ABITURIENTIN PUHE SUOMELLE

Veera Prusti, Kauhavan lukio

5.12.2017

Hyvät naiset ja herrat, arvoisa sotaveteraani, hyvä juhlayleisö.

Tähtien katselu on jo pienestä pitäen kuulunut suosikkiharrastuksiini. Eikä se ole mikään ihme – täällä pohjoisilla lakeuksilla yllemme avautuva taivaankansi onkin melko vaikuttava näky. Näillä leveyksillä meille kaikille tuttu näky on yötaivasta hallitseva pohjantähti. Jo muinaissuomalaisessa maailmankuvassa sen merkitys oli suuri: pohjannaulaksi kutsuttu valonlähde kannatteli taivaankantta arktisten aukeiden yllä. Jopa viikingeille avomeren ylle levittyvä tähtitaivas oli korvaamaton, kun kotisatamaan kuljettiin kiintotähteä seuraten. Minulle äitini kuvaili pohjantähden olevan pieni suuri tähti: vaikka silminnähden se on melko huomaamaton, on sillä ollut aikojen saatossa suuri merkitys tiennäyttäjänä sekä turvan tuojana. Yllättävän paljon yhteisiä piirteitä jakaa myös satavuotias kotimaamme.

Satavuotiaan Suomen juhlavuotena on keskusteltu paljon suomalaisuudesta ja yleisestä kansanluonteestamme. Aihe on kirvoittanut kansan riveissä runsaasti keskustelua – mikä meille suomalaisille onkaan oikeasti tärkeää? Monien mielestä suomalaisen menestystarinan peruskalliona lepää yhteisöllisyys: vastoinkäymisistä on Pohjolassa selvitty aina rinta rinnan. Vielä tänäkin päivänä maailmalla äimistellään mahtia, jolla pieni kansa onnistui haastamaan kaksi mahtavaa keisarikuntaa ja taistelemaan tiensä itsenäisyyteen. Myös diktatuurin hirmuilta Suomi säästyi jättämällä sotakirveen suohon ja kuokkimalla itselleen kukoistavan demokratian. Vahva kansallinen itsetunto on kantanut Suomea läpi vaikeidenkin aikojen. Suomalaisuus on meille jotain, josta olla ylpeä: voimme olla tyyniä tuppisuita, saunan suurkuluttajia tai jääräpäisiä jääkiekkofanaatikkoja - kunhan olemme sitä yhdessä.

Isänmaamme kasvutaival ei ole ollut kivuton. Nälkävuosien ja noottikriisien koettelemuksista on kuitenkin purjehdittu myötätuulessa kohti nykypäivän sinivalkoista sivistysvaltioita. Jo vuosikymmeniä Suomi on komeillut tilastojen paalupaikoilla kaikessa terveydenhuollosta tekniikan osaamiseen. Suomi on toistuvasti äänestetty maailman vakaimmaksi, turvallisimmaksi ja tasa-arvoisimmaksi valtioksi. Erityisesti turvallisuuden saralla vuosi Brasiliassa avasi silmiä huomattavasti: kun kotona eripuraa aiheuttavat kello yhdentoista kotiintuloajat, ei telluksen toisella puolen asiaa ulos ollut enää kello kuuden jälkeen illalla.

Suomalaiselle . Nyt Suomi on minulle jokin, missä kaikilla on mahdollisuus ja ihmisarvo. Suomi on jotain, missä uskallan kävellä kadulla/ käydä sairaalassa. Jotain, missä turvaportittien ja vartijoiden sijasta turvaksi riittää oma ulko-ovi.

Myös politiikkansa puolesta Suomi-neito on aina ollut edelläkävijä. Pohjantähden alla hyvä veli- verkostolle ei tilaa löytynyt, ja Suomi onkin yksi maailman vähiten korruptoituneista valtioista. Toisin kuin monissa muissa Euroopan valtioissa, demokratiamme on kestänyt yhtäjaksoisesti jo sata vuotta. Suomen rauhanomaista politiikkaa herättää kunnioitusta myös kansainvälisesti: kylmän sodan kahinoissa maamme onnistui rauhanomaisesti säilyttämään suhteensa niin länteen kuin itään, muodostaen kauaskantoisia ja Suomea yhä suuresti hyödyttäviä kauppasuhteita.

Yksi vahvimmista valttikorteistamme on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunta, jonka ansioista koulutuksemme, terveydenhuoltomme sekä sosiaalisen tukemme tasot ovat maailman huippuluokkaa. Terveydenhuollossa Suomi loistaa lääketieteellisen osaamisen edelläkävijänä. Esimerkiksi neuvolatoiminnan merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut uskomaton: Suomessa itsestäänselvyytenä pidetty äitiyspakkaus on juurtunut sittemmin myös useiden muiden valtioiden sosiaalitoimiin. Laaja-alainen huolenpito heijastaa vaikutuksensa myös kansan mielentilaan. Vaikka suomalaisia luonnehditaankin…, onnellisuusvertailuissa olemme kuitenkin keskimäärin hyvin tyytyväisiä elämäämme. Myös kansainväliset PISA- tulokset liputtavat suomalaisen koulujärjestelmän puolesta: kun Suomessa sukelletaan derivaattojen ja polynomifunktioiden sekaan, opiskeltiin päiväntasaajalla pulpetin takana vasta yksinkertaisimpia potenssilaskuja.

