Ylioppilas- ja kevätjuhla

Kevään 2020 ylioppilaat


Hei,

Kauhavan lukiosta pääsee ylioppilaaksi ainakin 37 kevään kokelasta. Lämpimät onnittelut kaikille lakitettaville!

Kevään 2020 ylioppilaille on tarkoitus järjestää ylioppilasjuhla uuden koulukeskuksen juhlasalissa lauantaina 29.8.2020 klo 12.00 alkaen. Sitä ennen voimme juhlia kokelaidemme hienoja saavutuksia perhepiirissä näissä poikkeusoloissa.

Toni Uusimäki
rehtori



KAUHAVAN LUKIO

KEVÄT 2020 YLIOPPILAAT

 

Ahl Jami

Ahola Tuomas

Alanen Juuso

Ala-Rantala Jenna

Evälä Jenni

Hakala Iina-Maaria

Hakomäki Emilia

Hietala Eetu

Hovila Venny

Huhdankoski Mira

Hölsömäki Iida

Innanen Jimi

Kamppila Senja-Maria

Kangas Juho

Kari Riina

Kettula Artturi

Kettula Iisakki

Kivikangas Anni

Kleimola Susanna

Leivo Juho

Lindgrén Joona

Matikka Jenna

Mäenpää Anni

Passi Roosa

Peltoluhta Iida

Piri Viivi

Prusti Eero

Pukkila Susanna

Rantala Juho

Rintala Neea

Rintanen Benjamin

Saarijärvi Saina

Toppari Noora

Tuominen Sanna

Tyyvi Santeri

Uusimäki Konsta

Vaarankorpi Samuel

yht. 37

Ylioppilasjuhla todennäköisesti lauantaina 29.8.2020 uudessa koulukeskuksessa

Hei,

Kuntaliittoon kuuluvat koulutuksen järjestäjät ovat pohtineet kevään 2020 ylioppilaiden ylioppilasjuhlan ja ammattikoululaisten valmistujaisjuhlalle yhteistä ajankohtaa. Ne antoivat 14.4. kuusikohtaisen suosituksen oppilaitosten toimintamalliksi. Löydät sen oheisesta linkistä.

https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/suositus-kevaan-2020-valmistujais-ja-ylioppilasjuhlat

Kuntaliiton tiedotteessa tärkein Kauhavan lukioita koskeva kohta on 6:

Syksyn yhteisen juhlatapahtuman ensisijainen ajankohta on perjantai 28.8. tai lauantai 29.8.2020. Mikäli juhlatapahtumaa ei tuolloin pystytä järjestämään turvallisesti, voidaan kevään 2020 ylioppilaat kutsua joulukuun alussa 2020 järjestettävään syksyn itsenäisyys-, valmistujais- ja ylioppilasjuhlaan.

Kauhavan lukion rehtori on keskustellut asiasta sivistysjohtaja Markku Viitasaaren sekä Alajärven, Evijärven, Härmän, Lappajärven, Lapuan ja Vimpelin lukioiden rehtoreiden kanssa. Kaikkien mielestä ylioppilasjuhla on niin tärkeä yhteisöllinen kokemus ja perhetapahtuma, että paras ajankohta juhlan järjestämiselle olisi lauantai 29.8. Tuolloin juhlaan ehtisivät kaukomatkalaiset, varusmies- tai siviilipalvelustaan suorittavat kevään ylioppilaat ja mahdollisesti myös ammattikorkeakouluopintonsa jo aloittaneet kevään 2020 yo:t. Myös tällä haavaa karanteenissa olevien riemuylioppilaiden (50v valkolakin saamisesta) osallistuminen voisi olla mahdollista.

Etäjuhlaa eivät kannattaneet yhdenkään lukion rehtorit eikä sellaista olla järjestämässä em. lukioissa toukokuun lopussa. Toimitamme kuitenkin ylioppilastodistukset kevään tuleville ylioppilaillemme myöhemmin annettavan ohjeistuksen mukaisesti.

Yo-juhlan ajankohta on tarkoitus käsitellä seuraavassa Kauhavan kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa, koska työpäivämuutos vaatii lautakunnan hyväksynnän. Itsenäisyyspäivä on varalla yo-juhlaa varten.

Toivomme Kauhavan lukiossa kovasti koronaepidemian laantumista elokuun loppuun mennessä. Tuolloin voisimme juhlia totuttuun iloiseen, mutta samalla arvokkaaseen tapaan tulevia kevään 2020 ylioppilaitamme. 

Toni Uusimäki, rehtori

Lisätietoa lauantain 29.8.2020 ylioppilasjuhlasta

Hei,

Kauhavan lukion keväältä siirtynyt ylioppilasjuhla järjestetään 29.8.2020 klo 12.00 alkaen uuden koulukeskuksen juhlasalissa. Koulukeskuksen katuosoite on Jylhäntie 14, 62200 Kauhava.

Kauhavan lukiossa lakitetaan 38 ylioppilasta. Kukin ylioppilas voi tuoda juhlaan enintään 10 perheenjäsentä tai läheistä. Heidän lisäkseen juhlaan osallistuvat lukion opettajat, riemuylioppilaat ja ohjelmanumeroissa esiintyjinä toimivat lukion nykyiset opiskelijat. Riemuylioppilaalla tarkoitetaan Kauhavan lukiosta 50 vuotta sitten valkolakin saanutta henkilöä.

- Juhlaväki saapuu ylioppilasjuhlaan koulukeskuksen Kirkkotien puoleisen pääsisäänkäynnin kautta. Pääovelta juhlasaliin on ohjaus. Päällysvaatteet jätetään pukuhuoneiden naulakoihin. Juhlaohjelma on valmiiksi jaettu istuinpenkille juhlasaliin.

- Noudatamme juhlassa covid-19-pandemian vuoksi riittäviä etäisyyksiä ja otamme huomioon käsi- ja muun hygienian terveysviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Suuressa juhlasalissa on mahdollista sijoittaa juhlaväen tuolit väljästi. Tällä kertaa juhlayleisö ei onnittele ylioppilaita koulussa, vaan läheiset saavat onnitella valkolakin saanutta kodeissa ja muissa paikoissa, joihin juhlavastaanotto on järjestetty, toteaa rehtori Toni Uusimäki.

Ylioppilasjuhlaa on mahdollista seurata myös suorana verkkolähetyksenä (striimauksena). Linkki verkkolähetykseen löytyy lukion kotisivulta ja avautuu klo 11.45 lauantaina. Yo-juhla päättyy varmasti klo 14.00 mennessä.

Kaikille kevään 2020 ylioppilaille järjestetään perjantaina 28.8. juhlaharjoitus, jossa käydään lävitse ylioppilasjuhlan kuviot. Harjoitus alkaa klo 15.00. Sen aikana jaetaan myös ylioppilaille viime keväänä myönnetyt stipendit. Juhlaharjoitus on tärkeä. Jos ylioppilas joutuu olemaan harjoituksesta hyvin perustellusta syystä poissa, on asiasta ilmoitettava rehtorille p. 0400-216176.

Tervetuloa juhlimaan ylioppilaitamme!

Toni Uusimäki, rehtori

Anni Kivikangas lukion 37. ylioppilas

Kevään kokelas Anni Kivikangas sai rästikurssit tehtyä ja on siten yksi Kauhavan lukion kevään 2020 uusista ylioppilaista.

Lämpimät onnittelut!

Lukion henkilökunnan puolesta

Toni Uusimäki, rehtori

Jenna Forsellista Kauhavan lukion 38. kevään 2020 ylioppilas!

Kevään 2020 ylioppilaiden luettelo saa jatkoa. Kevään kokelas Jenna Forsell sai suoritettua kesken olleet lukiokurssinsa. Hänet lakitetaan muiden Kauhavan lukion ylioppilaiden kanssa yhdessä lauantaina 29.8.

Kauhavan lukio onnittelee lämpimästi Jennaa!

Toni Uusimäki
rehtori

Rehtori Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 29.8.2020


HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

 

Tiedän tänään paremmin kuin koskaan sen, mitä tarkoittaa pitkän odotuksen palkitseminen ja lukuisien toiveiden täyttyminen. Kauhavan lukion ja yläkoulun viisi ja puoli vuotta kestänyt evakkotaival päättyi elokuun alkuun. Talvilomaa 2015 vasten 150 lukion opiskelijaa, 250 yläkoulun oppilasta ja henkilökunta lähtivät väistöön sisäilmaongelmaisesta vanhasta koulukeskuksesta. Kaupungin tekninen toimi löysi lukiolle väistötilaksi pääosin kaupungintalon lasisiiven, ja yläkoululle keskustan koulun. Huoli oli tuolloin todellista niin monesta asiasta. Miten opetus järjestetään, voivatko sisäilmaoireista kärsineet opiskelijamme ja opettajamme toipua, mistä rahat korvaaviin opetusvälineisiin, oppikirjoihin ja muuhun maalliseen materiaaliin, jota jätimme läjäpäin jälkeemme?

Vaikeudet kuitenkin voitettiin yksi kerrallaan ja kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin saatiin vastaus ja vähintään tyydyttävä ratkaisu. Väliaikaisuuden tunne oli silti todellinen. Asiaa kuvasi hyvin se, että muutaman taulun ripustaminen osoittautui haasteelliseksi, vaikka muuten saimme arjen ja opetuksen pyörimään. Ehkä kyse oli hetkellisestä toivottomuuden tunteesta tuntemattoman tulevaisuuden edessä. Vanha työyhteisö hajosi. Opiskelijoista ja monista yhteisistä opettajista tuli moderneja kiertolaisia. Luottamusmieselimissä käytiin monta vääntöä ennen kuin asialle löytyi ainoa oikea ratkaisu: rakennetaan kokonaan uusi koulu. Kouluväkeen kuuluvien sydämessä syttyi toivonkipinä, joka ei enää suostunut sammumaan. Kuten vietnamilainen zenmestari Thich Nhat Hanh on todennut, toivo on tärkeää siksi, että sen avulla kestämme vaikean nykyhetken helpommin. Jos me uskomme, että huomenna kaikki voi olla paremmin, me jaksamme kantaa taakkaamme tänään."

Arvoisa juhlayleisö,

on hienoa saada toivottaa teidät tervetulleeksi Kauhavan upouuden koulukeskuksen ensimmäiseen juhlaan. Meillä on tänään mahdollisuus iloita 38 kevään ylioppilaskokelaamme kanssa heidän hienoista saavutuksistaan. Tilaisuuden tekee arvokkaaksi se, että meidän kanssamme juhlii Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaita 50 vuoden takaa. Vuosikertomuksen mukaan nämä kevään 1970 ylioppilaat todistivat koulussaan varsin aktiivista vuotta. He osallistuivat abiturienttivuotenaan kansainväliseen IEA-tutkimukseen, jossa selvitettiin muun muassa sitä, mitä koululaiset eri puolilla maailmaa tiesivät luonnontieteistä ja miten hyvin he ymmärsivät lukemaansa tekstiä. Aktiivisiin aikoihin viittaavat myös maininnat taidekerhon, tyttöjen telinevoimistelun, kristillisen kerhon ja shakkikerhon kaltaisista uusista tulokkaista. Lisäksi kouluun oli palkattu kouluterveyssisar.

Luulen, että riemuylioppilaille toivo on filosofi Aristoteleen tavoin ollut heräävä unelma. Itse toivon, että uusi koulukeskus palvelee lapsia ja nuoria modernina, viihtyisänä, toimivana ja kauniina oppimisympäristönä, mutta samalla koko Kauhavaa monitoimitilana, eräänlaisena unelmatehtaana, jossa on paljon erilaisia toimijoita. Arkkitehti Mikko Uotila ja rakennuksen käytännön suunnittelusta vastannut seinäjokelainen Motiivi Oy ovat pyrkineet luomaan mahdollisimman joustavia ja arkkitehtuuriltaan kauniita tilaratkaisuja tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. Meidän koulustamme tulee toivottavasti yksi Kauhavan vetovoimatekijöistä. Kauhavan kaupunkistrategiassa lasten ja nuorten asiat ovat keskiössä. Lapsiperheiden houkuttelemiseksi Kauhava on satsannut viime aikoina myös vilkkaaseen koulurakentamiseen, uusiin asuinalueisiin ja kevyenliikenteen väyliin. Tänä syksynä alkaa juuri rakennusluvan saaneen hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Sen hintalappu on aika lähellä koulukeskuksen 20 miljoonaa euroa, mutta sen työllistävä vaikutus on paikkakunnallamme hyvin huomattava. Valmistuttuaan hyvinvointikeskus ja koulukeskus voivat löytää synergiaetuja esimerkiksi opiskelijahuollon kehittämisessä.

 

Arvoisat kuulijat,

Kauhavan lukio täyttää ensi vuonna sata vuotta. Katsomme lukiossa jatkavamme vuonna 1921 perustetun Kauhavan keskikoulun perinnettä. Itsenäisen Suomen alkuaikoina oppikoulu- ja keskikouluverkosto laajeni voimakkaasti. Kauhava oli keskimääräistä vauraampi maalaispitäjä, jossa sivistyksen ilosanoma levisi täällä perustetun nuorisoseuraliikkeen, kirjaston ja laajentuneen kansakouluverkoston ansiosta. Toivo vielä paremmasta virisi – ja muotoili tulevaisuuden.

Nyt sata vuotta myöhemmin olemme kokeneet historiallisia asioita viime kuukausien aikana. Osa niistä on ollut myönteisiä, osa hieman kielteisiä. Kauhavan lukio on uusine tiloineen potentiaalisesti vetovoimaisempi kuin koskaan. Tänä syksynä aloittanut liikunnan monilajiryhmä on houkutellut lukioomme eri lajien lahjakkaita ja motivoituneita nuoria. Meillä on ympärillämme eteläpohjalaisittain poikkeuksellisen monipuolinen liikuntatilojen keskittymä. Täällä on helppo sekä harrastaa että kehittyä urheilijana läpi lukuvuoden aamuharjoitusten sekä urheiluseurojen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Kolmas vetovoimatekijä on opetuksen laatu. Lukiomme on menestynyt vuodesta toiseen hyvin ylioppilaskirjoituksissa, joilla on kasvava merkitys jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta.

Hyvin tehty perustyö näkyy monien laskuvuosien jälkeen kasvaneena opiskelijamääränä. Kun viime lukuvuonna meillä oli 139 opiskelijaa riveissämme, aloitti elokuussa uuden lukuvuoden 186 opiskelijaa. Lukion ykkösellä aloittaneiden opiskelijoiden määrä 86 on lukiomme historian suurin. Kun yhtenäiskoulussa on yli 600 oppilasta, on lukiolaisten ja peruskoululaisten määrä 790 selvästi yli ennakoidun. Sanoisin niin, että meillä on tiivis, mutta hyvä tunnelma. Kun Härmänmaan musiikkiopiston oppilaat ja Järvilakeuden kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät myös koulukeskuksen monipuolisia tiloja, voidaan sanoa, että opinahjomme sykkii pientä ja vähän suurempaa elämää aamukahdeksasta iltakymmeneen.

Kevään 2020 koronaviruspandemia seurauksineen on meille kaikille liiankin tuttu juttu. Siitä ei voi kuitenkaan vaieta eikä sitä voi sivuuttaa, kun ajattelee sekä mennyttä että alkanutta lukuvuotta. Kauhavan lukio siirtyi muiden lukioiden tavoin etäopetukseen maaliskuun puolivälissä. Digiloikka oli pakko ottaa. Opetus sujui alkukankeuksien jälkeen kohtalaisen hyvin, vaikka etäopetuksen arki olikin ajoittain raskasta suuren työmäärän takia. Tänä päivänä lakitettaviin kevään kokelaisiimme poikkeustilanne iski ensimmäisenä siten, että ylioppilaskirjoitusten aikataulua tiivistettiin. Tämä yllätti valtakunnallisesti aika monen opiskelijan. Etäopetus jatkui kevätlukukauden loppuun asti. Nyt on aika paikata joitain opetukseen jääneitä aukkoja keväältä.

