oahpahallat plánet doaimma ovttas, addit ja vuostáváldit máhcahaga ja váldit ovddasvástádusa. Oahpahallat beaktilis gielastuderenvugiid, dego ođđa sániid ja ráhkadagaid aktiivvalaš geavaheami iežamet albmabuktimiin, muitinvugiid, dovddatmeahttun sáni mearkkašumi árvvoštallama áššeoktavuođa mielde. Hárjehit iežamet árvvoštallat gielladáiddu ovdamearkka dihte geavahemiin Eurohpalaš giellalávkka.

BS2 Álgooahpahusas geavahit ollu spealuid, stoahkamiid, lávlagiid ja hoahkamiid.

S3 Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas, dáidu dulkot teavsttaid, dáidu buvttadit teavsttaid: Oahpahallat gullat, hállat, lohkat ja čállit eaŋgalasgiela máŋggalágan fáttaid birra. Guovddáš fáttát leat mun ieš, mu bearaš, mu ustibat, skuvla, áigeájit ja astoáigge golaheapmi sihke eallin ja doaibman eaŋgalasgielat birrasis. Lassin válljet fáttáid ovttas. Sisdoaluid válljemis vuolggasaddjin lea oahppiid juohkebeaivválaš eallinbire, beroštumi čuozáhagat sihke áigeguovdilvuohta, perspektiivan mun, mii ja máilbmi. Válljet iešguđetlágan gielageavahanulbmiliid, dego ovdamearkka dihte dearvvaheapmi, veahki bivdin dahje oainnu ovdanbuktin. Sátneráju ja ráhkadagaid oahpahallat máŋggalágan teavsttaid, dego oanehis muitalusaid, čájálmasaid, jearahallamiid ja sánuheami oktavuođas. Fállat vejolašvuođaid hárjehallat váddásut gielageavahandilálašvuođaid. Oahpahallat gávdnat eaŋgalasgielat materiála ovdamearkka dihte birrasis, neahtas ja girjerájus. Válljedettiin teavsttaid ja fáttáid vuhtiiváldit eaŋgalasgiela leavvanviidodaga ja sajádaga globála gulahallama giellan. Áiccadit ja hárjehallat eatnat jietnadeami sihke sátne- ja cealkkadeattu, hállanritmma ja intonašuvnna. Hárjehallat earuhit eaŋgalasgiela fonehtalaš transkriberema mearkkaid.

BS3 Oahpahallat maid nu Lappii laktáseaddji sániid. Álgooahpahusas deattohuvvet hállamii ja gullamii laktáseaddji hárjehusat, muhto maiddái sániid čállinhápmi lea buorre leat álggu rájes oidnosis.

Vieris giela A-oahppameari oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin (2)3-6

Mihttomearrin lea, ahte gielageavaheapmi livččii nu áššálaš, lunddolaš ja oahppiide mearkkašahtti go vejolaš. Barggildeamis deattohuvvá bárra- ja uhcajoavkobargu sihke ovttas oahppan iešguđetlágan oahppanbirrasiin. Máŋggagielat- ja giellabajásgeassima mihttomeriid ollašuhttin gáibida oahpaheaddjiid ovttasbarggu. Stoahkama, lávluma, speallama ja drámá vehkiin oahppit ožžot vejolašvuođa iskkadit viidu gielladáidduset ja gieđahallat maiddái jurddašanvugiid. Oahpahusas geavahit máŋggabealagit sierra gulahallankanálaid ja -bargoneavvuid. Bagadit oahppiid aktiivvalaš doaibmivuhtii ja iehčanas ovddasvástádusa váldimii iežas oahppamis Eurohpálaš giellalávkka dahje seammasullasaš bargoneavvuid vehkiin. Oahppit oahpásmuvvet biras servoša máŋggagielatvuhtii ja -kulturvuhtii ruovttuálbmogiidgaskasašvuođain. Sidjiide fállat maiddái vejolašvuođaid hárjehallat álbmogiidgaskasaš oktavuođadoallama. Čuozáhatgiela geavahit álo go dat lea vejolaš.

Bagadallan, sierranahttin ja doarjja vieris giela A-oahppamearis jahkeluohkáin (2)3-6

Oahppiid bagadit geavahit gielladáidduset roahkkadit. Valjis gulahallamii guoski hárjehallan doarju oahppiid gielladáiddu ovdáneami. Oahppiid movttiidahttit studeret maiddái eará gielaid maid skuvla fállá. Oahppiide, geain lea gielaide laktáseaddji oahppanváttisvuođat, fállat doarjaga. Oahpahus plánejuvvo nu, ahte dat fállá hástalusaid maiddái earáid jođáneabbot ovdáneaddji dahje giela ovddežis máhtti oahppiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan vieris giela A-oahppamearis jahkeluohkáin (2)3-6

Árvvoštallan lea luonddus dáfus movttiidahtti ja addá oahppiide vejolašvuođa boahtit diđolažžan iežas dáidduin, ovddidit daid ja deattuhit alcces lunddolaš olggosbuktinvugiid dahje čájehit informála oahppama bokte háŋkejuvvon máhtu. Máŋggabealat árvvoštallan fállá vejolašvuođaid čájehit máhtus maiddái oahppiide, geain lea gillii laktáseaddji oahppanváttisvuođat dahje geain lea muđuid gielalaččat earálágan vuolggasajit. Árvvoštallamis bargoneavvun sáhttit geavahit ovdamearkka dihte Eurohpálaš giellalávkka.

Vieris giela sánálaš árvvoštallama dahje árvosáni attedettiin oahpaheaddji árvvoštallá oahppiid máhtu báikkálaš oahppaplánas ásahuvvon mihttomeriid ektui. Oahpuin ovdáneami dáfus lea guovddážis, ahte oahppama árvvoštallat máŋggain sierra vugiin maiddái ieš- ja veardásašárvvoštallama vugiin ja ahte árvvoštallan čuohcá buot árvvoštallama vuloš mihttomeriide. Árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii buot gielladáiddu oassesuorggit. Daid árvvoštallan vuođđuduvvá Eurohpálaš refereansarápmii ja dan vuođul dahkkojuvvon suopmelaš heivehussii.