Sopusointuisessa valtiossa myös innovaatioille löytyy jalansijaa: Suomi on arvioitu maailman parhaimmaksi maaksi modernien innovaatioidensa sekä kilpailukykynsä puolesta. Pohjantähden alta ponnistaneet suuryritykset, kuten KONE tai Marimekko, saattavatkin pian saada seuraa täysin uudenlaisista tekniikan ja taiteen osaajista.

monipuolisuus: suuret suomalaiset Artturi Iivari Virtanen toi Suomeen kemian Nobelin 1945, sibelius, alvar aalto, armi ratia. muotoilu, suunnittelu. omaleimaista: yhdistyy kaunis luonto, omaleimaisuus ja uudistusmielisyys. Myös maankuulu matkailukohde pidetään huolta: Vuotuisen kansainvälisen ympäristön toimintakyky- eli EPI-indeksin mukaan Suomi on maailman vihrein maa. Suomessa olemme yhtä aikaa valon ja pimeyden lapsia. Meillä on pitkä pimeä aika, mutta myös yötön yö. suomi loistaa kirkkaasti pohjantähden rinnalla.

suomalaisuuteen kuuluu maltti. pitää katsoa, että se pysyy, jotta tulevaisuuden näkymät loistaisivat yhtä kirkkaasti kuin tähänastinen menestystarina. Suomalaisuus on hyve, josta kannattaa pitää kiinni. Vähäsanaisempaa ja sitäkin rehdimpää väkeä saa hakemalla hakea. Pimeät ja kylmät oltavat ovat muokanneet sukupolvien ajan suomalaisesta sisukkaan, nöyrän ja kovan työntekijän, joka on valmis raatamaan niska limassa heikompien puolesta. Suomalainen on tarvittaessa hyvinkin ankara, mutta se on enemmänkin isällistä, eikä epäoikeudellista ankaruutta.

Joskus suomalainen on kuitenkin suomalaiselle susi. Kansanluonteeseemme kuuluu vahvasti vaikeus vastaanottaa kehuja: suomalainen mies ei suutele eikä soperra, ja vaikka suutelisikin, menee naapurin pariskunnalla kuitenkin paremmin. Ehkä sitkeän ja yritteliään kansanluonteemme takana piileekin juuri suomalaisten kiinnostus omaan kulttuuriinsa: on opittava olemaan terävä mutta ei töykeä, rehellinen mutta ei röyhkeä, hurskas mutta ilman hurskastelua. Sananlaskuun ”Parempi kylmä kesäkin, kuin kyy kaverina” kulminoituu vahvoja suomalaisia arvoja: kansamme on tyytyväinen, muttei koskaan tyydy vähään. Yhteistyön ja yritteliäisyyden voimin kuokat ja katovuodet vaihtuivatkin vuosisadassa teknologiaan, talouskasvuun ja tasa-arvoon.

Suomen satavuotias menestystarina on vailla vertaistaan. Sotatantereen raunioille rakennettiin lintukoto, jossa sodankäynnin sijasta taivaankantta tavoitellaan vain demokratian ja solidaarisuuden turvin. Yhteisvoimin selätettiin niin sodanneito Valkyrian vaikeudet kuin katovuodet ja hallan harmitkin. Köyhästä kansasta sukeutui alle sadassa vuodessa hyvinvointivaltio, jossa nälänhätää nähdään vain kirjoissa ja aseen kylkeenkin tartutaan ainoastaan pleikkarin äärellä. Vauraassa ja turvallisessa maassa on ollut helppo kehittyä - ja helppo kehittää. Tätä lahjaa meidän on syytä vaalia myös vastaisuudessa.

Pohjantähti on pohjolassa hyvin tärkeä symboli. Mitä monet eivät kuitenkaan tiedä on, että todellisuudessa Pohjantähti ei ole yksittäinen tähti vaan useasta tähdestä koostuva tähtijärjestelmä. Todelliseen loistoonsa se on päässyt yhteistyöllä: jotta se pysyisi kirkkaana, tarvitaan jokaisen pienen tähden loiste. Jotta satavuotiaan suomi saadaan johdettua yhä loistokkaampaan tulevaisuuteen, on meidän jokaisen tehtävä osamme, kun suomineito jätetään uuden sukupolven syleilyyn. Yhteisen päämäärän edessä olemme vahvempia. Niin kuin itse Eino Leino on aikoinaan kuvannut: ”Jos me kuolemme, ei se merkitse mitään: Suomen kansa elää.”