Rajojen sulkeutuminen ympäri maailmaa johti myös siihen, että Kauhavan lukion kansainväliset hankkeet siirtyivät tähän lukuvuoteen. Toivo auttaa meitä toimimaan ja jaksamaan eteenpäin. Jos kaikki sujuu ennakoidulla tavalla, voimme toteuttaa opintoretket Kiinaan ja Kreikkaan ensi keväänä. Sama pätee meidän ja viiden lähilukion Korkeakoulut lukioon -hankkeeseen sekä kahdeksan lukion yhteistyöhön uuden lukiokoulutuksen opetussuunnitelman laatimisessa. Viime lukuvuodelta periytyvien hankkeiden onnistunut läpivienti onkin keskiössä kuluvan vuoden aikana. Me uskomme, että asioilla on taipumus järjestyä.

Hyvä kevään kokelas,

libanonilainen runoilija ja kirjailija Kahlil Gibran on tuotannossaan käsitellyt toivoa, ylioppilasjuhlamme teemaa. Hänen mielestään ”toivo on puoli elämää, välinpitämättömyys on puoli kuolemaa”. Tämän aforismin perusteella teillä on mahdollisuus elää hyvin täyteläistä elämää. Olen jo aikaisemminkin julkisesti todennut sen, että te olette olleet poikkeuksellisen koulumyönteinen ikäluokka. Todellinen koulun luottojengi.

Muistan hyvin, miten reippaasti toteutitte aloittavina ykkösinä lukion laajaa ja monipuolista ohjelmaa Suomen juhliessa sadatta vuottaan itsenäisenä valtiona. Te menitte rohkeasti hakemaan mummoja ja pappoja tanssilattialle senioritansseissa, vaikkei teillä aivan vielä ollut niitä tanssitaitoja, jotka tulivat esiin vanhojen tanssien Virginia reelissä ja freestylessa lukion kakkosella. Lähilukioiden Pohjalta pintaan -hankkeessa tutustuitte monipuolisesti vesiasioihin ja joukkueenne pääsi soutamaan kirkkovenekisassa Lappajärvellä.

Kakkosella osa teistä teki laatutyötä kansainvälisessä vesistöhankkeessamme Drops of Lifessa ja asetti työnne jatkajille riman korkealle. Suuri osa teistä teki kulttuurimatkan renessanssin synnyinsijoille Firenzeen Italiaan. Hymy ei hirveästi hyytynyt, vaikka kahden viimeisen yön aikana kirput kävivät kiinni pariin huonekuntaan hostellissamme. Siitäkin selvittiin.

Pientä pohdintaa aiheutti mielessäni kolmannen syksyn yo-kirjoitukset. Seurasin niitä esteellisenä kaukaa sivusta ja kuulin niistä vasta tulosten saavuttua. Jääkiekkotermein ilmaistuna näytti hetken siltä, että tolpat olivat kolisseet ja kiekko oli löytänyt perille maaliverkkoon odotettua harvemmin. Kevään play offeihin luisteli kuitenkin sisuuntunut ja kuntohuippunsa löytänyt joukkue. Kentällä alkoi tapahtua. Lamppu Ylioppilastutkintolautakunnan molarin takana alkoi syttyä kiihtyvään tahtiin. Tehopisteitä keränneiden kirjo oli laaja. Eniten YTL:n maalivahtia kieputti tähtihyökkääjä Joona Lindgrén, joka poistui kaukalosta kuusi laudatur-tehopistettä kerättyään. Tiimin loppusaldo oli komea. Kauhavan lukion joukkue oli ylioppilastutkinnon pakollisissa aineissa keskiarvolla 4,75 Etelä-Pohjanmaan paras ja valtakunnallisesti sijalla 45 kaikkiaan 386:n lukion joukossa.

Menestyksen takaa löytyvät oikean asenteen, riittävän kunnianhimon, laadukkaan opetuksen ja lahjakkuuden ohella myös hyvä yhteishenki, jonka rakentamisessa on ilmeisesti yhteisillä bileilläkin ollut oma vaikutuksensa. Teillä on hyvät lähtökohdat elämään. Varsin moni on jo saanut jatko-opintopaikan, toisilla oman alan löytäminen on vielä edessä. Useat teistä ovat suorittamassa varusmiespalvelustaan ja jokainen haluasi olla särmä sotilas. Niin armeijassa kuin elämässäkin teille jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Hoitakaa ne kunnialla.

Päätän puheeni 1700-alun englantilaisen poliitikon, kielenkääntäjän ja lehtimiehen Joseph Addisonin aforismiin onnellisuudesta ja toivon merkityksestä: "Kolme onnelliselle elämälle välttämätöntä asiaa ovat: jokin työ jota tehdä, joku jota rakastaa ja jokin mitä toivoa."

Ylioppilas Joona Lindgrénin puhe ylioppilasjuhlassa 29.8.2020


Hyvät lukiolaiset ja koulun henkilökunta, arvon juhlayleisö sekä juhlaa netin välityksellä seuraavat Arvoisat riemuylioppilaat sekä ennen kaikkea rakkaat kanssalakitetut.

Tänään olemme yhdessä saavuttaneet pisteen, jossa saamme juhlan muodossa painaa päähämme perinteikkään valkolakin, palkintona tehdystä työstä. Tähän pisteeseen pääseminen on ollut melkoisen matkan takana. Matkan, joka on pitänyt sisällään niin toivon kuin epätoivonkin tuntemuksia. Reitti ei todellakaan ole ollut suora, vaan täynnä mutkia ja yllätyksiä.

Tässä hetkessä kevään ylioppilaskirjoitukset tuntuvat jääneen jo kauas menneisyyteen, vaikka todellisuudessa niistä ei montaa kuukautta vielä olekaan. Näiden kuukausien aikana olemme kuitenkin kerenneet kukin ottamaan askeleita omaan suuntaamme. Osa on muuttanut uuteen kaupunkiin opiskelun perässä ja osa suunnannut armeijan poluille siinä missä osalla vuorossa on välivuosi.

Sen lisäksi, että olemme kevään jälkeen kulkeneet hyvin erilaisia polkuja, myös lukioon johtaneet polut ovat olleet erilaisia jokaiselle. Reilut 12 vuotta sitten otimme ensimmäisiä toiveikkaita ja ehkä hieman epävarmoja askeliamme suomalaisen koulujärjestelmän teillä. Itse otin nämä ensimmäiset askeleeni koululaisena vuonna 2008 Kosolan koulussa yhdessä muutamien tämän päivän uusien ylioppilaiden kanssa.

Kuten tämäkin vuosi on osoittanut, saimme mekin huomata koulu-urallamme, ettei kaikki mene aina kuten on toivottu ja suunniteltu.

Valtaosa tänään juhlivista on viettänyt osan koulu-urastaan väistötiloissa. Myös siirtymät ja muutot eri koulurakennusten välillä ovat tulleet monille tutuiksi. Vuoden 2017 syksyllä pääsimme aloittamaan opiskelun verrattain hyvissä Yrittäjäopiston tiloissa, vaikkakin lasisiiven lämmönvaihtelut eivät suoranaisia riemunkiljahduksia aiheuttaneetkaan.

Saimme myös nykyisen joukkomme kasaan, kun mukaamme liittyivät uudet tulokkaat niin Härmän kuin Kortesjärvenkin suunnalta.

Tulimme lukioon melko hajanaisena joukkiona, sillä kaikille tuli vastaan uusia kasvoja ja uusia toimintatapoja. Lukion ensimmäinen vuosi menikin pitkälti omaan ryhmään ja lukion käytäntöihin tutustuessa. Yhdessä koimme ensimmäiset kurssit ja koeviikot, joita hiljalleen kertyi vyöllemme lisää.

Lukion toisena vuonna yhtenäisyys otti suuria harppauksia eteenpäin. Oman osansa tässä tekivät jo tutuiksi tulleet naamat, yhteiset kokemukset ensimmäiseltä vuodelta sekä Wanhojen tanssit, joita saimme olla yhdessä toteuttamassa omien toiveidemme mukaan.

Kolmantena vuotena lähdimme yhtenäisenä joukkona kaatamaan lukion huipentavaa haastetta; ylioppilaskirjoituksia. Kahdesta vuodesta oli selvitty ja viimeiset kurssit edessä. Aika kului nopeasti ja pian syksystä päästiin jo penkkareihin, jossa saimme yhdessä rekkojen lavalla ja abiristeilyllä juhlia taakse jäänyttä opintotaivalta. Tästä alkoi lukuloma, jolloin toiveissa oli hetken hengähdystauko, ennen kevään viimeistä puristusta.

Hengähtäminen jäi kuitenkin lyhyeksi, kun keväällä ylioppilaskirjoitusten kynnyksellä seurasimme maailman menoa ja jännitimme, mikä tulee olemaan kevään kirjoitusten sekä ylioppilasjuhlien kohtalo. Kaukaisesta uhasta oli nopeasti tullut tekijä, jonka seurauksena kirjoitusten aikataulut rukattiin uuteen uskoon. Samasta syystä myös juhlat jouduttiin siirtämään keväältä tähän hetkeen, jossa saamme juhlistaa suoritustamme asiaan kuuluvalla tavalla omine rajoituksineen.

Tämä on ollut matka, jollaista ei moni koe ja haluankin kaikkien puolesta kiittää niitä, jotka ovat valaneet meihin toivoa ja tukeneet niin opinnoissa kuin elämässä ylipäänsäkin. Erityisesti läheisiä ja opettajia sekä henkilökuntaa koulu-uramme varrella. Erityiskiitokset haluan esittää ryhmänohjaajillemme Kirsille ja Jannelle. Lisäksi haluan kiittää omaa perhettäni ja läheisiäni, jotka ovat kannustaneet tekemään juuri sitä mistä itse nautin.

Toivon ja uskon, että monille on jäänyt lukiosta paljon positiivisia muistoja, jotka kestävät läpi elämän. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että kuluneet vuoden ovat olleet elämäni parasta aikaa ja monet yhteiset muistot voisin elää uudelleen. Yhdessä koimme kaikki haasteet lukion ensimmäisestä koeviikoista aina viimeisiin kirjoituksiin saakka ja juhlimme välietappeja niin Wanhojen, penkkarien, abiristeilyn kuin lukiobileidenkin muodossa. Lisäksi keskinäinen tuki ja yhtenäisyys on ollut elinarvoisen tärkeää lukion kursseja läpi kahlatessa. Kiitos siitä.

 

Tänne jääville sekä myös jokaiselle täältä lähtevälle haluan lausua kannustukseksi seuraavat nuorten keskuudessa tunnetun ajattelijan, Niilo22:n sanat: ”Jos ei jaksa, niin koittakaa vaan jaksaa”. Toivohan on loppujen lopuksi sitä, että vaikeina ja epävarmoinakin hetkinä jaksaa uskoa ja luottaa siihen, että edessä odottaa kirkas tulevaisuus.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille hyvää ja ikimuistoista juhlapäivää.

Rehtorin tervehdys 30.5.2020

Kauhavan lukion rehtori Toni Uusimäki välittää oheisen videon avulla kesätervehdyksen opiskelijoille, huoltajille, opettajille, muulle henkilökunnalle ja kaikille lukion ystäville.

Koronakeväästä on selvitty, ja nyt on aika nauttia suloisesta suvesta.

Ajastettu video avautuu katseltavaksi tästä linkistä lauantaina 30.5. klo 10.00 alkaen.

Monen ihmisen kohdalla kesä ei ala ilman suvivirttä.

Lämmintä ja aurinkoista kesää!

Rehtori

Yo-juhlassa mukana 16 vuoden 1969 ylioppilasta

Kauhavan lukion ylioppilasjuhlaan osallistui myös 16 vuoden 1969 ylioppilasta. Riemuylioppilaiden puheenvuoron yo-juhlassa käytti Pekka Nieminen.

Mukana olivat seuraavat henkilöt: Eturivi vasemmalta: Ulla Haukkala (s. Hemminki), Kirsti Ylipelkonen (s. Aho), Irma Sippola, Salme Ylitalo, Liisa Karhumaa (s.Pihlgren), Katrina Nykänen (s. Koski), Anja Mäkinen (s. Pollari), Hannele Wansen (s. Järvinen) ja Irja Ruotsala (s. Keto-Keturi).
Takarivi vasemmalta: Marita Männikkö, Reijo Perkiömäki, Liisa Ylipelkonen (s. Kangas), Seppo Vainionpää, Pekka Nieminen, Markku Lahti ja Marja Wilkman (s. Honkola).

Kauhavan lukion kevään 2019 ylioppilaat



KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2019 YLIOPPILAAT

Hauhtonen Veera
Hemminki Iisakki
Hiljanen Lauri
Hippi Eero
Isosomppi Jenna
Järvinen Julia
Kamppila Henri
Kankaansyrjä Topi
Ketola Susanna
Kettunen Konsta
Koivisto Ronja
Korpi Kaijus
Korpilahti Janna
Korvenkari Mari
Kovanen Samuel
Kujala Jesse
Kunnari Juho
Laakso Sampo
Lammi Julius
Latva-Somppi Emma
Lauttamus Senni
Luoma Ella
Nieminen Venla
Peltoluhta Sara-Tuulia
Pykäri Roni
Saarijärvi Samuel
Sankelo Antton
Virrankoski Amanda
Ylikantola Jarkko

yht. 29 ylioppilasta

Kauhavan lukio onnittelee lämpimästi kevään 2019 uusia ylioppilaita!

Toni Uusimäki
rehtori

Rehtori Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 1.6.2019

Ylioppilasjuhlapuhe 1.6.2019

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

 

”Olen kävellyt pitkän tien vapauteen. Olen yrittänyt olla kompastelematta, mutta olen silti ottanut matkallani harha-askelia. Olen kuitenkin vihkiytynyt matkallani siihen salaisuuteen, että aina ylitettyäni yhden mäennyppylän, on edessäni uusia kukkuloita ylitettäväksi. Olen päättänyt levätä hetken nähdäkseni minua ympäröivät upeat tulevaisuudennäkymät, mutta myös muistaakseni sen pitkän matkan jonka olen kulkenut päästäkseni tänne. Lepohetkeni jää kuitenkin lyhyeksi, koska vapaus tuo mukanaan vastuun. Viivyttelyyn ei minulla  ole varaa, koska pitkä matkani ei vielä ole päätöksessään.”

Näin totesi eteläafrikkalainen vapaustaistelija ja Etelä-Afrikan tuleva presidentti Nelson Mandela, kun hän vapautui 1980-luvun lopussa poliittisesta vankeudestaan 27 vuoden jälkeen. Tie vapauteen osoittautui tulevalle Nobelin rauhanpalkinnon saajalle pitkäksi.

Matka ja matkanteko ovat meidän tämän kevään ylioppilasjuhlamme teemat. Meidän tänään lakitettavat sankarimme, kevään kokelaamme, ovat taivaltaneet 12 vuoden mittaisen koulutaipaleen. Se kalpenee kuitenkin pituudessa juhlamme toisiin valkolakkisiin kutsuvieraisiin verrattuna. Toivotan lämpimästi tervetulleiksi ylioppilasjuhlaamme Kauhavan yhteiskoulun vuoden 1969 ylioppilaat. Kyseinen vuosi jäi mieleen erityisesti astronautti Neil Armstrongin astumisesta ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle. Se oli pieni askel ihmiselle, mutta jättiharppaus ihmiskunnalle. Vietnamissa ja Nigerialle kuuluvassa Biafrassa sodittiin, mutta elokuussa 1969 kokoontui New Yorkin osavaltion Woodstockiin 400 000 nuorta rakentamaan rauhaa ja rakastamaan hippiliikkeen hengessä.

Kauhavan yhteiskoulussa kuviot olivat vuosikertomuksen mukaan rauhallisemmat. Lukuvuoden aikana Studioteatteri vieraili esittämässä Molièren näytelmän Lääkäri vastoin tahtoaan. Lokakuussa pukeuduttiin silloiseen diskoon eli nahkakonventtiin ”kukkaislapsiksi”. Koulun valokuvauskerho järjesti syksyllä valokuvausretken Vaasaan, ja luontoyhdistys Naskukurkooset laski talvilintuja ja jatkoi helmipöllötutkimustaan. Opettajille ja rehtorille jännitystä elämään toi helmikuinen kouluhallituksen yleistarkastus.

Hyvät kuulijat,

Lukiotyössä kulunut lukuvuosi on ollut hyvin työteliäs ja anniltaan monipuolinen. Lukuvuottamme on viitoittanut normaaliin vuodenkiertoon kuuluvien rutiinien ohella ylioppilastutkinnon digitalisointi, lukiokoulutuksen voimakas uudistaminen, monipuolinen hanketoiminta ja uusien kansainvälisten yhteyksien rakentaminen.

Tänään lakitettavat kevään kokelaamme on ensimmäinen ikäluokka, joka ylioppilaskirjoitukset ovat olleet kokonaan digitaaliset. He ovat siis tehneet kaikki ylioppilaskokeensa Ylioppilastutkintolautakunnan suljetussa tutkintojärjestelmässä kannettavilla tietokoneillaan. Tänä keväänä digitalisoitiin yo-kokeista viimeisenä matematiikan koe. Kyseessä on ollut sekä suomalaisille lukioille että YTL:lle melkoinen ponnistus ja projekti. On suorastaan hämmästyttävää, miten vähäisin ongelmin kyettiin Suomessa toteuttamaan kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja opettajia koskenut uudistus muutamassa vuodessa.

Lukiokoulutuksen uudistamisessa edettiin Sipilän hallituksen ohjauksessa hengästyttävää vauhtia. Ensi elokuussa astuu voimaan lukiolaki, joka tuo mukanaan monta muutosta. Seitsemänkymmenen viiden lukiokurssin sijaan uudet opiskelijat tähtäävät vähintään 150 opintopisteeseen. Tämä mahdollistaa lukioille myös aiempaa paremmin oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien suunnittelun. Lukiouudistus tuo mukanaan nykyistä tiiviimmät työelämäyhteydet ja vahvemman kansainvälisyyskasvatuksen. Ylioppilaskirjoitusten lisääntyvä käyttö jatko-opintojen valintaperusteena johtaa siihen, että ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuudet lisääntyvät.

Jatkossa lukiolainen rakentaa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, yo-tutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Tässä hän saa apua oppilaitoksen opetushenkilöstöltä ja erityisesti opinto-ohjaajalta. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä kasvaa, ja ilman jatko-opintopaikkaa jääville ylioppilaille on järjestettävä jälkiohjausta. Uudessa lukiossa opiskelijalle on tarjottava erityistä tukea, joka näkyy mm. hänen oikeutenaan saada erityisopetusta.

Lukioita työllistää ensi syksystä lähtien myös uuden opetussuunnitelmakierroksen käynnistäminen ja velvoite järjestää osa opinnoista yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kauhavan lukiossa tähän vastataan tiivistyvällä lähilukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöllä. Lukiotyötä ohjaa keskeisesti nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Saamme opetussuunnitelmatyöhön virikkeitä ensinnäkin valtakunnallisesta lukioiden kehittämisverkostosta, jossa Kauhavan lukio on jäsenenä kolmen muun eteläpohjalaisen lukion kanssa. Loppusyksystä käynnistämme ops-työn yhdessä Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden kanssa. Olemme jo pelanneet hyvin yhteen lähilukioiden kanssa Pohjalta pintaan -vesistö-hankkeessa.

Lukiokuusikko työstää yhdessä Etelä-Pohjanmaalle uuden korkeakouluyhteistyön mallin. Järjestämme toukokuussa 2020 projektiviikon, jonka aikana lukiot tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä Vaasan yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Korkeakoulujen opettajat tulevat lukioihin työskentelemään yhdessä omien opiskelijoidemme ja opettajakuntamme kanssa. Vastaavasti lukiolaisemme pääsevät tutustumaan vähintään kahtena päivänä korkeakouluopiskeluun Vaasassa ja Seinäjoella. Uskon, että tämä rikastuttaa opetustyötämme ja antaa opiskelijoillemme aiempaa paremman kuvan korkeakouluopinnoista. Asiassa on kuultu lukion opiskelijakunnan hallituksen toiveita.

Arvoisat kuulijat,

Aktiivinen lukiomme on tehnyt myös jotain täysin omaa. Olemme kuluvan lukuvuoden aikana koordinoineet kansainvälistä kuuden maan ja kuuden lukion vesistöhanke Drops of Lifea. Kaksivuotisen projektin päätavoitteita ovat kestävä vedenkäyttö, veden rooli eri kansojen ja kulttuurien historiassa sekä veden laatu ja vesitutkimukset. Kuluneena lukuvuotena projektiin valitut opiskelijamme tekivät opintoretken Kyprokselle ja Espanjaan. Tammikuun pakkasilla Kauhavalla vieraili 25 opiskelijaa ja 11 opettajaa tutustumassa veden virkistyskäyttöön eri muodoissaan. Hankekumppanimme matkustivat Kauhavalle Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Kyprokselta ja Unkarista. Ensi vuodeksi hankkeeseen on valittu 12 uutta opiskelijaa nykyisten ykkösten keskuudesta.

Vaikka 23 lukion kakkosta ja kolme ohjaavaa opettajaa vierailikin huhtikuussa Firenzessä Italiassa, lukiomme kansainvälisyyskasvatuksen korkealentoisin ja kenties kauaskantoisin hanke suuntautuu Euroopan rajojen ulkopuolelle. Syyslukukaudella Kauhavan lukio hankki ensimmäisenä eteläpohjalaisena lukiona yhteistyökumppanin Kiinasta. Ensi syksynä käynnistyy opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvä vertaileva hanke Rizhaossa Shandongin niemimaalla sijaitsevan lukion kanssa. Yhteistyökumppaneiden kokoero on melkoinen: Reilun 16 000 asukkaan Kauhava yhteistyössä 2,8 miljoonan asukkaan Rizhaon kanssa. Noin 140 opiskelijan ja 20 opettajan Kauhavan lukio vuorovaikutuksessa 3900 opiskelijan ja 350 opettajan kiinalaislukion kanssa. Koska toukokuulle 2020 suunniteltu opintoretkemme Kiinaan vaatii varoja, pyrimme ensi syksynä rakentamaan yritysyhteistyömallin eräiden kauhavalaisten firmojen kanssa. Kurkistusta kiinalaiseen kulttuuriin tukee myös Järvilakeuden kansalaisopisto, joka järjestää ensi vuonna mandariinikiinan alkeiskurssin. Olemme siis liikkeellä tosissamme ja tulevaisuuteen tähdäten.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 25 200 kokelasta, joista 29 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia kiitettäväksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 74 kaikkiaan 387 päivä- ja aikuislukion joukossa. Tämä tulos vei meidät eteläpohjalaisten lukioiden viidennelle sijalle.

Haluan kiittää hyvästä menestyksestä kaikkia opettajiamme, taitavia kokelaitamme ja heidän kotijoukkojaan. Päämääriä ei saavuteta ilman ahkeruutta ja motivaatiota.

Pakollisista aineista menestyimme selvästi maan keskiarvoa paremmin äidinkielessä, ruotsissa, fysiikassa ja pitkässä matematiikassa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa pärjäsimme hyvin myös saksassa, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta olemme kouluyhteisössä kaikesta huolimatta tyytyväisiä siihen, että meiltä kirjoitetaan ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Sillä on merkitystä lukion houkuttelevuuden, mutta ennen kaikkea ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisen kannalta.


Hyvä kevään kokelas,

Olet vuosien varrella tullut keitetyksi monenlaisissa liemissä. Ikäluokkanne on 2000-luvun pienin ja teitä seuraavat perusryhmät ovat määrältään suurempia.

Olen kiinnostuneena seurannut opintaivaltanne niin opettajana kuin rehtorinakin. Teistä on välittynyt kuva myönteisestä, varsin kohteliaasta mutta myös hyvin itseohjautuvasta opiskelijajoukosta. Suuri osa teistä oppi kuulemma jo yläkoulussa itsenäisen, omatoimisen opiskelun. Painotuksenne lukio-opinnoissa on ollut selkeästi matemaattis-luonnontieteellinen.

Tämä on ajoittain aiheuttanut lievää epätoivoa erityisesti kielten, katsomusaineiden ja humanististen oppiaineiden opettajien keskuudessa. Näissä aineissa vuorovaikutustaidoilla on merkitystä. Olen monta kertaa saanut rehtorina kuulla kuinka hiljainen ikäluokka olette.

Tämä ei kuitenkaan ole moite. Kolikon kääntöpuoli on ollut myös nähtävissä. Te hoiditte ajoissa ja poikkeuksellisen hyvin lukiokurssit kuntoon. Ahkerin teistä suoritti lukiovuosinaan yhdeksän ylioppilaskoetta ja 103 lukiokurssia, kun 75 olisi riittänyt lukion päättötodistukseen.

Ripaus lisää rohkeutta, hyppysellinen heittäytymistä ja sopivasti small talk'ia. Kun pohja on hyvä, tällä reseptillä pääsette ehkä vielä pidemmälle. Matkaevääksi matkallenne annan Etelä-Afrikan presidentti Mandelan sanat, jotka hän lausui astuessaan presidentinvirkaan vuonna 1994.

Emme pelkää eniten riittämättömyyttämme. Pelkäämme eniten mittamaattomia voimiamme.

Emme pelkää pimeyttämme, vaan valoamme.

Kysymme itseltämme:

miten minä muka voisin olla etevä, suurenmoinen, lahjakas ja loistava?

Mutta mikä sinua estää olemasta mitä tahansa?

 

Itsesi näkymättömäksi tekeminen ei palvele maailmaa.

Ei ole mitään suurta siinä, että kutistat itsesi, jotta toiset välttyisivät tuntemasta oloaan epävarmaksi.

 

Kun päästämme oman valomme loistamaan, annamme tiedostamattamme toisille luvan tehdä samoin.

 

Teille kokelaat ja juhlayleisölle toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!

Ylioppilas Ronja Koiviston puhe 1.6.2019

Ylioppilaan puhe 1.6.2019

Ronja Koivisto

Kauhavan lukio

 

 

Hyvä juhlayleisö, arvoisat uudet ylioppilaat, riemuylioppilaat, rehtori sekä

opettajat.

On koittanut se päivä, jota varten olemme raataneet kuin mörkö, ja

jännittäneet menikö se sisään. Nyt voimme todeta, että kyllä se meni. Olemme

saavuttaneet yhden etapin matkallamme ja saaneet sen merkiksi painaa

päähämme valkolakin.

Matkamme varrella olemme oppineet paljon. Mielensopukoihimme ovat

syöpyneet niin logaritmien laskusäännöt, retoriset keinot kuin mitoosi ja

meioosikin. Ja ennen kaikkea olemme saaneet vankan perustan, jonka päälle

meidän on hyvä alkaa rakentamaan tulevaisuuttamme. Valitettavasti on

mielessä kuitenkin pidettävä se, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

unohtaa.

Lukiomatkamme alku oli meille jokaiselle jännittävää aikaa. Olimme nyt

opiskelemassa vapaaehtoisesti ja vastuu omasta opiskelustamme oli täysin

meillä itsellämme. Omalla kohdallani jännitystä lisäsi se, että lähdin tutusta ja

turvallisesta ympäristöstä täysin uuteen kouluun ja keskelle uusia ihmisiä,

joista tunsin ennestään vain muutaman. Hyvähenkiseen ryhmään oli kuitenkin

helppo päästä mukaan enkä ole hetkeäkään katunut valintaani lähteä

Kauhavan lukioon.

Yhteinen matkamme jättää meille jokaiselle varmasti paljon muisteltavaa.

Muistoihimme jäävät niin wanhojen tanssien monimutkaiset askelkuviot ja

penkkariasujen suunnittelut kuin kauan odotettu abiristely ja monet koulun

yhteiset tapahtumat. Toiset meistä lähtivät myös kiertelemään Lontoota,

meidän muutamien jäädessä koululle opettajien seuraksi.

Ikäryhmämme oli huomattavasti edeltäjäänsä pienempi. Se ei kuitenkaan

haitannut vaan päinvastoin, meistä muodostui todella yhtenäinen ryhmä.

Erityisesti wanhojen tanssien myötä ryhmämme tiivistyi entisestään. Pienen

ryhmän etuja oli myös se, että pääsimme muutamilla liikunnan kursseilla

kokeilemaan monipuolisemmin eri lajeja, kuten tankotanssia, kartingia ja

kiipeilyä.

Olimme myös muullakin tavalla hieman poikkeava porukka. Ensimmäisistä

oppitunneista lähtien opettajat varmasti huomasivat ryhmämme

poikkeuksellisen hiljaisuuden. Kolmen vuoden ajan opettajat yrittivätkin

aktivoida meidän vaisua ryhmäämme monin eri keinoin, mutta lähes

tuloksetta. Emme me kuitenkaan niin hiljaisia olleet, emmehän?

Jo lukion alussa meille selvisi, että tulemme olemaan eräänlainen koeryhmä

uudistuvassa lukiokoulutuksessa. Olimmehan me ensimmäiset 2000-luvun

lapset lukiossa. Olimme myös ensimmäinen ryhmä, joka suorittaisi lukion

oppimäärän vuoden 2016 opetussuunnitelman mukaan.

Ylioppilaskirjoitukset alkoivat kummittelemaan mielessä jo aivan lukion alussa.

Ja tieto siitä, että kaikki olisi kirjoitettava sähköisesti, ei ainakaan tuonut

varmuutta lisää. Ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä alettiin kuitenkin puhua

meille jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja vähitellen aloimme tutustua

paremmin sähköiseen maailmaan. Lopulta taisimmekin päästä melko hyviksi

kavereiksi sähköisyyden kanssa, sillä kirjoitusten alla ajatus siitä, että kaiken

olisi joutunut tekemään käsin ja vielä paperille, tuntui meistä monesta hyvinkin

vastenmieliseltä.

Vaikka kirjoitukset jännittivät suunnattomasti ja kuukaudet olivat hyvinkin

stressintäyteisiä, täytyi mielessä pitää se, että timantitkin syntyvät kovassa

paineessa.

Kirjoitukset olivat kuitenkin ohi yhdessä hujauksessa, ja yhteinen

lukiomatkamme on nyt päättymässä. Monet meistä ovatkin helpottuneita siitä,

että olemme vihdoin saavuttaneet maalin, mutta toiset olisivat voineet jatkaa

matkaa vielä pidemmällekin. Varmaa on kuitenkin se, että matkaamme tästä

eri suuntiin. Toiset meistä jatkavat suoraan seuraavaan oppilaitokseen, toiset

lähtevät armeijan leipiin ja toisilla edessä on välivuosi. Vaikka polkumme

erkanevat, tulevat yhteisen lukio-matkan muistot säilymään.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikkien uusien ylioppilaiden puolesta rehtoria,

kaikkia opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa. Omasta puolestani haluan

vielä esittää erityiskiitokset matematiikan ja fysiikan opettaja Kirsi Koivumäelle.

Ilman Kirsin tasokasta opetusta ja panostusta en minä, ja tuskinpa moni

muukaan opiskelija, olisi mitenkään hallinnut matemaattisen maailman lisäksi

vielä sähköistäkin ulottuvuutta. Haluan kiittää myös omia vanhempiani, jotka

ovat aina kannustaneet minua ja olleet tukenani. Erityisesti kiitos kuuluu teille,

kanssa valmistuville, jotka olette olleet niin vertaistukena kuin tehneet näistä

kolmesta vuodesta unohtumattoman.

Sanotaan, että valkolakki päässään ihminen on viisaampi kuin on koskaan

aikaisemmin ollut tai tulee milloinkaan olemaan. Kovan työn tuloksena

olemme nyt siis saavuttaneet huipun. Nautitaan siis tästä päivästä täysillä ja

vietetään ikimuistoiset juhlat ystäviemme ja läheistemme kanssa. Olemme

todellakin ansainneet sen! Ja mietitään vasta myöhemmin niiden uusien

huippujen valloittamista.

Kiitos ja hyvää kesää kaikille!

Ylioppilas Julia Koskelan puhe 2.6.18



Arvoisat riemuylioppilaat, upeat uudet ylioppilaat, rehtori, opettajat ja

hyvät juhlavieraat,


Yksi ajanjakso elämässämme on tullut päätökseen. Olemme nyt suorittaneet hyväksytysti lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon, ja sen merkiksi painaneet päähän valkoiset lakkimme. Lukion kohokohtina muistamme varmasti
vielä vuosienkin päästä wanhojentanssit, penkkarit, koko lukion yhteiset elokuvahetket ja hienot reissut. Suurin osa meistä matkasi toisena
lukiovuotena aurinkoiseen Firenzeen, ja pienempi opiskelijaryhmä pääsi osallistumaan ”Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä” -hankkeeseen, joka
sisälsi muun muassa matkan Saksaan.


Uskallan sanoa jo nyt, että myös tätä päivää tulemme muistelemaan myöhemmin. Kaiken ilon ja juhlan keskellä ei kuitenkaan sovi unohtaa sitä
työn määrää, jonka olemme tehneet tavoitteidemme saavuttamiseksi. Minä
tulen muistamaan lukioajoista myös pitkät lasisiivessä vietetyt koulupäivät, piristykseksi juodut kahvikupit, koeviikot ja läksyjen parissa
ahertamisen. Kovalla työllä ja istumalihaksien ahkeralla treenaamisella muistin sopuikoihin painuivat niin proteiinisynteesin vaiheet kuin
retoriikan keinotkin.  Matematiikan tehtävien kanssa tuli joskus luovutettua liian helposti, mutta enää ei sitäkään tarvitse harmitella.
Vaikka ylioppilaskirjoituksia edeltäneitä unettomia öitä, ja tulosten jännitämistä ei tule ikävä, lukioaikoja varmasti tulee.


Vaikka lukion alkaminen näyttäytyi minulle suurena mahdollisuutena uuden oppimiselle ja uusiin ihmisiin tutustumiselle, mahtui mukaan erilaisia
haasteitakin. Koulukeskuksen sulkeuduttua ikäluokkani vietti peruskoulun viimeiset viikot väistötiloissa ja tiesimme, että myös Kauhavan lukion siirtyminen uusiin tiloihin olisi välttämätöntä. Lukion modernit tilat kuitenkin osoittautuivat positiiviseksi yllätykseksi, enkä jälkeenpäin
olisi voinut toivoa parempaa opiskeluympäristöä.


Ikäluokkamme on tietyllä tavalla ollut väliinputoaja lukiokoulutuksen suuressa uudistustyössä, sekä opiskelutapojen että ylioppilastutkinnon
digitalisaatiossa. Olemme viimeinen ryhmä, joka suoritti lukion oppimäärän vuoden 2003 opetussuunnitelman mukaisesti, mutta samaan aikaan olemme toimineet eräänlaisina koekaniineina. Vaikka suurin osa opiskelustamme
tapahtui vielä lyijykynien ja ruudullisen konseptin maailmassa, saimme osamme digikirjoista ja sähköisistä kurssikokeista. Lisäksi monet meistä
osallistuivat tänä keväänä ensimmäiseen englannin sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Myös uudistukset korkeakoulujen valintamenettelyissä,
ja ylioppilastutkinnon painoarvon lisääminen ovat tuoneet omat mausteensa opintoihimme. Pääsykokeet täytyy edelleen säilyttää väylänä korkeakouluun, mutta opinnoissaan jo lukiossa menestyneiden opiskelijoiden rankaiseminen
valtavalla pääsykoestressillä on mielestäni väärin.


Ilmaisen koulutuksen taso, ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ovat huippuluokkaa suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Tyttöjen pääseminen kouluun ei edelleenkään ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa.
Tällaisena päivänä täytyy muistaa olla kiitollinen kotimaastamme ja sen meille suomista mahdolliksuuksista. Lukion loppuessa mahdollisuuksien määrä ei suinkaan vähene: Suomella on tarjota toiselta asteelta valmistuvalle
nuorelle valtava määrä vaihtoehtoja korkeakouluopintoihin.


Tulevaisuutta suunnitellessamme meistä onkin saattanut tuntua samalta, kuin irtokarkkihyllyn edessä seisovasta lapsesta tuntuu: mahdollisuuksia on ollut tarjolla niin paljon, että valinnanvaikeus on iskenyt. Karkkirahat on kuitenkin nyt tienattu. Meidän tehtävänämme on ainoastaan tarttua kauhaan ja valita rapisevaan pussiin suosikkimakumme. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, sillä jo alakoulusta asti kauhani tähtäimessä on ollut yksi, tietty maku. Olen kuitenkin varma, että ajan kanssa me kaikki tulemme löytämään sopivan sekoituksen vahvuuksistamme ja kiinnostuksen
kohteistamme. Hyödynnetään näitä upeita mahdollisuuksia, joita meille tarjotaan!


Monilla meistä puurtaminen jatkui kirjoitusten jälkeen vielä pääsykoemateriaalien parissa. Toisilla meistä on jo taskunsa pohjalla täydellisen sekoituksen sisältävä karkkipussi, mutta toisilla unelmien jahtaaminen jatkuu edelleen. Helsingin Sanomien mukaan yhä useampi lukiolainen viettää välivuoden – omasta tahdostaan tai tahtomattaan.
Välivuoden voi  onneksi viettää monella tavalla: yksi hioo pääsykoekunnon huippuunsa, toinen avartaa maailmankuvaansa matkustelemalla, ja kolmas
tekee töitä. Välivuosi voi vierähtää myös puolustusvoimien palveluksessa. Voimme itse valita, suhtaudummeko välivuoteen uhkana vai mahdollisuutena.


Kaikkien uusien ylioppilaiden puolesta haluaisin kiittää lukiomme rehtoria sekä ryhmänohjaajiamme. Suuret kiitokset koulusihteerilemme, kaikille opettajille ja opinto-ohjaajallemme. Vaikka opiskelijat vaihtuvat, te
kanavoitte ammattitaitonne siten, että vuosittain uusi ikäluokka saavuttaa sen päämäärän, johon lukiokoulutus tähtää. Kiitos myös vanhemmille
arvokkaasta työstä, jonka olette tehneet koko 12-vuotisen koulutiemme aikana: opiskelumme ei olisi ollut mahdollista ilman teidän korvaamatonta
tukeanne. Toivottavasti valkolakkimme näyttäytyvät teille eräänlaisena palkintona tekemästänne työstä.


Erityiskiitokset haluaisin osoittaa omille vanhemmilleni. Kiitos siitä, että olette korostaneet opiskelun tärkeyttä ja kannustaneet minua kulkemaan kohti unelmiani ja tavoitteitani. Kiitos Marialle siitä, että olet kulkenut
koko tämän matkan kanssani: siskona, ystävänä, riitapukarina, tukena ja joskus myös kilpakumppanina.


Uudet ylioppilaat, tehdään tästä päivästä yhdessä upea ja ikimuistoinen. Vaikka tunnelmani lähdön hetkellä ovat haikeat, tunnen myös ylpeyttä ja
suurta riemua. Onnea ja menestystä teille jokaiselle! Arvoisa juhlayleisö ja hyvät opettajat, teille haluan toivottaa aurinkoista ja oikein ihanaa
kesää!

Rehtori Toni Uusimäen ylioppilasjuhlassa 2.6.2018

Ylioppilasjuhlapuhe 2.6.2018

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

”Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.

Älä sano katsotaan huomenna

jos voit jo tänään sanoa ei.

Älä sano lintu kuin lintu,

sano pääskynen tai haukka.

Älä sano kukka kuin kukka,

sano keltavuokko... ja kissankello.

...Älä huokaa, jos sinun on huudettava...

...Älä, älä koskaan suutele otsalle

jos voit suudella suoraan suulle...

 

Tällä katkelmalla Tommy Tabermannin runosta Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Vaikka runon avaaminen ja tulkitseminen on aina yksilökohtaista, luulen ymmärtäväni sen, mitä runoilija haluaa sanoa. On oltava avoin, rohkea, rehellinen, tahdonvoimainen ja ilmaisussaan täsmällinen. Kaikki nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita lukio pyrkii opiskelijoissaan kehittämään ja joita löytyy tänään lakitettavissa kevään kokelaissamme.

Meidän toukokuumme on ollut uskomattoman lämmin pitkän ja lumisen talven jälkeen. Luonnon voimakas vihreys, energisoiva auringonpaiste ja kotipuutarhojen kukkaloisto luovat upeat puitteet myös tämän kevään ylioppilasjuhlalle. Elämäniloa ja voimaa huokuvat niin ulkoiset olosuhteet kuin nuoret sankarimme täällä sisällä.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1968 piirtyi historiaan voimakkain vedoin. Maailma kuohui enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Euroopassa elettiin hullua vuotta: Tšekkoslovakiassa neuvostopanssarit murskasivat ns. ihmiskasvoisen sosialismin, ja radikaali opiskelijaliike mielenosoituksineen levisi Ranskasta ainakin kymmeneen muuhun Euroopan maahan. Kiinassa tuhottiin vanhaa kulttuurivallankumouksen pyörteissä. Yhdysvallat taisteli Vietnamissa ja menetti salamurhaajien luoteihin kaksi tulevaisuuden toivoa: presidenttiehdokas Robert Kennedyn ja kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin.

Levottomuuden laineet eivät näytä tuolloin juurikaan lyöneen lukiomme edeltäjään Kauhavan yhteiskouluun. Vuosikertomuksen mukaan itsenäisyyden 50-vuotisjuhla oli ollut lukuvuoden huomattavin tilaisuus, jonka keskeisin ohjelmanumero oli ollut oppilaiden esittämä "Kansamme vaiheita sanoin ja sävelin". Koulun toimintaan oli saatu syyslukukaudella merkittävä lisä, kun koulukiinteistössä aloitettiin kouluruokailu. Pakasteruokien puolesta kävi puhumassa itse kouluylilääkäri Hultin.

Yhteiskoulun kannatuskerho ja luontoyhdistys Naskukurkooset toimivat aktiivisesti, mutta meidän opiskelijakuntamme hallitusta vastaava Teinikunta sai passiivisuudestaan sapiskaa. Esiin nousi ensimmäistä kertaa ajatus teinikunnan korvaavasta kaikkien luokkien oppilaskunnasta.

Hyvät kuulijat,

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana on mahdollisuus, jota lähestymme eri ohjelmanumeroissa. Itse aion pohtia käsitettä kaupunkimme, kouluyhteisömme ja yksittäisten opiskelijoidemme näkökulmasta.

Vuonna 2009 kuntaliitoksella muodostettu Kauhava on viime vuosina kokenut kovia. Kauhavalaisten sielua ja identiteettiä kirpaisi eniten Lentosotakoulun ja sen joukko-osaston lakkauttaminen joulukuussa 2014. Valtion saneeraustoimet ovat muutenkin tuntuneet ikäviltä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden kanslia siirtyi Seinäjoelle, ja VR:n junien pysähdyskertoja Kauhavan asemalla vähennettiin selvästi. Keskustaajamaa ja lähikuntia ei Härmän aseman avaaminen paljon auta, jos junaan ei entiseen tapaan pääse Kauhavalla.

Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin väkiluku on notkahtanut yli tuhannella henkilöllä. PrimaPower on siirtämässä tuotantonsa Seinäjoelle. Kouluverkkoa on karsittu Kauhavalla kovalla kädellä pitkälti sisäilmaongelmaisten koulurakennusten vuoksi. Vanha koulukeskus purettiin kokonaisuudessaan viime vuoden alussa.

Kaikilla näillä kielteisiksi koetuilla asioilla on ollut vaikutuksensa kaupunkimme ilmapiiriin ja vetovoimaisuuteen. Mutta edellä mainitut takaiskut eivät kerro koko totuutta. Kouluväkeä asia kiinnostaa, koska kaupungin koettu elinvoimaisuus näkyy väkiluvussa ja sen muutoksissa, viihtyvyydessä, paikkakunnalle asettumisessa ja lopulta tuloveroprosentissa.

Negatiivinen kierre on kuitenkin katkaistavissa. Kauhavalla on paljon vireillä, mikä toivottavasti vähitellen heijastuu myös kaupungin veto- ja pitovoimaan, jota pohditaan paljon Kauhavan kaupungin vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa. Se luo mielestäni uskoa tulevaan.

Härmän Powerpark on laadukas huvipuisto, joka vetää kasvavia matkailuvirtoja kaupunkiimme. Domretor laajentaa merkittävästi, Skaala ponnistelee kohti uutta nousua ja tänä vuonna aloitetaan ymmärtääkseni ABC-liikenneaseman rakennustyöt. Muut kaupungin kärkiyritykset pärjäävät nähdäkseni suhteellisen hyvin maamme vahvan taloudellisen kasvun siivittäminä.

Ilman vahvaa yritystoimintaa ei ole hyvinvointia, työpaikkoja ja hyviä elämisen edellytyksiä. Tämä ymmärretään varmasti kaupungin lukiokoulutuksessa. Jos haluamme saada takaisin edes osan meiltä maailmalle lähtevistä, Kauhavasta on tehtävä mahdollisimman houkutteleva paluumuuttajan kannalta. On mahdollistettava hyvä elämä kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille perheille.

Kaupungin perusrakenteiden on oltava kunnossa – ja tämä tarkoittaa myös kouluja. Lukiomme on ollut jo yli kolme vuotta väistötiloissa. Uusi koulukeskus-monitoimitalo on vihdoin lähtenyt rakentumaan, ja valmista pitäisi olla maaliskuussa 2020. Voin vakuuttaa, että rehtorin korville kauneinta musiikkia on viime viikkoina ollut se ääni, joka syntyy teräsbetonipaalujen junttaamisesta maaperään Jylhäntiehen ja Kirkkotiehen rajoittuvalla tontilla.

Kauhavalaisessa lukiokoulutuksessa on mielestäni ymmärretty sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden merkitys. Härmän lukio painottaa palveluyrittäjyyttä, ja me olemme rakentamassa uusia polkuja yrittäjyyteen ja yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Kauhavan lukiolla on aiemmin ollut yhteistyötä ammatillista toista astetta edustavan Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Ensi kevätlukukaudella tarjoamme Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yritystoiminta ja yrittäjyys –verkkokurssin opiskeltavaksi. Avauksia on todennäköisesti tulossa myös yliopistoihin päin.

Arvoisa juhlaväki,

Menestys syntyy nykyään niin yritysten, oppilaitosten kuin erilaisten yhteisöjenkin joukossa avoimesta vuorovaikutuksesta, yhteistyökyvystä ja verkosto-osaamisesta. Kauhavan lukio on ollut 2000-luvun alusta lähtien hyvin aktiivinen verkostotoimija alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Olemme toista vuotta mukana valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa yhdessä 84 muun suomalaisen lukion kanssa. Pysymme sen avulla hyvin perillä lukiokoulutuksen nykyisistä trendeistä. Samalla lukiot oppivat toisiltaan hyviä käytänteitä.

Ne ovat tarpeen, koska lukiota uudistetaan vauhdikkaasti. Uusi lukiolaki tulee todennäköisesti voimaan elokuussa 2019. Se muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi, antaa lisää mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun, velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, antaa opiskelijalle nykyistä paremmat mahdollisuudet kansainväliseen vuorovaikutukseen, poistaa rajat ylioppilaskokeiden uusimismahdollisuuksilta sekä antaa lukiolaisille oikeuden erityisopetukseen ja henkilökohtaisiin tarpeisiin pohjautuvaan oppimisen tukeen. Uusi laki edellyttää jälleen uutta opetussuunnitelmakierrosta, jotta uudet opetussuunnitelmat tulisivat voimaan syksyllä 2021.

Edellisen opetussuunnitelman saimme aikaan yhteistyössä lähilukioiden kanssa. Tämä kannusti meitä yhteisen vesistöhankkeen suunnitteluun, jonka seurauksena kuusi lukiota toteutti kuluvan lukuvuoden aikana Pohjalta pintaan –hankkeen, joka on entisestään lisännyt lukioiden ja oppiaineiden välistä yhteistyötä. Toukokuun puolivälissä opiskelijamme perehtyivät veteen todella monista näkökulmista. Teemaviikkoon sisältyi paljon toiminnallisuutta: vesianalyysejä ja niiden vertailuja, melontaa, kalastusta ja kalankäsittelyä, vesikriisejä, työpajoja, vedenpuhdistamovierailuja sekä kaikkien lukioiden Lappajärven Kivitipussa järjestämään teemapäivään, joka huipentui kirkkovenekisaan ja tukkilaisnäytökseen.

Lukiolaistemme osallistumisaktiivisuus oli korkeaa tasoa. Teemaviikko oli yhteishenkeä rakentava eikä läksyttömyys lukuvuoden loppusuoralla ketään haitannut. Lukio-opinnot vaativat työtä, mutta pelkkä pänttääminen ei nykylukiolaiselle riitä. Uskon, että olemme Kauhavan lukiossa osanneet hyvin yhdistää laadukkaan ja vaativan opetuksen lukiolaisen vaihtelunhaluun ja viihtymistarpeeseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 26 800 kokelasta, joista 51 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 48 kaikkiaan 405 päivä- ja aikuislukion joukossa. Tämä tulos vei meidät eteläpohjalaisten lukioiden ykkössijalle, josta olemme iloisia ja ylpeitä.

Haluan kiittää hienosta menestyksestä kaikkia opettajiamme, taitavia kokelaitamme ja heidän kotijoukkojaan. Päämäärien saavuttaminen vaatii kovasti työtä. Kuten englanniksi todetaan: ”No pain, no gain” eli ilman vaivannäköä ei tule tulosta. Tämä pätee niin opiskeluun kuin urheiluunkin.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Kirjoittajista 45 prosenttia sai joko laudaturin tai eximian. Äidinkielessä saman parhaan pistemäärän kirjoitti peräti viisi opiskelijaa.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, englannissa, lyhyessä matematiikassa, biologiassa, historiassa, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa, saksassa ja uskonnossa. Tuloksemme oli selvästi Suomen keskitasoa parempi myös ruotsissa, biologiassa ja psykologiassa.

Ylioppilasjuhliin liittyy aina ripaus haikeutta. Kauhavan lukion ja yläkoulun pitkäaikainen koulusihteeri Leena Jouppi jää eläkkeelle kesäkuun lopussa oltuaan meillä töissä 34 vuotta. Haluan kiittää sinua, Leena, molempien koulujen puolesta työpanoksestasi. Varmaan monissa kodeissa sinut tunnetaan oppilaista välittävänä oheiskasvattajana. Olet varmasti aplodien arvoinen.

Hyvät kevään kokelaat,

Tullessanne lukioon syksyllä 2015 yläkoulun opettajat kuiskuttelivat, että saimme lukioon lahjakkaan ikäluokan. He olivat oikeassa. Te jäätte opettajienne mieleen keskimäärin hyvin aktiivisena, koulumyönteisenä, kunnianhimoisena ja joustavana ikäluokkana. Sanoin teille pienessä puheessani penkkaripäivänä, että teihin on voinut aina luottaa. Suomalainen yhteiskunta on pitkään perustunut sopimiseen ja luottamukseen. Teillä on asenne kunnossa, joten uskon teidän menestyvän tulevaisuudessa hienosti myös jatko-opinnoissanne.

Lukiomme on myös mahdollistanut teille paljon. Olemme pyrkineet luomaan väistöoloissa niin teille kuin muillekin opiskelijoille niin hyvän ja laadukkaan opiskeluympäristön kuin mahdollista. Lukio-opintojen keskiössä on yhä hyvä perustyö eri oppiaineissa, mutta paljon muutakin olemme yhdessä ennättäneet.

Lukion erilaisissa hankkeissa on pyöritetty yrittäjyyteen kytkeytyvää Digilaaria yhdessä Suomen yrittäjäopiston, Kauhavan yrittäjien ja Härmän lukion kanssa. Olemme juhlineet satavuotiasta Suomea koko kouluyhteisön voimin monin eri tavoin.

Viime vuodelta jäivät mieleeni erityisesti Kauhavan lukion ja kahden pääkaupunkiseudun lukion yhteistyö Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä –projektissa sekä lukiomme osallistujamäärältään suurin kansainvälisyyskasvatukseen liittyvä hanke: opintoretki Italian Firenzeen, eurooppalaisen sivistyksen ja taidehistorian sydämeen. Oma ahkeruutenne ja lukion tarjoama mahdollisuus veivät 36 opiskelijaa ja neljä ohjaavaa opettajaa opintoretkelle, jota varmasti muistelette vielä kauan lukiovuosien jälkeenkin.

Amerikkalainen kirjailija ja lentäjä Richard Bach kirjoitti 70-luvun alussa teoksen Lokki Joonatan. Siinä kerrotaan vapaudesta, elämisen riemusta ja itsensä toteuttamisen rajattomista mahdollisuuksista. Kirjasta löytyy myös näkemys opettajan ja oppilaan ihanteellisesta yhteispelistä. Bachin sanoin:

”Joonatan oli alituisesti jokaisen oppilaansa rinnalla näyttämässä, kehottamassa, vaatimassa, auttamassa. Se lensi oppilaidensa kanssa yön ja pilvien ja myrskyn halki, ja ne nauttivat siitä.”

Teistä voi tulla tavallisia lokkeja tai korkealle kiitäviä kotkia. Yhtä kaikki: nouskaa siivillenne!

 

Juhlayleisölle toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!

Kauhavan lukion kevään 2018 ylioppilaat



LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAUHAVAN LUKION UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Hietikko Roosa

Hilden Sara

Huhdankoski Elina

Ihanamäki Tatu

Isosomppi Mika

Kangas Aarne

Kangas Oona

Kankaanpää Nella

Kari Annamaria

Karjalainen Kristiina

Kelja Juulia

Kettula Kasperi

Kivikangas Emma

Koivisto Jenniina

Kojola Lenni-Kalle

Korpi Kiia

Koskela Julia

Koskela Maria

Kottari Santeri

Kujanpää Hannu

Lahti Ossi

Lakso Mira

Lehtinen Eero

Liinamaa Sanni

Lindgrén Juuso

Malminiemi Veera

Mars Marika

Mäkipelkola Merja

Mäkipernaa Joona

Nahkala Samuli

Nisula Arttu

Orrenmaa Samuel

Passi Sara

Peltola Venla

Perälä Oskari

Pienisaari Topias

Pollari Markus

Prusti Veera

Salonen Roope

Silla Noora

Sippola Essi

Sippola Laura

Sjöblom Heidi

Sjöblom Kiira

Teppo Lotta

Toppari Konsta

Toppari Niina

Ulvila Aaro

Vainio Laimi

Valkama Suvi

 

Yht. 50






Ylioppilaita voi muistaa Niemen kukkakaupassa 26.8. asti

Hei,

Kauhavan lukion uusia ylioppilaita voi muistaa halutessaan Niemen kukkakaupassa, joka sijaitsee Nordean kiinteistössä Kauhavan keskustassa (Kauppatie 66).

Yo-listat ovat Tapio Niemen mukaan avoinna keskiviikkoon 26.8. asti. Kevään 2020 ylioppilaat saavat rahakuorensa joko perjantaina 28.8. lukion kansliasta tai seuraavana päivänä ylioppilasjuhlan yhteydessä. Asiaa ei vielä ole ratkaistu.

Ylioppilaan on ilmoitettava itse nimensä ja yhteystietonsa Niemen kukkakauppaan p. 045-357 5512 (Johanna).

Ystävällisesti

Toni Uusimäki, rehtori

Abiturientti Veera Prustin puhe ylioppilasjuhlassa 5.12.2017

ABITURIENTIN PUHE SUOMELLE

Veera Prusti, Kauhavan lukio

5.12.2017

Hyvät naiset ja herrat, arvoisa sotaveteraani, hyvä juhlayleisö.

Tähtien katselu on jo pienestä pitäen kuulunut suosikkiharrastuksiini. Eikä se ole mikään ihme – täällä pohjoisilla lakeuksilla yllemme avautuva taivaankansi onkin melko vaikuttava näky. Näillä leveyksillä meille kaikille tuttu näky on yötaivasta hallitseva pohjantähti. Jo muinaissuomalaisessa maailmankuvassa sen merkitys oli suuri: pohjannaulaksi kutsuttu valonlähde kannatteli taivaankantta arktisten aukeiden yllä. Jopa viikingeille avomeren ylle levittyvä tähtitaivas oli korvaamaton, kun kotisatamaan kuljettiin kiintotähteä seuraten. Minulle äitini kuvaili pohjantähden olevan pieni suuri tähti: vaikka silminnähden se on melko huomaamaton, on sillä ollut aikojen saatossa suuri merkitys tiennäyttäjänä sekä turvan tuojana. Yllättävän paljon yhteisiä piirteitä jakaa myös satavuotias kotimaamme.

Satavuotiaan Suomen juhlavuotena on keskusteltu paljon suomalaisuudesta ja yleisestä kansanluonteestamme. Aihe on kirvoittanut kansan riveissä runsaasti keskustelua – mikä meille suomalaisille onkaan oikeasti tärkeää? Monien mielestä suomalaisen menestystarinan peruskalliona lepää yhteisöllisyys: vastoinkäymisistä on Pohjolassa selvitty aina rinta rinnan. Vielä tänäkin päivänä maailmalla äimistellään mahtia, jolla pieni kansa onnistui haastamaan kaksi mahtavaa keisarikuntaa ja taistelemaan tiensä itsenäisyyteen. Myös diktatuurin hirmuilta Suomi säästyi jättämällä sotakirveen suohon ja kuokkimalla itselleen kukoistavan demokratian. Vahva kansallinen itsetunto on kantanut Suomea läpi vaikeidenkin aikojen. Suomalaisuus on meille jotain, josta olla ylpeä: voimme olla tyyniä tuppisuita, saunan suurkuluttajia tai jääräpäisiä jääkiekkofanaatikkoja - kunhan olemme sitä yhdessä.

Isänmaamme kasvutaival ei ole ollut kivuton. Nälkävuosien ja noottikriisien koettelemuksista on kuitenkin purjehdittu myötätuulessa kohti nykypäivän sinivalkoista sivistysvaltioita. Jo vuosikymmeniä Suomi on komeillut tilastojen paalupaikoilla kaikessa terveydenhuollosta tekniikan osaamiseen. Suomi on toistuvasti äänestetty maailman vakaimmaksi, turvallisimmaksi ja tasa-arvoisimmaksi valtioksi. Erityisesti turvallisuuden saralla vuosi Brasiliassa avasi silmiä huomattavasti: kun kotona eripuraa aiheuttavat kello yhdentoista kotiintuloajat, ei telluksen toisella puolen asiaa ulos ollut enää kello kuuden jälkeen illalla.

Suomalaiselle . Nyt Suomi on minulle jokin, missä kaikilla on mahdollisuus ja ihmisarvo. Suomi on jotain, missä uskallan kävellä kadulla/ käydä sairaalassa. Jotain, missä turvaportittien ja vartijoiden sijasta turvaksi riittää oma ulko-ovi.

Myös politiikkansa puolesta Suomi-neito on aina ollut edelläkävijä. Pohjantähden alla hyvä veli- verkostolle ei tilaa löytynyt, ja Suomi onkin yksi maailman vähiten korruptoituneista valtioista. Toisin kuin monissa muissa Euroopan valtioissa, demokratiamme on kestänyt yhtäjaksoisesti jo sata vuotta. Suomen rauhanomaista politiikkaa herättää kunnioitusta myös kansainvälisesti: kylmän sodan kahinoissa maamme onnistui rauhanomaisesti säilyttämään suhteensa niin länteen kuin itään, muodostaen kauaskantoisia ja Suomea yhä suuresti hyödyttäviä kauppasuhteita.

Yksi vahvimmista valttikorteistamme on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunta, jonka ansioista koulutuksemme, terveydenhuoltomme sekä sosiaalisen tukemme tasot ovat maailman huippuluokkaa. Terveydenhuollossa Suomi loistaa lääketieteellisen osaamisen edelläkävijänä. Esimerkiksi neuvolatoiminnan merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut uskomaton: Suomessa itsestäänselvyytenä pidetty äitiyspakkaus on juurtunut sittemmin myös useiden muiden valtioiden sosiaalitoimiin. Laaja-alainen huolenpito heijastaa vaikutuksensa myös kansan mielentilaan. Vaikka suomalaisia luonnehditaankin…, onnellisuusvertailuissa olemme kuitenkin keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäämme. Myös kansainväliset PISA- tulokset liputtavat suomalaisen koulujärjestelmän puolesta: kun Suomessa sukelletaan derivaattojen ja polynomifunktioiden sekaan, opiskeltiin päiväntasaajalla pulpetin takana vasta yksinkertaisimpia potenssilaskuja.

Sopusointuisessa valtiossa myös innovaatioille löytyy jalansijaa: Suomi on arvioitu maailman parhaimmaksi maaksi modernien innovaatioidensa sekä kilpailukykynsä puolesta. Pohjantähden alta ponnistaneet suuryritykset, kuten KONE tai Marimekko, saattavatkin pian saada seuraa täysin uudenlaisista tekniikan ja taiteen osaajista.

monipuolisuus: suuret suomalaiset Artturi Iivari Virtanen toi Suomeen kemian Nobelin 1945, sibelius, alvar aalto, armi ratia. muotoilu, suunnittelu. omaleimaista: yhdistyy kaunis luonto, omaleimaisuus ja uudistusmielisyys. Myös maankuulu matkailukohde pidetään huolta: Vuotuisen kansainvälisen ympäristön toimintakyky- eli EPI-indeksin mukaan Suomi on maailman vihrein maa. Suomessa olemme yhtä aikaa valon ja pimeyden lapsia. Meillä on pitkä pimeä aika, mutta myös yötön yö. suomi loistaa kirkkaasti pohjantähden rinnalla.

suomalaisuuteen kuuluu maltti. pitää katsoa, että se pysyy, jotta tulevaisuuden näkymät loistaisivat yhtä kirkkaasti kuin tähänastinen menestystarina. Suomalaisuus on hyve, josta kannattaa pitää kiinni. Vähäsanaisempaa ja sitäkin rehdimpää väkeä saa hakemalla hakea. Pimeät ja kylmät oltavat ovat muokanneet sukupolvien ajan suomalaisesta sisukkaan, nöyrän ja kovan työntekijän, joka on valmis raatamaan niska limassa heikompien puolesta. Suomalainen on tarvittaessa hyvinkin ankara, mutta se on enemmänkin isällistä, eikä epäoikeudellista ankaruutta.

Joskus suomalainen on kuitenkin suomalaiselle susi. Kansanluonteeseemme kuuluu vahvasti vaikeus vastaanottaa kehuja: suomalainen mies ei suutele eikä soperra, ja vaikka suutelisikin, menee naapurin pariskunnalla kuitenkin paremmin. Ehkä sitkeän ja yritteliään kansanluonteemme takana piileekin juuri suomalaisten kiinnostus omaan kulttuuriinsa: on opittava olemaan terävä mutta ei töykeä, rehellinen mutta ei röyhkeä, hurskas mutta ilman hurskastelua. Sananlaskuun ”Parempi kylmä kesäkin, kuin kyy kaverina” kulminoituu vahvoja suomalaisia arvoja: kansamme on tyytyväinen, muttei koskaan tyydy vähään. Yhteistyön ja yritteliäisyyden voimin kuokat ja katovuodet vaihtuivatkin vuosisadassa teknologiaan, talouskasvuun ja tasa-arvoon.

Suomen satavuotias menestystarina on vailla vertaistaan. Sotatantereen raunioille rakennettiin lintukoto, jossa sodankäynnin sijasta taivaankantta tavoitellaan vain demokratian ja solidaarisuuden turvin. Yhteisvoimin selätettiin niin sodanneito Valkyrian vaikeudet kuin katovuodet ja hallan harmitkin. Köyhästä kansasta sukeutui alle sadassa vuodessa hyvinvointivaltio, jossa nälänhätää nähdään vain kirjoissa ja aseen kylkeenkin tartutaan ainoastaan pleikkarin äärellä. Vauraassa ja turvallisessa maassa on ollut helppo kehittyä - ja helppo kehittää. Tätä lahjaa meidän on syytä vaalia myös vastaisuudessa.

Pohjantähti on pohjolassa hyvin tärkeä symboli. Mitä monet eivät kuitenkaan tiedä on, että todellisuudessa Pohjantähti ei ole yksittäinen tähti vaan useasta tähdestä koostuva tähtijärjestelmä. Todelliseen loistoonsa se on päässyt yhteistyöllä: jotta se pysyisi kirkkaana, tarvitaan jokaisen pienen tähden loiste. Jotta satavuotiaan suomi saadaan johdettua yhä loistokkaampaan tulevaisuuteen, on meidän jokaisen tehtävä osamme, kun suomineito jätetään uuden sukupolven syleilyyn. Yhteisen päämäärän edessä olemme vahvempia. Niin kuin itse Eino Leino on aikoinaan kuvannut: ”Jos me kuolemme, ei se merkitse mitään: Suomen kansa elää.”

Yo-juhla-dvd tilattavissa

Kauhavan lukion kevään 2017 ylioppilasjuhlasta valmistuu kesäkuun aikana juhladvd. Sen voi tilata Matti Pelliseltä 25 euron hintaan.

Tilauksen voi tehdä lähettämällä koulusihteeri Leena Joupille Wilma-viesti asiaan liittyen. Se on tehtävä 17.6. mennessä.

Ystävällisesti

Toni Uusimäki
rehtori

Rehtorin puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017




Ylioppilasjuhlapuhe 3.6.2017

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT, MINA DAMER OCH HERRAR

”On lähdössä elämään poika isosilmä

on ottanut elämän käsiinsä iso pieni poika.

Se on airoissa joilla hän soutaa pois.

Myötätuulessa soutaa, hitain vedoin

hartiat kupruillen, nuori ja viisas,

voimansa tietävä.

Ja tyttö pähkinäsilmäinen pitää perää.”

Tällä Helena Anhavan runolla kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Alkukesän hento vehreys, puutarhojen heräävä kukkaloisto ja pian koittavat lämpimät päivät johdattavat meidät kohti Suomen suvea. Luonnosta löytyy sama elämänvoima ja -ilo kuin pian lakitettavista nuoristamme.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1967 muistetaan etenkin Israelin ja arabimaiden kuuden päivän sodasta, maailman ensimmäisestä sydämensiirtoleikkauksesta ja The Beatles –yhtyeen legendaarisesta albumista Sergeant Pepper`s Lonely Hearts Club Band. Tiedemiehet myös havaitsivat ensimmäistä kertaa meille tutun kasvihuoneilmiön. Suomessa tehtiin lukuisia kuntaliitoksia, presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin ja Suomi juhli arvokkaasti itsenäisyyden 50 vuotta. Vuosikertomuksen mukaan Kauhavan yhteiskoululaiset iloitsivat opettajineen Kauppatien ensimmäisestä päällystyksestä, mutta murehtivat lääkäritilannetta vihurirokon koitellessa koulun arkea. Teinikunta kuitenkin järjesti aloittaville opiskelijoille nahkiaiset ja kevätretken Ostrobotnialle Helsinkiin. Luontokerho Naskukurkooset preparoivat eläimiä, näyttivät useita luontoon liittyviä opetuselokuvia sekä kartoittivat helmipöllökantaa Kauhavalla.

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana ovat lähdön tunnelmat. Riemuylioppilaittemme edessä oli hakeutuminen jatko-opintoihin, armeijan harmaisiin tai sinisiin, oman elämäntyönsä ja -tehtävänsä löytäminen. Virttyneiden valkolakkien alle on kasautunut huomattava määrä tietoa ja viisautta.

Hyvät kuulijat,

Ihmiskunta on jatkuvassa liikkeessä, koska se on elämän, kehittymisen tai selviytymisen ehto. Meistä useimmat muistavat Raamatun kertomuksista Abrahamin siirtymisen Kaldean Urista Kanaanin maahan, nykyiseen Israeliin. Kansanjohtaja Mooses johdatti israelilaiset Egyptin orjuudesta Luvatun maan tuntumaan. Välillä tosin harhailtiin 40 vuotta Siinain autiomaassa kovasti napisten. Tuhlaajapoika lähti maailmalle, hummasi perintöosansa ja palasi halveksittuna sikopaimenena takaisin. Vaikka hänen veljensä kurtistikin kulmiaan, pojan isä ilostui ja järjesti rakkaalle tuhlaajapojalleen kunnon juhlat kotiinpaluun johdosta.

Kreikkalaisten kansalliseepoksessa tarusankari Odysseus lähti Troijan sotaan. Paluu uskollisen vaimon Penelopen luokse mutkistui, kun sankari kiisi pitkin Välimerta seikkailu- ja harharetkillään. Uuden ajan sarastaessa Kolumbus etsi meritietä Intiaan rikkaudet mielessään, mutta päätyikin uudelle mantereelle Amerikkaan. Tämä kenties kaikkien aikojen navigointivirhe johti seurauksiin vähintään satojen miljoonien ihmisten osalta. Nykypäivän löytöretket suuntautuvat puolestaan avaruuteen tai aineen pienimpien alkeishiukkasten tai elämän edellytysten etsintään.

Ihmisen alttiudesta lähtöön kertovat vääjäämätöntä kieltään monenlaiset muuttoliikkeet: siirtolaiset, pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat, siirtotyöläiset ja laittoman ihmiskaupan uhrit. Lähtöpäätöksen taustalta löytyvät usein raha, rakkaus, rikokset, rohkeus tai rauhantilan kaipuu. Osalle lukiomme kakkosista tulivat lähtöjen erilaiset motiivit ja tunnelmat tutuiksi, kun he selvittivät suomalaisten ja saksalaisten nuorten asenteita pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Asiaa tutkittiin Kauhavan lukion, helsinkiläisen Alppilan lukion, Espoonlahden lukion ja saksalaisen Langerwehen lukion yhteisprojektissa Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä.

Pohjalaisille lähteminen ei ole ollut kovin vaikeaa. Juhlayleisön joukossa on varmasti sellaisia ihmisiä, joiden sukulaisia on siirtynyt esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen Seelantiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun suuren siirtolaisuuden aikoihin. Asia on myös minulle ja omalle suvulleni perin tuttu. Esimerkiksi isoisäni isä Hemminki lähti toiselle Amerikan-matkalleen v. 1910 ilmeisesti talorahoja tienaamaan. Kotiin jäivät odottamaan vaimo ja neljä lasta. Hemminki kuitenkin kuoli viisi vuotta lähtönsä jälkeen kaivosmiehen pölykeuhkosairauteen Coloradossa eikä näin ollen koskaan palannut. Puutteellisten olojen takia isänisäni joutui ottopojaksi lapsettomalle kauppiaspariskunnalle Lappajärven Itäkylässä. Isoisästäni tuli niin pienviljelijä, kauppias, kioskinpitäjä kun kunnansihteerikin, hänen lapsistaan erityisesti kauppiaita ja opettajia - ja omasta isästäni kaupallisten aineiden opettaja. Jostain kumman syystä toinen pojistani on tänään kiinnostunut kaupallisesta alasta.

Tämän subjektiivisen tarinan tarkoitus on osoittaa se, miten yksilön tekemä valinta ja päätös yli sadan vuoden takaa voi heijastua useisiin sukupolviin ja kokonaisiin yhteisöihin. Tämän vuoksi esimerkiksi kauhavalaisilla päättäjillä on suuri vastuu tämän kaupungin elinvoimasta ja sen asukkaiden hyvinvoinnista. Aina ajoittain herää kysymys siitä, tehdäänkö tärkeät poliittiset ja taloudelliset päätökset nurkkapatrioottisin perustein vai kokonaisuutta katsoen ja tulevaisuuteen tähdäten.

Arvoisa juhlayleisö,

Kuluneen lukuvuoden aikana on lukiokoulutukseen kiinnitetty paljon huomiota. Olemme ottaneet käyttöön uuden opetussuunnitelman nykyisten ykkösten osalta. Ensi keväänä lakitettavat nykyiset kakkoset suorittavat lukion loppuun aiemman opetussuunnitelman mukaisesti.

Uutta opetussuunnitelmaa on pidetty uudistuksiltaan varsin kosmeettisena, koska tuntijakoon ei tehty merkittäviä muutoksia. Tämän innoittamana opetusviranomaiset ovat antaneet 28 lukiolle mahdollisuuden kokeilla kuluneen ja tulevan lukuvuoden osalta aiempaa joustavampaa tuntijakoa. Kokeilu koskee kuitenkin vain reaaliaineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin. Kokeilun suppeuden sekä nopeatempoisen ja työllistäneen opetussuunnitelmatyön takia yksikään eteläpohjalainen lukio ei lähtenyt mukaan kokeiluun.

Sen sijaan Kauhavan lukio, Evijärven lukio, Lappajärven lukio ja Seinäjoen lukio valittiin Etelä-Pohjanmaalta mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon yhdessä noin 80 muun lukion kanssa. Perusteena valinnalle oli kehittäjäkokemus ja Kauhavan lukion aktiivinen verkostoituminen aiempien hankkeiden yhteydessä. Tarkoituksenamme on kehittää lukiopedagogiikkaa, koulun toimintakulttuuria ja erityisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Olemme juuri jättäneet yhdessä Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden kanssa merkittävän hanke- ja rahoitushakemuksen opetushallitukselle. Kaksivuotinen projekti liittyy vesistöihin ja koskee ensi vuonna kaikkia lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita, meni rahoitushakemus läpi tai ei. Tarkoituksemme on uuden opetussuunnitelman hengessä viedä opiskelijoitamme ja opettajiamme tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen maailmaan, kehittää yhteisopettajuutta ja lisätä oppiaineiden ja lähilukioiden välistä yhteistyötä.

Samanaikaisesti valmennamme opiskelijoitamme prosessissa, jossa kaikki ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat digitaalisiksi kevääseen 2019 mennessä. Ensi syksynä kirjoitetaan perinteinen paperikoe reaaliaineista enää vain kemiassa ja fysiikassa. Kaikki muut reaaliaineet ja osa kielten ylioppilaskokeista kirjoitetaan sähköisinä tietokonetta käyttäen YTL:n Abitti-koeympäristössä. Viimeinen aine digitaalisuuteen siirryttäessä on matematiikka, jonka symbolikielen siirtämisessä bittimuotoon on eniten tekemistä.

Opetusviranomaiset pitävät hyvää huolta siitä, ettei nuorten lukiokoulutus jää lepäämään laakereillaan. Opetusministeriön työryhmä on juuri tehnyt laajan esityksen ylioppilastutkinnon kehittämisestä, ja Kauhavan kaupungin sivistystoimen on annettava asiasta lausunto kesäkuun puoliväliin mennessä. Työryhmä mm. lyhentäisi digitaalisten ylioppilaskokeiden keston nelituntiseksi, muuttaisi äidinkielen kokeen yksipäiväiseksi, ottaisi suullisen kielitaidon kokeen osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita, tiivistäisi yo-kokeiden aikataulua, lisäisi hylätyn kokeen uusimiskertoja ja poistaisi hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuuden. Osa työryhmän yli 20 toimenpide-ehdotuksesta on perusteltuja, osaan niistä on suhtauduttava kriittisesti.


Hyvät kuulijat,

Kauhavan lukiossa on opiskellut 136 lukiolaista ja brasilialainen vaihto-oppilas kuluneen lukuvuoden aikana. Lukiomme on profiloitunut erityisesti kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on kuluneena lukuvuonna näkynyt aiemmin mainitun pakolaisuusprojektin lisäksi Italian Firenzeen suuntautuneena opintoretkenä. Tälle kulttuurimatkalle osallistui peräti 36 lukiomme kakkosta ja neljä ohjaavaa opettajaa.

Yrittäjyyskasvatuksessa saimme tänä keväänä maaliin kaksivuotisen Digilaari-hankkeen, jossa lukiolaisemme avustivat kauhavalaisia pk-yrittäjiä sosiaalisen median hyödyntämisessä yrityksen markkinoinnissa. Hanketta veti Suomen Yrittäjäopisto ja siinä lukiolaisemme tekivät yhteistyötä Härmän lukion yrittäjyysopiskelijoiden ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Lukiokoulutuksen perustehtävä on kuitenkin toiminta yleissivistävänä oppilaitoksena ja opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksien takaajana. Toisin kuin maataloudessa, meidän sadonkorjuumme hetki osuu jo kevääseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa yli 25 000 kokelasta, joista 41 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain yksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon sekä pakollisena kirjoitettavien että kaikkien kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 62 kaikkiaan 408 päivä- ja aikuislukion joukossa. Eteläpohjalaisista lukioista ainoastaan Jurvan lukio oli meitä yhden sijan parempi.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Lähes puolet kirjoittajista sai joko laudaturin tai eximian, c:n alle ei kirjoittanut kukaan.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, pitkässä matematiikassa, kemiassa ja psykologiassa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa. Muut aineet olivat joko maan keskiarvossa tai lähellä sitä.

Kauhavan lukion opetus- ja kasvatustyötä tukee vuosittain huomattava sponsoreiden ja stipendinlahjoittajien joukko. Haluan esittää heille jo tässä vaiheessa lämpimän kiitoksemme. Stipendien saajat ja antajat käyvät ilmi hieman myöhemmin tässä juhlassamme.

Hyvät kevään kokelaat,

Elämänkaarellanne olette nyt vaiheessa, jossa on hyvästijätön aika ensin koululle, sitten lähipiirille. Toivon, että lukio-opinnot ovat antaneet teille tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin ja eväät persoonallisuuden monipuoliseen rakentamiseen. Hyvin todennäköisesti ette tule koskaan myöhemmin tietämään eri oppiaineista niin monipuolisesti kuin abiturienttikeväänä.

Yksi toiveenne, tavoitteenne ja unelmanne täyttyy, kun hetken päästä voitte painaa päähänne valkolakin. Rehtorina olen tällä hetkellä helpottunut ja todella iloinen puolestanne. On rehellisesti sanottava, että osa ikäluokastanne piti meitä opettajia tulisilla hiilillä lukio-opintojen loppuun asti. Aivan liian monta kurssisuoritusta jäi viimeisten kuukausien ja viikkojen varaan. Voitte aidosti olla tutkinnostanne kiitollisia myös opettajienne taidoille ja heidän joustavuudelleen.

Lopputulos on silti suorastaan upea. Te olette tehneet sen lukiomme väistötiloissa, joihin lukioväki on ollut pääosin hyvin tyytyväinen. Vaikka odotammekin uuden monitoimitalo-koulukeskuksen moderneja tiloja ja sen rakentumista 2018–2019, eivät seinät sinänsä opeta. Oppiminen on aina vuorovaikutusprosessi oppijan ja opettajan välillä.

On aika lähteä. Te olette vanhemmillenne ja muille läheisillenne todella rakkaita ja tärkeitä, mutta vain lainassa. Jokainen teistä ottaa elämässään uuden suunnan toteuttaakseen oman kohtalonsa, löytääkseen oman elämänuransa ja itselleen sen kaikista läheisimmän. Vanhemmillenne ei ole kuitenkaan helppoa katsoa loittonevaa selkää. He tietävät, mitä on kaipaus ja toive paluustanne.

Päätän puheeni katkelmaan Kollaa kestää –yhtyeen kappaleesta Jäähyväiset aseille.

Kuten lintu on luotu lentämään,

on ihminen luotu onneen.

Kun ei pelkää itseään,

ei pelkää myöskään elää elämää,

Maailma on salaisuuksia täynnä,

joka hetkessä asuu ikuisuus.

Joka kadulla asuu ihminen,

sisällään sanoja tuntemattomia.

Teille kokelaat ja koko juhlayleisölle toivotan virkistävää ja päivänpaisteista kesää!

Riemuylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017



Riemuylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.17

Seppo Ruotsala

Hyvät uudet ylioppilaat

Paljon onnea teille suurena juhlapäivänänne.

Me keltalakkiset riemuylioppilaat iloitsemme kanssanne. Ehkä ajattelette, että tuollaisia mekin olemme sitten joskus. 50 vuotta on eteenpäin ajatellen pitka aika, mutta taaksepäin katsoen lyhyt.

Paljon onnea myös opettajille ja kotijoukoille.

Olette tehneet hyvää työtä!

Lähdön tunnelmia. Niitähän tähän hetkeen sisältyy. Tutut kuviot muuttuvat. Uudet haasteet odottavat. Joku teistä tietää varmasti, mihin suuntaan lähtee, joku toinen taas vielä pohtii ja miettii, mikä minusta isona voisi tulla.

Lähtöön sisältyy aina tiettyä kaipuuta jopa surua, mutta myös uuden ja ennenkokemattoman odottamista. Yksi elämänvaihe on takana. Uudet polut kutsuvat. Mikähän minua odottaa? Jännittävää, ehkä vähän pelottavaakin. Miten selviän, miten pärjään?

Me riemuylioppilaat synnyimme hevosvetoiseen Suomeen 40-luvun loppupuolella. Ikäluokkamme määrä hipoi 110 000. Teidän ikäluokkanne määrä on melkein puolet pienempi. Meitä oli paljon ja luokat suuria. Mutta hyvän yleissivistyksen saimme, niinkuin tekin. Se oli, ja on kaiken perusta.

Yo-juhlassamme rehtorimme Kosti Rasinperä luki nimet, arvosanat ja lukion todistuksen keskiarvon. Toiset riemuitsivat ja toiset vähän häpeilivät. Mutta siitä selvittiin.

Itse olin lukiossa ns.pitkän matematiikan linjalla. Tarkoituksena oli monen luokkakaverin tavoin lähteä opiskelemaan jotain siihen liittyvää. Valmistauduin matematiikan pääsykokeisiin Hgin yliopistoon. Mutta jo ennen pääsykokeita oli mieleeni alkanut hiipiä epäilys. Onko tämä minun alani? Ja niin jätin kokeeni kesken. Olin tunnin verran ja lähdin pois.

Muut mahdolliset ovet olivat sinä kesänä jo sulkeutuneet ja niin jäin kaiken ulkopuolelle sinä syksynä. Ajattelin, että nyt kaikki on menetetty. Koko elämä on menetetty. Mitähän kotiväki tuumaa ja kaverit ja sukulaiset. Mahtavat hävetä silmät päästään, kun en mihinkään päässyt.

Tuli uusi kevät ja kesä ja syksy. Alkoi teologian opiskelu. Ja sitä rataa elämä on kulkenut. On ollut vaivan ja vastuksen aikoja, mutta myös hyviä hetkiä. Yksi vuosi pitkässä juoksussa ei merkinnyt oikeastaan mitään. Taisi tehdä vain hyvää omalle itselle.

Sinä uusi ylioppilas katsot tulevaisuuteen. Tee se rohkeasti ja avoimesti. Jos joku ovi ei aukea, kolkuttele toista. Älä anna periksi!

Me riemuylioppilaat katselemme tänä päivänä menneisiin, taaksepäin, kuljettuun matkaan. Mitä sanoisimme sinulle?

Luota itseesi, älä pelkää. Älä vertaa itseäsi toisiin. Sinä olet tärkeä, arvokas, ainutlaatuinen. Kun on hyvä hetki, iloitse siitä. Kun vastatuuli puhaltaa, vedä henkeä ja nosta purjeet uudelleen. Luota siihen, että sinulla on paikka elämässä. Ehkä se ei ole se, mistä haaveilet. Voi olla parempi.

Elämä kutsuu sinua. Kukaan toinen ei voi sinua tässä kutsussa joka hetki ohjata. Sinä itse valitset polkusi. 100-vuotias, kansainvälistyvä Suomi kutsuu sinua. Toivotan sinulle Jumalan siunausta ja johdatusta jokaiselle päivälle.

Primusylioppilaan puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017



Henri Ranttila

Kauhavan lukio

Hyvät riemuylioppilaat, rehtori, opettajat, tuoreet ylioppilaat ja juhlayleisö.

Nyt on juhlan ja kiitosten aika!

Tänään on se päivä, jota olemme odottaneet kolmen vuoden lukio-opiskelujen ajan. Nyt olemme ylioppilaita ja saamme painaa valkolakit päähämme.

12 vuoden koulutaipaleemme on päätöksessä ja alkaa olla lähdön aika. Samalla kun suuntaamme katseemme eteenpäin on aika hieman muistella koulutaivaltamme myös taaksepäin. Reitillemme on osunut monenlaisia rasteja, kuten koulutilojen muutos. Työtä ja keskittymistä ovat vaatineet mm. koeviikot ja useiden eri aineiden oppimäärän sisäistäminen lyhyessä ajassa. Vanhan sanonnan mukaan perille päässyt ei muista matkan vaikeuksia. Ja ylioppilaina perillä tässä ollaan, kylläkin vasta välietapilla.

Alkaa olla lähdön hetki. Tuttu ja turvallinen kouluympäristö jää taakse. Lähteminen kohti uutta vaatii usein rohkeutta. Uskon sitä meiltä löytyvän. Meillä on nyt tilaisuus testata siipiemme kantavuutta. Lähtemiseen liittyy haikeutta mutta toisaalta myös mahdollisuus. Muistattehan että emme sano hyvästi vaan näkemiin.


Omalla kohdallani lukioajasta on jäänyt mieleeni hienona kokemuksena lukion toisella luokalla tehty matka Berliiniin "kulttuurit kohtaavat"-kurssilla. Matkalla nähtyjen kohteiden lisäksi opimme myös tuntemaan toisiamme paremmin. Mukavia muistoja ovat olleet myös vanhojen tanssit, penkkarit ja abiristeily, jatkoja unohtamatta.

Opetus lukiossamme on toteutunut korkeatasoisesti ja Kauhavan lukiossa on ollut hyvä opiskella. Tästä todisteena on lukiomme korkea sija maakunnan lukioita vertaillessa. Meillä ei ole koskaan ollut tunnetta, että meistä ei olisi huolehdittu. Ylioppilastutkinnon suoritettuamme olemme saaneet hyvän
yleissivistävän tietopohjan.

Aika ylioppilaskirjoitusten jälkeen on kulunut suurella osalla meistä pääsykoekirjoja opiskellen. Osalla on jo tuleva opiskelupaikka hankittuna. Jotkut meistä jatkavat vielä työn tekemistä saadakseen unelmiensa
opiskelupaikan. Olemme kaikki jatkamassa omia polkujamme eteenpäin. Teitä kaikkia tulee ikävä, muistetaan pitää yhteyttä jatkossakin.

Ja sitten niihin kiitoksiin. Kiitän lukiovuosista tuoreiden ylioppilaiden puolesta rehtori Toni Uusimäkeä, luokanvalvojiamme Outi Mäntylää, Jenni Latvalaa ja Juha Tuiraa sekä muita opettajia ja koulun henkilökuntaa. Suuret kiitokset menevät myös teille kotiväelle tuesta ja kannustuksesta.
Te teitte omalla panoksellanne valmistumisemme mahdolliseksi. Henkilökohtaisesti haluan kiittää vielä omaa pappaani Anttia, joka on aina kannustanut minua koulutielläni.

Hyvät tuoreet ylioppilaat: Vietetään tänään hieno juhlapäivä ystävien ja
läheisten kanssa. Ei murehdita liikaa tulevasta ja pidetään vaikka
edesmenneen presidentti Mauno Koiviston sanat mielessä:

"Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.
Yleensä se kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei siihen edes uskoisi. "

Olettakaamme siis, että kaikki käy hyvin.
Kiitos!

Kauhavan lukion uudet ylioppilaat keväällä 2017

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2017 YLIOPPILAAT

Aho Eetu
Alahuhta Tiina
Alapiha Jukka
Bergbacka Heini
Fagerholm Timo
Hautanen Maiju
Heimonen Hanna
Jokela Mira
Kamppinen Sofia
Kari Marianne
Keltikangas Pauliina
Kokkila Iina
Korpilahti Juho
Lahti Jemina
Lahti Katri
Lakso Katri
Lammi Sanna-Maria
Luoma Elias
Luomala Anniina
Lönnqvist Iida
Malmi Eeva
Merimaa Ninna
Mäki Lauri
Mäkipernaa Heikki
Nieminen Eemeli
Pekkanen Sanni
Peltola Heli
Peltoluhta Essi
Pihlas Minttu (Hangasmaa)
Pollari Pihla
Rajala Susanna
Ranttila Henri
Raparanta Roope
Sironen Henri
Syväjärvi Olavi
Syynimaa Minttu
Tyynismaa Sanni
Vainionpää Hanna
Vuorela Jesse
Vuorenmaa Aarni
Ylikantola Nina

yht. 41 ylioppilasta

LÄMPIMÄT ONNITTELUT UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Kauhavan lukion uudet ylioppilaat keväällä 2017

KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2017 YLIOPPILAAT

Aho Eetu
Alahuhta Tiina
Alapiha Jukka
Bergbacka Heini
Fagerholm Timo
Hautanen Maiju
Heimonen Hanna
Jokela Mira
Kamppinen Sofia
Kari Marianne
Keltikangas Pauliina
Kokkila Iina
Korpilahti Juho
Lahti Jemina
Lahti Katri
Lakso Katri
Lammi Sanna-Maria
Luoma Elias
Luomala Anniina
Lönnqvist Iida
Malmi Eeva
Merimaa Ninna
Mäki Lauri
Mäkipernaa Heikki
Nieminen Eemeli
Pekkanen Sanni
Peltola Heli
Peltoluhta Essi
Pihlas Minttu (Hangasmaa)
Pollari Pihla
Rajala Susanna
Ranttila Henri
Raparanta Roope
Sironen Henri
Syväjärvi Olavi
Syynimaa Minttu
Tyynismaa Sanni
Vainionpää Hanna
Vuorela Jesse
Vuorenmaa Aarni
Ylikantola Nina

yht. 41 ylioppilasta

LÄMPIMÄT ONNITTELUT UUSILLE YLIOPPILAILLE!

Kuvia Kauhavan lukion ylioppilasjuhlasta 4.6.2016

Oheisen linkin avulla pääset mukaan Kauhavan lukion ylioppilasjuhlan tunnelmiin lauantaina 4.6.2016.

LSK:lla pidetyn juhlan kuvat on ottanut Jarmo Vainionpää. Lämpimät kiitokset Jarmolle kuvista!

Matti Pellinen kuvasi juhlasta videon, joka siirretään dvd:lle. Sen voi tilata lukion rehtorilta 25 euron hintaan joko Wilma-viestin tai sähköpostin kautta.

Toni Uusimäki
rehtori

Ylioppilaiden lakitus 4.6.2016

Kauhavan lukion kevään 2016 ylioppilaat





Lämpimät onnittelut kevään 2016 uusille ylioppilaille!

Kauhavan lukio sai vielä yhden uuden ylioppilaan maanantaina 30.5., kun Iiro Kettunen sai suoritettua viimeisen päättötodistuksesta puuttuvan kurssin hyväksytysti. /rehtori

Kauhavan lukio

Hakalahti Miika

Hautala Janette

Hautala Milja

Heinimäki Aleksi

Kalliokoski Katariina

Kangas Ella

Kankaanpää Matias

Kari Annika

Kari Saija

Karjalainen Ira

Kettula Santeri

Kettunen Iiro

Kivikangas Anna

Kunnari Eero

Lager Eetu

Lahti Sanna

Laitamäki Henrik

Lammi Aleksi

Latva-Somppi Waltteri

Lehtorinne Petteri

Linjamäki Jani

Luoma Teemu

Mäenpää Jenni

Ojares Mikko

Onttonen Tatu

Palttala Jenna

Passi Jarkko

Peltoluhta Roosa-Maria

Rajamäki Toni

Renko Amanda

Renko Juha

Silla Neea

Sippola Mira

Suomela Annette

Teppo Anni

Ulvila Antti

Valkama Riikka

Yli-Hemminki Heidi

yht. 38 ylioppilasta



Rehtori Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 30.5.2015

Ylioppilasjuhlapuhe 30.5.2015

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki



HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT


Älä kuuntele käskijöitä,

kuuntele hiljaisen

puheen puroa.

Ei tietä tarvitse valita,

vaan mihin metsään

polku tallata.

Joka lammella pysähdy,

polvistu katsomaan.

Niin kauan kuin järkytyt,

olet oikealla tiellä.

Tällä Tommy Tabermannin runolla Tie haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Alkukesän voimakas vehreys, tuomien tuoksu, puutarhojen kukkaloisto ja pian koittavat lämpimät päivät johdattavat meidät keskelle kauneinta suvea. Suomen luonnosta huokuu samaa elämänvoimaa ja -iloa kuin pian lakitettavista nuoristamme.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1965 muistetaan Vietnamin sodan kiihtymisestä, maailman ensimmäisestä avaruuskävelystä, presidentti Urho Kekkosen kiipeämisestä palmuun ja uusien artistien nousemisesta kevyen musiikin listoille. Irwin Goodman kuvaili Työmiehen lauantaita ja Katri Helena pohdiskeli sitä, minne tuuli kuljettaa.

Meidän tämänvuotisen juhlamme teema liittyy tienristeyksessä seisomiseen. Ihminen on elämässään usein tilanteessa, jossa hänen tehtävä valintansa kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta. Ihmisen elämä on lopulta valintojen summa. Riemuylioppilaamme tekivät aikanaan valintoja pohtiessaan jatko-opintoja, ammatinvalintaa, perheen ja kodin perustamista, leipätyön ja perhe-elämän yhdistämistä sekä eläkkeelle siirtymisen ajoittamista. Samat asiat ovat edessä tänään valkolakkinsa saavilla, kun vuodet vierivät eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Saamme viettää juhlaamme hyvin perinteikkäässä ja arvokkaassa ympäristössä. Sotilaskodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat komea linnarakennus, entinen kurssiosasto ja tukikohtakomppania. Viime joulukuussa lakkautettu Lentosotakoulu rakentui Kauhavalle 1920-luvun jälkipuoliskolla. Kauhavan lukion edeltäjä Kauhavan keskikoulu ja lukio oli puolestaan saanut perustamisluvan lokakuun lopussa 1924. Paikkakunnan ensimmäiset omasta oppilaitoksesta valmistuneet viisi ylioppilasta lakitettiin keväällä 1927. Vuotta myöhemmin käynnistettiin Ilmailukoulun rakennustyöt. Seuraavana vuosikymmeninä todella moni Kentän kersoista sai valkolakkinsa joko Kauhavan keskikoulusta ja lukiosta, Kauhavan yhteiskoulusta tai sittemmin Kauhavan lukiosta.

Toimiminen voimakkaalla ja perinteikkäällä ilmailupaikkakunnalla heijastui 2000-luvun alussa Kauhavan lukion opetussuunnitelmaan, johon sisällytettiin useita soveltavia ilmailukursseja. Viisi vuotta sitten meillä oli hyvin perusteellinen suunnitelma ilmailulinjojen perustamiseksi sekä Kauhavan että Tikkakosken lukioihin. Kauhavalaisten identiteettiin voimakkaasti iskenyt tieto Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamisesta romahdutti myös meidän toiveemme ilmailulukion perustamisesta.

Tuleen ei kuitenkaan saa jäädä makaamaan. Muutos on aina myös mahdollisuus, mistä todistaa neljän liikemiehen päätös ostaa entisen Lentosotakoulun alue. Nykyinen LSK Business Park on voimakkaasti kehittämässä aluetta. Lentohotelli on jo perustettu, juhannusjuhlat elvytetty ja uusia myönteisiä uutisia on varmasti tulossa.

Kauhavan lukion on myös sopeuduttava vallitseviin oloihin. Uuteen opetussuunnitelmaamme, jonka laadimme ensi lukuvuoden aikana, ei todennäköisesti tule enää ilmailukursseja. Profiloidumme aiempaa voimakkaammin yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja luovuuden lumoon, jolla tarkoitetaan taito- ja taideaineidemme muodostamaa hienoa opintokokonaisuutta. Perustaltamme aiomme yhä olla monipuolinen yleislukio, joka satsaa laatuun ja tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin erityisesti korkea-asteella eli yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Arvoisa juhlayleisö,

kulunut lukuvuosi oli Kauhavan lukion ja yläkoulun opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle poikkeuksellisen raskas. Koulukeskuksemme sisäilmaongelma saatiin todennettua syksyllä ja varotoimenpiteenä koulukeskuksessa asetettiin käyttökieltoon auditorio, opettajainhuone ja lukuisia luokkatiloja. Yläkoulun ja lukion 400 oppilaasta ja opiskelijasta oirehti joka neljäs. Opettajien sairauslomat lisääntyivät, yhteisöllisyys tuntui murentuvan, huoli tulevaisuudesta oli päivittäin läsnä.

Onneksemme asian vakavuus ymmärrettiin ja kovat faktat johtivat toimenpiteisiin. Kouluväki, tekninen toimi, työterveyshuolto ja poliittiset päättäjät pystyivät pelaamaan samaan suuntaan akuutin ongelman ratkaisemiseksi. Talviloman jälkeen lukio siirtyi väistötiloihin kaupungintalon lasisiipeen ja Yrittäjäopiston tiloihin. Yläkoulu sijoittui Keskustan kouluun ja osittain LSK:lta vuokrattuihin tiloihin. Pitkän piinan jälkeen lukioyhteisö tunsi huojennusta ja asettui nykyisiin tiloihinsa. Muuttolaatikoita purettiin viikkoja, vaikka mukaan ei paljon saanut ottaa koulukeskuksesta. Ilokseni voin todeta, että kouluterveydenhoitajamme mukaan moninaiset sisäilman aiheuttamat oireet ovat kadonneet tai ne eivät enää vaadi käyntejä terveydenhoitajan luona. Tämä on ehdottomasti tärkein väistötiloihin siirtymisen tulos.

Kouluverkkoon liittyvät asiat ovat yhä kesken ja kouluväki odottaa malttamattomana päätöksiä oppilaitosten sijoittumisesta. Lukiomme toivoo kuntapäättäjiltä pikaisia, rohkeita ja pitkälle tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä. Tulosvastuullisena oppilaitoksena tarvitsemme vakautta, jotta voimme keskittyä kunnolla perustehtäväämme, mutta samalla jatkaa lukiomme kehittämistä.

Viime kuukaudet nykyisissä tiloissa ovat vakuuttaneet meidät siitä, että Kauhavan lukion on hyvä juurtua nykyisiin tiloihin kaupungintalolle ja Yrittäjäopistolle. Tarvittavat hankinnat on suunniteltu niin, että niiden avulla pärjäämme vuosia pitkälle eteenpäin. Toivomme yläkoulun pääsevän aikanaan siirtymään takaisin koulukeskukseen terveisiin ja hyvin peruskorjattuihin tiloihin.

Lukio jäämiseen kaupungintalolle on pedagogisia, taloudellisia ja verkostoyhteistyöhön liittyviä perusteita. Nykyiset tilat antavat mahdollisuudet uusien oppimisympäristöjen rakentamiseen ja selkeään profiloitumiseen yrittäjyyskasvatukseen ja kansainvälisyyteen. Samassa kiinteistössä sijaitsevat Suomen Yrittäjäopisto ja maakuntakorkeakoulun Kauhava-kampus ovat jo käynnistäneet Kauhavan ja Härmän lukioiden kanssa neuvottelut yhteisestä hankkeista ja yrittäjyyskursseista. Kun mukaan saadaan vielä esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän yliopistot, voi lukiolainen suorittaa jo lukioaikanaan korkea-asteen opintoja. Näin kauhavalainen lukiokoulutus pääsee toteuttamaan uuden hallitusohjelman ja opetusviranomaisten asettamia tavoitteita toisen asteen ja korkea-asteen lisääntyvästä yhteistyöstä.

Uusi hallitusohjelma leikkaa lähivuosina toiselta asteelta 190 miljoonaa euroa. Vaikka lukio-opetuksen säästöistä ei vielä olekaan tarkempaa tietoa, tilanne ei ainakaan parane. Tälle vuodelle vähennettiin lukion valtionavustusta 400 euroa opiskelijaa kohden, vaikka lukiokoulutus on halvinta Suomessa. Seinistä säästetään jatkossa kaikissa koulumuodoissa. Kehityssuunta on kohti suurempia yksiköitä niin paikallisesti kuin maakunnankin tasolla. Kuntapäättäjiltä odotamme rohkeita rakenteellisia ratkaisuja, joilla nuorten lukiokoulutus turvataan Kauhavalla vuosikymmeniksi eteenpäin. He voivat valita tien joko tulevaisuuteen tai lukioiden hitaaseen näivettämiseen

Kaksi erillään toimivaa 100-150 opiskelijan lukiota eivät ole vetovoimaisia yrittäjyyslukioiksi. Voimavarat on koottava ja keskitettävä. Minimi on lukioiden hallinnollinen yhdistäminen, kuten kouluverkkotyöryhmä esitti viime syksynä. Kestävin ratkaisu on kuitenkin yksi lukio, joka sijoittuisi Kauhavan lukion nykyisiin ja Yrittäjäopistolta ostettaviin tai vuokrattaviin tiloihin. Tämä elinvoimainen, laadukas ja dynaaminen lukio voisi houkutella opiskelijoita Etelä-Pohjanmaan lisäksi muualtakin Suomesta. Laaja kurssitarjonta, osaavat opettajat, toimivat verkostot ja tiivistyvä yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa veisivät meidät pitkälle. Kaupungin riittävällä resursoinnilla voisimme vuoteen 2020 mennessä kivuta yrittäjyyttä painottavien lukioiden TOP5:een.

Hyvä juhlayleisö,

Kauhavan lukiossa on opiskellut 148 lukiolaista sekä vaihto-oppilaat Brasiliasta ja Meksikosta kuluvana lukuvuotena. Kevätlukukaudella huipentui kansainvälinen, kaksivuotinen draamakasvatukseen liittyvä hankkeemme Different Cultures on European Stage (suomennettuna eri kulttuurit eurooppalaisella näyttämöllä). Saimme tammikuussa vieraaksemme Kauhavalle 20 opiskelijaa ja 13 opettajaa viidestä eurooppalaisesta maasta. Vierailu ja sen järjestelyt onnistuivat hyvin ja ohjelmaa oli kansainvälisestä illasta aina Ojutjärvellä toteutettuun koiravaljakkoajeluun asti. Projektimme lopuksi seitsemän EU-maan ja seitsemän lukion opiskelijat esittivät yhteisen näytelmän draaman syntysijoilla Ateenassa Kreikassa.

Lukiomme profiloituminen kansainvälisyyteen näkyi huhtikuussa myös Kauhava-Lapua-alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön vahvistumisena. Kauhavan, Härmän ja Lapuan lukiot sekä Sedu Lapua järjestivät opiskelijoilleen yhteisen kansainvälisyyspäivän Lapualla. Ohjelmaan kuului yrittäjyyskasvatusta, kansainvälisiä työpajoja ja viimevuotisen Eurovisioedustajamme Softenginen konsertti. Kevääseen kuului myös 21 opiskelijan ja kahden ohjaavan opettajan opintoretki Berliiniin.

Koulun arvokkaasta arjesta poikkesivat myös monet juhlat syksyisestä gaalasta aina helmikuun vanhojen tansseihin asti.

Ensi lukuvuonna lukiotyön keskiössä on lukion opetussuunnitelman uudistamisen ohella valmentautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, jotka koskevat niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Ensimmäiset sähköiset kurssikokeet järjestetään Abitti-koeympäristössä jo syksyn ensimmäisten jaksojen aikana. Oppikirjoista ja kurssikokeista yhä useampi on digitaalinen, koska ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulevat jo syksyllä 2016 saksan, filosofian ja maantieteen toimiessa pilottiaineina. Vaikkei tietoteknistyminen kaikkia miellytäkään, digitaalinen lukutaito on jatkossa välttämätön niin koulussa, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin menestymisen kannalta.

Hyvät kuulijat,

Vaikka tulevaisuuden visiossamme olemme yhä yritteliäämpi, suurempi ja laadukkaampi oppilaitos, lukiomme pitää huolta opiskelijoidemme yleissivistyksestä. Toimintamme ydintä on laadukas perustyö eri oppiaineissa. Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 28 000 kokelasta, joista 49 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Ilokseni meillä lakitetaan kaikki ne, joilla oli mahdollisuus saada ylioppilastutkinto suoritetuksi kuluvana lukuvuotena.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulos on Kauhavan lukiossa hyvä. Olimme selvästi valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Vaikka lukiovertailuihin kannattaakin suhtautua kriittisesti, kokonaistulokseen voimme olla tyytyväisiä. Olemme Yleisradion ja Helsingin Sanomien lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon neljän pakollisena kirjoitettavan aineen keskiarvo, sijalla 97 kaikkiaan 435 päivä- ja aikuislukion joukossa. MTV3:n lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon kaikkien kirjoitettujen suoritusten tulokset, olimme sijaluvulla 169.

Äidinkielessä tuloksemme on erinomainen. Olemme äidinkielessä peräti kymmenes maamme lukioiden joukossa. Puolet kirjoittajista sai joko laudaturin tai eximian, lubenterin alle ei kirjoittanut kukaan.

Pitkässä matematiikassa jaoimme 17. sijan kymmenen muun lukion kanssa. Yksi kokelaistamme kirjoitti pitkässä matematiikassa täydet pisteet. Lisäksi primusylioppilaamme on fysiikan tuloksellaan maamme viiden parhaan fysiikan kirjoittajan joukossa.

Pakollisina kirjoitetusta oppiaineista menivät hyvin myös kemia ja biologia. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa pääsimme yli valtakunnallisen keskiarvon ruotsissa, maantieteessä, psykologiassa, terveystiedossa ja yhteiskuntaopissa.

Kauhavan lukion opetus- ja kasvatustyötä tukee vuosittain huomattava sponsoreiden ja stipendinlahjoittajien joukko. Haluan esittää heille jo tässä vaiheessa lämpimän kiitoksemme.

Hyvä kevään kokelas,

Olet ollut jo useaan kertaan tienristeyksessä tekemässä merkittäviä reitinvalintoja. Valitsit yläkoulun jälkeen lukiokoulutuksen ammattioppilaitoksen sijaan. Nyt on aika tehdä seuraava jatkokoulutukseen liittyvä ratkaisu. Voit valita yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen opintoon johtavan tien, jolta voit poiketa todella moneen eri ammattiin johtavalle sivutielle.

Tulevaisuuden menestysaloja on vaikea ennustaa, mutta hyvä koulutus on joka tapauksessa tärkeä työmarkkinoille sijoittamisen kannalta. Työelämän tutkijoiden mukaan työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä. Täysautomaation sijasta tehokkuutta haetaan erilaisin ihmis- ja konetyön yhdistelmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen arvioi hiljattain, että ihmiselle jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat työtehtävät.

Matkallesi elämäsi tienristeyksiin ja tärkeisiin valintatilaisuuksiin olemme yrittäneet koota sinulle lukiolaisen selviytymispakkauksen. Tulevaisuudessa tarvitaan mm. kykyä jatkuvaan oppimiseen, tiedon hankinta- ja hallintataitoja, kriittistä ja analyyttistä ajattelukykyä, mielikuvitusta ja luovaa ongelmanratkaisua, yrittäjämäistä asennetta, tunne-, yhteistyö- ja viestintätaitoja sekä lisääntyvässä määrin digitaalista lukutaitoa.

Yksi toiveenne, tavoitteenne ja unelmanne täyttyy hetken kuluttua, kun saat painaa päähäsi valkolakin. Mukailen Kauhavan yhteiskoulun rehtori Paavo Elon sanoja ylioppilaille 60 vuotta sitten. Hän totesi ylioppilaslakin väreistä tähän tapaan:

” Lakissasi on kolmea eri väriä. Valkoinen viittaa opiskeluun ja ahkeraan työtekoon. Musta väri kertoo elämän eri varjopuolista. Mutta onneksi meillä jokaisella on myös kultaiset hetkemme!”

Niitä sinun päiväsi olkoon tänään täynnä. Sinulle ja koko juhlayleisölle toivotan virkistävää ja aurinkoista kesää!

Liitteet:

Ylioppilasjuhlapuhe 30.5.2015_mediaversio.doc

Primusylioppilas Teemu Mäen puhe ylioppilasjuhlassa 30.5.2015

Arvoisa rehtori, hyvät opettajat, riemuylioppilaat, vanhemmat ja muu juhlaväki, hyvät kevään uudet ylioppilaat.

Kolmivuotinen urakkamme Kauhavan lukiossa on tullut siihen pisteeseen, että saamme asettaa valkoiset lakit päähämme. Olemme saapuneet elämämme ehkä tärkeimpään tienristeykseen ja vielä hetken voimme katsoa taaksemme ja muistella kuluneita kouluvuosia.

Olemme tulleet tänne monien risteysten kautta, osa on tullut Kauhavan lukioon suoraan yläasteelta, osa on opiskellut välillä muissa oppilaitoksissa tai vaihto-oppilaana ulkomailla. Viimeiset vuodet olemme kuitenkin kulkeneet pääosin samalla reitillä.

Itse tulin tälle luokalle oltuani vuoden vaihto-oppilaana Sveitsissä. Ei mennyt aikaakaan, kun tunsin olevani osa tätä luokkaa, vaikka olinkin tullut vuoden muita myöhemmin. Olen saanut paljon hyviä ystäviä ja muistoja tältä ajalta.

Muistan kuinka saimme näyttää tanssitaitojamme vanhojen tansseissa sekä kakkosten poikien tanssissa. Muistan hienot gaalaillat, Berliinin opintoretken ja lähdön tunnelmat penkkaripäivänä. Muistan vielä raskaat iltapäivätunnit, kilikellon kutsun ja Ojareksen kuolemattomat lausahdukset. Muistan kuinka ennen kirjoituksia puhuimme siitä, kuinka olisi hienoa, jos kaikki työ olisi jo takana ja saisimme vain painaa valkolakit päähämme.

Niin, nyt on se hetki, meillä on täällä edessä joukko uusia ylioppilaita. Mutta työ ei toki lopu tähän, vaan on katsottava myös tulevaisuuteen. Nimittäin ainoa suunta, jota tässä risteyksessä ei voi ottaa, on taaksepäin. Meidän on aika lähteä kukin omalle tiellemme. Jostakin tulee ehkä lääkäri, toisesta opettaja ja joku lähtee sotilasuralle.

Tulevaisuuden polut saattavat tuntua pelottavilta, mutta meidän ei kuitenkaan tarvitse lähteä omille teillemme tyhjin käsin. Lukiokoulutus on valmentanut meitä tulevaisuuden valintoja varten antaen meille hyvän yleissivistyksen.

Mielestäni Kauhavan lukio on onnistunut tässä tehtävässä erinomaisesti. Lukiomme on pärjännyt jo useamman vuoden ajan hyvin valtakunnallisissa lukiovertailuissa. Lisäksi pieni lukiomme on saanut osallistua muun muassa Comenius-hankkeeseen, jossa muut lukiot ovat suuria eurooppalaisia lukioita. Kaikki tämä aikana, jolloin leikkaukset, uudistukset ja sisäilmaongelmat ovat rasittaneet lukiotamme.

Lukiomme menestys kertoo rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan ahkerasta työstä sekä vanhempien ja muiden tukijoukkojen tuesta, joita ilman emme voisi olla tässä nyt.

Haluaisinkin sydämellisesti kiittää rehtori Toni Uusimäkeä, joka on ahkeralla työllään pyörittänyt tätä pientä lukiota, vaikeidenkin aikojen keskellä. Tahdon kiittää opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa sekä kaikkien ylioppilaiden puolesta kaikkia vanhempia ja tukijoukkoja. Tahdon kiittää myös teitä, rakkaat ylioppilastoverini.

Kuten jo edellä mainitsin, olin vuosina 2012 – 2013 vaihto-oppilaana Sveitsissä. Host-äitini ja kaksi isäntäperheeni sukulaista ovat täällä tänään, ja haluaisin nyt kiittää myös heitä toisella äidinkielelläni.

Und jetzt mit der anderen Muttersprache. Ich möchte meine Gastfamilie und Verwandte der Gastfamilie ganz Herzlich für ihre Unterstützung danken. Ihr habt immer mich gestützt und unermüdlich Deutsch mit mir von Anfang an gesprochen. Vor allem ohne meine Gastmutter, hätte ich nie so gut in der Deutschprüfung gemacht.

Nyt on tärkeätä, että jatkamme rohkeina eteenpäin, valintoja pelkäämättä, sillä huonoin valinta, jonka tienristeyksessä voi tehdä, on jäädä ikuisesti paikalleen.

Kiitos

Liitteet:

Primusylioppilaan puhe 300515.docx

Kauhavan lukion kevään 2015 ylioppilaat



KAUHAVAN LUKIO
KEVÄT 2015 YLIOPPILAAT

Aro Juha

Bergbacka Eeva-Maria

Hautamäki Risto

Hautamäki Suvi

Helenius Miro

Hemmi Pauli

Jussila Henriikka

Järvenpää Mirva

Järvinen Suvi

Kirkkomäki Laura

Korotkaya Alla

Kumpu-Huhtala Tuomas

Kuutti Linda

Lager Sanna

Lagerstedt Kaappo

Lahti Jussi

Lahti Katja

Lammi Hannu

Laukkonen Aleksi

Lehtinen Aino

Liinamaa Sara

Merimaa Nette

Mäki Teemu

Mäkitalo Ville

Nurminen Sanna

Ojaniemi Senni

Orrenmaa Matti

Paavola Pyry

Palviala Susa

Peltola Antti

Pollari Ida

Pouhula Mari

Raatikainen Tiina

Rintamäki Juuso

Risikko Jutta

Ristaniemi Atte

Ristaniemi Heli

Rämäkkö Juho

Sankelo Hermanni

Siekkinen Konsta

Sihvonen Heidi

Sippola Henni

Sulkakoski Laura

Syynimaa Sanna

Tammisto Joona

Toivola Matias

Vieristö Sonja

Välimaa Valtteri

Välimäki Pyry

49 ylioppilasta

Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä