Itsenäisyyspäivä ja ylioppilasjuhla

Linkki Kauhavan lukion itsenäisyysjuhlaan 4.12.2020

Hei,

Kauhavan lukio juhlii 103 vuotta täyttävää Suomea jo perjantaina 4.12.2020. Koronapandemian vuoksi itsenäisyysjuhlan esitykset ja puheet kuvattiin ja äänitettiin jo viime viikolla.

Juhlatallenteen on kuvannut, äänittänyt, editoinut ja jälkikäsitellyt Pekka Pohjoispää Lapualta. Suuret kiitokset ammattimies Pekalle!

Lukiolaiset katsovat videotallenteen perjantaina 4.12. kuudennen oppitunnin lopuksi klo 13.30-14.00. Koulutyö päättyy itsenäisyysjuhlaan.

Kauhavan lukio haluaa kiittää kaikkia esiintyjiä ja puhujia sekä erityisesti Kauhavan sotaveteraanien puheenjohtaja Kosti Ollia, joka käytti veteranijärjestöjen puheenvuoron juhlassa.

Juhlatallenne on ajastettu aukeamaan perjantaina klo 12.30.

Pääset katsomaan arvokasta juhlaamme tästä linkistä:

Toni Uusimäki, lukion rehtori

Rehtorin puhe itsenäisyysjuhlassa 4.12.2020




PUHE ITSENÄISYYSJUHLASSA 4.12.2020
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Olemme kokoontuneet tänään lukion luokissa ja tietokoneiden äärellä poikkeuksellisella tavalla juhlistamaan sunnuntaina 103 vuotta täyttävää Suomea. Olemme tänä vuonna kokeneet yhden Suomen ja samalla koko maailmanhistorian hulluista vuosista. Vuosi 2020 tulee jäämään maailmankirjoihin virstanpylväänä, jonka jälkeen maapallo ei ole entisensä.

Rakas kotimaamme Suomi on tuntunut pieneltä pelikentältä, kun median uutisvirta on syöttänyt tunnista, päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen samaa tarinaa. Alun perin Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronaviruspandemia on raivannut tiensä maapallon lähes joka kolkkaan. Noin 60 miljoonaa ihmistä on sairastunut, puolitoista miljoonaa kuollut ja 42 miljoonaa jo toipunut. Maailman lentoliikenne on halvaantunut, matkailuvirrat tyrehtyneet, pörssikurssit sahanneet ja valtioiden lainanotto kasvanut jättimäisiin summiin. Suomen valtio velkaantuu kuluvana vuonna 20 miljardia euroa, joka johtuu suurelta osalta pandemiasta.

Maailmanlaajuinen pandemia on vaikuttanut voimakkaasti arkeemme aina tätä puhetta myöten. Virustaudin nopeaa leviämistä on toki pidetty valtion turvallisuudesta vastaavien asiantuntijoiden keskuudessa aitona turvallisuusuhkana, mutta tavallisen kansan sen seuraukset yllättivät. Meidän koulussamme näkyvin seuraus oli siirtyminen maaliskuun puolivälissä etäopetukseen, jota kestikin sitten kevätlukukauden loppuun saakka.

Covid-19-viruksen leviämisen toinen aalto lyö nyt aallonmurtajaamme Etelä-Pohjanmaalla. Jos suojavarustuksemme pettää, edessä on uudelleen siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen. Olemme kesän jälkeen tehneet käyneet viivytystaistoa malli Marinilla: turvaväleillä, käsihygienialla ja kasvomaskeja käyttämällä. Tarkoituksena on sinnitellä tehokkaasti siihen asti, että Suomi saa käyttöönsä koronavirukseen tehoavan rokotteen ensi vuoden alkupuolella. Se tuo meille parhaimmassa tapauksessa samanlaisen torjuntavoiton kuin Saksan apu kesällä 1944 panssarinyrkkeineen ja lento-osasto Kuhlmeyneen jatkosodan kriittisinä hetkinä.

Meillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä. Sen Suomen historia osoittaa. Erityisesti huomioni kiinnittyy näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä muutamiin suuriin kriiseihin, jotka kuitenkin kyettiin ratkaisemaan sisulla ja sinnikkyydellä.

Suomen itsenäistymistä joulukuussa 1917 seurannut sisällissota oli julma, verinen ja kansan kahtiajakoon johtanut. Vajaan neljän kuukauden sotatoimissa menehtyi kaatuneina vähemmän kuin punaisten ja valkoisten joukkojen toimeenpanemissa murhissa ja teloituksissa sekä vankileirien vaikeissa oloissa. Veljessota vei hengen noin 36500 suomalaiselta. Ajan raskautta lisäsi huomattavasti se, että nälän ja kurjuuden heikentämien maanmiestemme keskuuteen levisi espanjantautina tunnettu influenssapandemia, jonka neljä aaltoa surmasivat vuoteen 1920 mennessä yli 20000 suomalaista. Yllättävää on se, että heistä oli suuri osa nuoria ja perusterveitä.

Suomalaisten selviytymiskyvystä kertoo kuitenkin se, että rikkirevitty kansakunta kykeni sisällissodan ja espanjantaudin jälkeen eheytymään, kun viisas ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttunut kansakunnan rakentaminen saatiin käyntiin perinpohjaisella uudistustyöllä. 1930-luvulla Suomi kykeni selättämään molempien poliittisten äärisuuntien – kommunistien ja oikeistoradikaalien – valtapyrkimykset.

Hyvät kuulijat,

suurimman uhan Suomen itsenäisyydelle muodosti sota-aika. Talvisotaa on aiheellisesti kutsuttu maamme toiseksi itsenäisyystaisteluksi, kun jouduimme marraskuun lopussa 1939 Stalinin Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi. Täpärää pelastumista seurasi kesällä 1941 alkanut jatkosota ja sitä puolestaan Lapin sota. Kunnia Suomen selviytymisestä kuuluu sodan kokeneelle sukupolvelle, joiden ponnistelut juoksuhaudoissa ja kotirintamalla takasivat meille vapaan, demokraattisen ja oikeusvaltiona pysyneen maan. Meidän nykyinen hyvinvointimme lunastettiin sisulla, verellä ja raudalla, kuten veteraanijärjestöjen vapauden viesti niin koruttomasti meille jälleen kertoi. Nyt jo 20. kerran.

Sodan koettelemusten karaisevat suomalaiset rakensivat maan uudeksi, asuttivat sotaa paenneet, maksoivat sotakorvaukset ja rakensivat uutteruudellaan nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme. Heidän tulevaisuudenuskossaan ja ahkeruudessaan on meillä jälkipolvilla paljon opittavaa. Niin paljosta saamme olla kiitollisia tämänkin vuoden itsenäisyyspäivänä. 1990-luvun lamassa ja lähes kymmenen vuotta kestäneessä finanssikriisissä ei kuitenkaan ollut kansakunnan elämä ja onni niin vahvasti uhattuna kuin sota-ajan Suomessa.

Hyvä juhlaväki,

Meidän Suomemme selättää myös koronapandemian luoman kriisin. Virustautiin tehoavat rokotteet ovat pian tulossa. Meillä pitää vain olla resilienssiä, sietokykyä ja kärsivällisyyttä koronaähkyn karkoittamiseksi. Tänäkin itsenäisyyspäivänä voimme vetää sinivalkoisen lipun salkoon, kuunnella Finlandian, sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää ja viettää laatuaikaa pienessä joukossa perhepiirissä. Kansakunnan kerman pyörähtely Presidentinlinnan parketilla jää nyt väliin. Vuoden päästä tilanne on kuitenkin todennäköisesti toinen.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Yo-kirjoitusten tulokset tulevat to 12.11.; samana päivänä rehtorin ohjaustunti yo-kirjoituksiin

Hei,

Ylioppilastutkintolautakunta YTL toimittaa syksyn 2020 tutkinnon tulokset lukioille 12.11.2020 klo 9 lautakunnan tutkintopalvelun kautta. Syksyn 2020 pisterajat julkaistaan samaan aikaan lautakunnan verkkosivuilla.

Kauhavan lukio ilmoittaa tutkinnon tulokset opiskelijoilleen klo 11.00 mennessä, kun opettajat ovat ensin käyneet perehtyneet oman oppiaineensa tuloksiin. Jos tuloksista on kysyttävää, tietoja antavat ensisijaisesti rehtori Toni Uusimäki ja vararehtori Kirsi Koivumäki.

Tulokset ja kokelaan arvostellut koesuoritukset annetaan kokelaalle ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalle nähtäväksi Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelussa 13.11.2020 klo 9.00 alkaen. Lisätietoja tutkintotulosten ja koesuoritusten katsomisesta on lautakunnan verkkosivuilla kohdassa Ylioppilastutkinto > Tulokset ja koesuoritukset.

Torstaina 12.11. klo 14-15 on kaikille kevään 2020 yo-kirjoituksiin osallistuville rehtorin ohjaustunti koulukeskuksen auditoriossa. Asia koskee myös niitä lukion kakkosia, jotka ovat suunnitelleet aloittavansa yo-kirjoitukset jo ensi keväänä. Poissaolo ohjaustunnista on mahdollista vain rehtorin luvalla ja hyvin painavasta syystä.

Ohjaustunnilla käydään läpi mm. kevään kirjoituksiin ilmoittautumiseen liittyviä asioita, YTL:n ohjeistusta ja sähköisiä kokeita. Ilmoittautuminen yo-kirjoituksiin toteutetaan Wilman kautta. Koulusihteeri Sanna Riihimäki tulee ohjeistamaan asiassa. Ota ohjaustunnille mukaasi oma kannettavasi!

Ennen rehtorin tuntia on hyvä perehtyä Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteeseen, jonka löydät tästä: 

Tiedote yo-kokelaille


Ensi kertaa yo-kirjoituksiin osallistuvan on ilmoittauduttava viimeistään 23.11. Jos olet osallistunut syksyn tutkintoon, viimeinen ilmoittautumispäivä on 1.12.2020.

Terv. Toni Uusimäki, rehtori

Petteri Paavola on Kauhavan lukion uusi ylioppilas

Syksyn 2019 ylioppilaskirjoitusten tulokset julkaistiin tänään. Syksyn kokelaat saavat tiedot tuloksestaan lukion Wilman kautta.

Syksyn ylioppilaskirjoitukset toivat Kauhavan lukiolle myös uuden ylioppilaan, Petteri Paavolan.

Lukioväki onnittelee lämpimästi Petteriä!

Syksyn itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla järjestetään torstaina 5.12. klo 13.00 alkaen Y-Kinossa.

Toni Uusimäki, rehtori

Rehtorin puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 5.12.2019

PUHE ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLASSA 5.12.2019
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa juhlamme teeman mukaisesti tulevaisuuteen tähdäten, mutta menneisyyden ja nykyisyyden merkityksen ymmärtäen. Sinivalkoinen Suomi täyttää huomenna 102 vuotta. Viime päivien poliittisista myrskyistä huolimatta meillä on onni elää maailman onnellisimmassa ja vakaimmassa valtiossa. Vakaa demokratiamme kestää erilaisten mielipiteiden ilmaisun. Yhteiskuntamme kehittyy vuoropuhelun, dialogin, kautta. Vaikka suomalaisia helposti kuvataan ujoiksi ja kyvykkäiksi vaikenemaan kaikilla kielillä, kykymme toimintaan ja asioiden eteenpäinviemiseen on mielestäni yhä jäljellä.

Juhlimme kaksi vuotta sitten sata vuotta täyttänyttä Suomea perusteellisesti, juhlavasti ja ajoittain jopa ilon pilke silmäkunnassa. Tunsimme silloin – aivan kuten tänäänkin – suurta kiitollisuutta maasta, jossa olemme saaneet varttua vapaina, elää turvallisesti arkeamme, käydä kykyjemme mukaisesti koulua ja rakentaa rauhassa omia unelmiamme ja tavoitteitamme.

Tästä saamme kiittää tämänpäiväisten kutsuvieraidemme ikäpolvea, joka rakensi sotien jälkeen silloisista sirpaleista Suomea eheäksi. Sisulla, raadannalla ja uskolla tulevaisuuteen meille rakentui hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta, joka on tähän saakka turvannut monipuoliset koulutuspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallemme.

Lukion juhlatilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan sotainvalidit, sotaveteraanit ja muut veteraanijärjestöjen edustajat. Olette lämpimästi tervetulleita! Teidän sankaruutenne näkyi toisen maailmansodan aikana niin taistelukentillä kuin kotirintamallakin. Aivan yhtä arvokasta on kuitenkin ollut myös pitkän rauhankauden arjen sankaruus. Näitä molempia asioita on lukiossamme kunnioitettu siirtämällä Veteraanijärjestöjen Vapauden viesti aina lukion vanhimmalta ikäluokalta seuraavalle. Tänään tämä tapahtui jo 19. kerran.

Suomen itsenäistymisprosessiin en tänään kiinnitä paljoakaan huomiota. Venäläisten suomalaisiin kohdistama sortopolitiikka, ensimmäisen maailmansodan tarjoama mahdollisuus sekä Venäjän tsaarin syökseminen vallasta maaliskuussa 1917 antoivat lopullisen kipinän itsenäisyysjulistukseen ja Suomen irrottautumiseen Venäjän imperiumin yhteydestä.

Sen sijaan tänään on hyvä muistella sitä, mitä 80 vuotta sitten puhjennut talvisota merkitsi suomalaisille ja meidän nykyiselle hyvinvoinnillemme. Talvisotaa on osuvasti kuvattu Suomen toiseksi itsenäisyystaisteluksi. Vaikka hävisimme sen ja menetimme 12 prosenttia silloisesta pinta-alastamme Neuvostoliitolle, säilytimme valtavien uhrausten ja kansan yksimielisyyden ansiosta vapautemme, itsenäisyytemme ja länsimaisen demokratian.

Talvisodan tausta on osittain kertomusta turvallisuuspolitiikan epäonnistumisesta. Kun emme onnistuneet diplomatiassa, jouduimme turvautumaan turvallisuuspolitiikan toiseen osaan, maanpuolustukseen. Aika ennen talvisotaa oli Euroopassa diktatuurien ja demokratioiden kamppailua vallasta. Hitlerin Saksan voimistumisesta huolestunut Neuvostoliitto vaati Moskovan neuvotteluissa syksyllä 1939 Suomelta osan Karjalankannaksesta, Suomenlahden saaria ja Hangon tukikohdaksi. Vastikkeeksi Suomi olisi saanut itselleen alueita Itä-Karjalasta. Suomi kuitenkin kieltäytyi. Diktaattori Josif Stalinin Neuvostoliittoon ei luotettu ja myönnytysten pelättiin johtavan uusiin vaatimuksiin. Osasyynä oli usko YK:n edeltäjän Kansainliiton tukeen ja Ruotsin sotilaalliseen apuun, josta ei kuitenkaan saatu aikaan sopimusta.

Elokuun 1939 loppupuolella kaksi toisilleen vihamielistä valtiota Saksa ja Neuvostoliitto tekivät koko maailman yllätykseksi hyökkäämättömyyssopimuksen. Sillä molemmat ostivat aikaa tulevaa välienselvittelyä ajatellen. Sopimukseen sisältyi kuuluisa ja salaiseksi tarkoitettu lisäpöytäkirja, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi kuului itänaapurin etupiiriin. Saksalle sopimus mahdollisti toisen maailmansodan aloittamisen Euroopassa hyökkäyksellä Puolaan syyskuun alussa.

Suomessa sotaan ei uskottu, vaikka aivan tuoreiden tutkimustulosten mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö varoitti Suomen Washingtonin-suurlähettilästä lisäpöytäkirjasta. Tämä ei kuitenkaan reagoinut riittävästi asiaan. Neuvotteluyhteydet Suomen ja Neuvostoliiton välillä olivat katkenneet marraskuun puolivälissä, ja suomalaiset olivat luulleet itänaapurin ymmärtäneet näkemyksensä.

Neuvostoliitto lavasti kuitenkin erikoisjoukkojensa avulla 26.11. kuuluisat Mainilan laukaukset, joilla se perusteli myöhempiä toimiaan. Hyökkäämättömyyssopimus irtisanottiin, diplomaattisuhteet katkaistiin ja 30.11.1939 Stalin lähetti joukkonsa matkaan ja sotalintunsa Suomen ylle.

Paperilla hyökkääjä oli ylivoimainen. 180-miljoonainen kansa neljää miljoonaa vastassa. Puna-armeijalla oli miljoona miestä Suomen 340 000 heikosti varustettua sotilasta vastaan. Tykeillä, panssarivaunuilla ja lentokoneilla mitattuna Neuvostoliiton ylivoima näytti musertavalta. Stalin kuvitteli valtaavansa Suomen parissa viikossa. Toisin kävi. Suomalaiset venyivät talvisodan ihmeeseen poikkeuksellisen yksituumaisina ulkoisen uhan edessä.

Puolustussotaa käynyttä Suomea auttoi moni asia. Ankara talvi ajoittain -40 asteen pakkasineen hyydytti Neuvostoliiton sotakoneen, jonka kimppuun talvisodankäynnin taitaneet maanmiehemme kävivät herhiläisten tavoin. Taistelumoraali, mottitaktiikka, tietyt torjuntavoitot ja puna-armeijaa huolestuttaneet arvelut Ranskan ja Ison-Britannian tulosta Suomen avuksi toimivat hyväksemme. Suuri merkitys oli myös puna-armeijan heikkouksilla. Stalin oli tapattanut tuhansittain kokeneita upseereita 1930-luvun puhdistuksissa. Suuri osa venäläisistä valiojoukoista oli sidottu Venäjän Kaukoitään patoamaan laajentumishaluisen Japanin uhkaa. Neuvostoliiton sotatoimia heikensivät taitamaton johtaminen, avoimet hyökkäykset suomalaisten linjoja kohtaan, talvisodankäynnin vieraus, puutteellinen maaston tuntemus ja heikot kartat.

Helmikuussa 1940 itänaapurin suurhyökkäys yli puolen miljoonan sotilaan voimin johti kuitenkin läpimurtoon Mannerheim-linjalla. Taistelujen ankaruudesta antaa realistisen kuvan kauhavalaisen Antti Tuurin romaaniin perustuva Talvisota-elokuva, jonka ensi-illasta tuli juuri kuluneeksi 30 vuotta. Filmi kuvaa Jalkaväkirykmentti 23:n kauhavalaisen 4. komppanian vaiheita sodassa. Se kertoo loppumetreillään myös sen, miten loppuunkulutettuja suomalaiset sotilaat olivat rauhan tullessa 13. maaliskuuta 1940.

Arvoisa juhlayleisö,

Talvisota ja sitä seuranneet jatkosota ja Lapin sota opettivat suomalaisille paljon. Pienen valtion kokemus talvisodan kaltaisesta yksinjäämisestä oli vaikuttamassa vuoden 1994 EU-kansanäänestykseen, jonka seurauksena Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Kansakunnan turvallisuutta pohtiessaan ammattisotilaat ja poliittiset päättäjät ovat satsanneet puolustusvoimien modernisointiin. Uskottavan puolustuksen ylläpito vaatii asehankintoja. Antiikista tuttu lausahdus Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan pitää paikkansa myös nykyisessä turbulentissa maailmassa.

Talvisodan henki oli aidosti kansakuntaa yhdistävä, ja se on muokannut suomalaista identiteettiä näihin päiviin asti. Rintamamiehille se tarkoitti sitä, että toveria ei jätetä. Suomi oli toisen maailmansodan ainoa maa, joka pyrki hautaamaan kuolleet sotilaat kotipaikkakunnilleen. Nyky-Kauhavan kaupunginosista Kauhavalta kaatui 82, Ylihärmästä 40, Alahärmästä 34 ja Kortesjärveltä 16 sotilasta. Eli yhteensä 172 sankarivainajaa. Kaikkiaan Suomi menetti kaatuneina 27000 ja Neuvostoliitto 126 000 miestä.

Sotaveteraaniliikkeen näkyvänä keulakuvana toiminut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on todennut osuvasti: ”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan”. Sodankäynyt sukupolvi ymmärsi tämän. Se rakensi hyvin niukoista aineksista Suomen uudelleen, asutti noin 450 000 luovutettujen alueiden siirtoväkeen kuulunutta, synnytti suuret ikäluokat, kasvatti 50 000 sotaorpoa ja kymmeniä tuhansia Ruotsiin pelastettuja sotalapsia, teollisti Suomen, rakensi hyvin kattavan kouluverkoston sekä loi lainsäädännön ja perustan nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Se ymmärsi omien kovien kokemustensa pohjalta kansallisen herättäjän J.V. Snellmanin ydinajatuksen: ”Suomi ei voita mitään väkivallalla, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.”

Tulevaisuudessa Suomi on väkiluvultaan nykyistä pienempi, väestöltään vanhempi, monikultturisempi, teknologisesti hyvin kehittynyt ja ilmastonmuutoksen hillinnässä maailman kärkimaita. Taloudessamme toimii nykyisten suuryritysten ohella lukuisia menestyneitä kestävän kehityksen periaatteita noudattavia cleantech-firmoja. Me pärjäämme, kunhan emme kadota yhteyttä siihen sivistykseen, joka rakentuu perusopetuksen, lukion ja korkeakoulujen varaan.

Elämme suomalaisessa yhteiskunnassa uudelleen yhdenlaista hyödyn aikakautta. Satsaamme tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Valitettavan usein ainoastaan se tieto, josta on konkreettista hyötyä, koetaan tärkeäksi. Vaarana on se, että meitä kasvatetaan arvostamaan vain ulkoisia ja pinnallisia asioita. Rahan annetaan pyörittää maailmaa. Silloin laaja yleissivistys, johon lukiokoulutuksessa tähdätään, on vaaravyöhykkeessä.

Hyvät kuulijat,

Lukion suorittaminen onnistuneesti loppuun on hieno saavutus, jota juhlistetaan valkolakilla. Syksyn kokelaamme Petteri Paavola saa tänään ylioppilaslakin ja -todistuksen. Hän voi lähteä varmoin askelin etsimään omaa urapolkuaan ja toteuttamaan omia unelmiaan.

Haluan antaa Petterille saatesanoiksi matkalleen Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja, filosofian tohtori Ari Haasion tuoreen kolumnin pohdinnat sivistyksestä. Hänen mukaansa koulutus luo perustan, mutta kodin merkitys on suuri ihmisen sivistämisessä.

”Sivistys ei ole vain kirjoista opittua tietoa. Se on viisautta, avarakatseisuutta ja henkistä kehittyneisyyttä. Sivistys on kuin viini, joka kehittyy ajan myötä.”

Haluan, Petteri, lämpimästi onnitella sinua ja toivottaa menestystä tuleviin jatko-opintoihin!

Kauhavan lukion itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlan ohjelma 5.12.2018



Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla 2018

”Sininen ja valkoinen” 

5.12. klo 13.00 Y-kino

Suomen lippu saapuu

Juho Lammi, kitara, Jaakko Laakso, kitara. 
Finlandia-hymni (säv. Jean Sibelius)

Airuet Joona Lindgren, Saina Saarijärvi ja Venny Hovila

Sonatina C-duuri  
(säv. Friedrich Kuhlau)
Jenni Evälä, piano

Vapauden viesti

Opiskelijakunnan edustajat Mari Korvenkari, Venla Nieminen, Saina Saarijärvi ja Joona Lindgren

Sininen ja valkoinen 
(säv. ja san. J. Kuoppamäki)

Yhteislaulu, säestäjänä lukion bändi

Runokuoro Komiat

Ohjaus lehtori Sari Toivakka
Esiintyjät Tuomas, Juuso, Jenna F, Jenni, Jenna A, Emilia, Eetu, Juho, Joona, Viivi, Neea, Noora ja Sanna
Jorma Etto: Suomalainen
Piia Pälä: Kotimaa
Katri Vala: Kun suljen silmäni

Ajatuksia suomalaisuudesta

Vaihto-oppilaat Max ja Undine

Maailman toisella puolen

(säv. Hakanen - Eskolin, san. Mykkänen - Tiilikainen)
Lehtori Jaakko Laakso alustajana 
Lukion MU2-ryhmä 

Ylioppilaiden lakitus ja juhlapuhe

Rehtori Toni Uusimäki, ryhmänohjaaja Kirsi Koivumäki

Maamme

Säestäjänä lehtori Jaakko Laakso

Suomen lippu poistuu

Rehtorin puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa



PUHE ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLASSA 5.12.2018
Kauhavan lukio
Rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA VETERAANIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT

HYVÄ JUHLAVÄKI

 

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa sinivalkoisen teeman mukaisesti. Isänmaamme kietoutuu hitaasti valkoiseen lumiseen vaippaan. Tuhansien järvien maan siniset silmät kätkeytyvät jäisten luomien alle, jotka ovat saamassa valkoisen värin. Kymmenettuhannet valkoiset lipputangot seisovat ryhdikkäinä kuin sotilaat kannatellen tuulessa hulmuavia siniristilippuja. Huomenna syttyvät ympäri maan valkoiset ja sinivalkoiset kynttilät suomalaisissa kodeissa. Satayksivuotias Suomi rauhoittuu hetkeksi kunnioittamaan aiempien sukupolvien työtä pohjoisen valtiomme ja sen kansan hyväksi. Linnan juhlien tunnelmaa eivät latista muutamat soraäänet. Tykkien jyskeestä tai konekiväärien papatuksesta ei ole tietoakaan. Maailman vakain valtio juhlii itsenäisyyttään rauhassa, sivistyneesti, turvallisesti ja tulevaisuuteen luottaen.

Lukion juhlatilaisuutta kunnioittavat läsnäolollaan sotaveteraanit ja veteraanijärjestöjen edustajat. Olette lämpimästi tervetulleita! Veteraanijärjestöjen Vapauden viestin jatkamisesta on tullut olennainen osa lukiomme itsenäisyysjuhlaa. Tänään viesti siirtyi uudelle ikäluokalle jo 18. kerran. Siihen kiteytyy veteraanijärjestöjen henkinen perintö niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Sotiemme veteraanien uhraukset ja sankaruus eivät olleet turhia. Sen ymmärtävät myös nuoret opiskelijamme, jotka saavat elää toimivassa, turvallisessa ja vauraassa maassa. Uskon, että meille kaikille sininen ja valkoinen ovat värit vapauden.

On silti syytä muistaa, että lähtökohta Suomen itsenäisyydelle ei ollut kovin lupaava. Keskellä ensimmäistä maailmansotaa annettu eduskunnan itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917 ei langennut aluksi kovinkaan hedelmälliseen maaperään. Köyhä, yhteiskunnallisesti jakautunut ja pian sisällissodan runtelema maa ei kovin paljon poikennut nykypäivän romahtaneista valtioista. Alkutalvesta 1918 Suomen värimaailmaa eivät hallinneet sininen ja valkoinen vaan valkoinen ja punainen. Valkoisella Pohjanmaalla lähdettiin aluksi vapaussotaan hankkiutumaan eroon venäläisistä sotilaista, sitten kukistamaan laillista esivaltaa vastaan kohdistettua kapinaa, mutta lopuksi ammuttiin puolin ja toisin veljiä, kansalaisia ja eri tavalla yhteiskunnasta ajattelevia, jotka kantoivat vastapuolen vääränväristä käsivarsinauhaa. Hanget peittyivätkin valkoisten ja punaisten helakanpunaiseen hurmeeseen. Kansakuntamme synnytyskivut olivat vaatineet noin 36 600 suomalaisen hengen.

Katkeran sisällissodan arpien parantuminen vei aikansa. Onneksi maatamme siunattiin taitavilla valtiomiehillä, jotka asettivat keskeiseksi tavoitteekseen kansakunnan eheyttämisen. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin sotavuosina 1939-1945. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan jättimäisen haasteen. Maamme säilytti itsenäisyytensä, demokratiansa ja asemansa oikeusvaltiona, vaikka aluemenetykset ja lähes satatuhatta veriuhria kovasti kirvelivätkin.

Toista maailmansotaa seurasivat sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle, jälleenrakennuksen vuodet, maamme vaurastuminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen. Tässä olemme onnistuneet suorastaan käsittämättömän hyvin. Sadan vuoden takainen köyhä, sisällissodan haavoittama ja syrjäinen maatalousvaltio on muuttunut tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Samassa ajassa bruttokansantuotteemme on kymmenkertaistunut. Olemme nousseet maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen. Menestyksemme on perustunut aiempien sukupolvien ahkeruuteen ja työmoraaliin, mutta myös erinomaiseen koulutusjärjestelmään.

Hyvät kuulijat,

Opetusviranomaiset ovat viime vuosina satsanneet paljon ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen. Hetken näytti siltä, että lukiokoulutus on vaarassa jäädä näiden koulutusmuotojen jalkoihin. Ilokseni on todettava, että lukiokoulutus on tällä haavaa koulutuspoliittisessa keskiössä. Kauhavan lukio on päässyt hyvin mukaan uudistustyöhön toimiessaan yhtenä jäsenenä lukioiden valtakunnallisessa kehittämisverkostossa.

Olemme viimeiset kolme vuotta toteuttaneet Ylioppilastutkintolautakunnan ohjauksessa ylioppilastutkinnon digitalisointia. Ensi keväänä muuttuu viimeisenä sähköiseksi matematiikan ylioppilaskoe. Lukiomme koeviikkojen kokeista suurin osa on jo digitaalisia, monissa oppiaineissa on mahdollisuus valita digitaalinen oppikirja.

Uudistustahti lukiokoulutuksessa silti vain kiihtyy. Elokuun 2019 alussa astuu voimaan uusi lukiolaki, joka lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta, tuo opiskelijalle subjektiivisen oikeuden erityisopetukseen, antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden korkeakoulukurkistukseen ja muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi. Lisäksi jokaisen lukiolaisen pitäisi saada mahdollisuus kansainvälisiin kokemuksiin sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen lukion aikana. Uudistukset ovat opiskelijan kannalta merkittäviä, ja meidän lukiossamme hyvin toteutettavia.

Lukiolain lisäksi lukiota tuodaan nykypäivään toiminnallisilla uudistuksilla. Näin halutaan lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluihin johtavana koulutusmuotona. Entistä yksilöllisempien ja joustavampien opintopolkujen ja niiden vaatiman ohjauksen ja opiskelun tuen avulla uudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa.

Lokakuussa annettu lukioasetus puolestaan toteaa tavoiteltavasta toimintakulttuurista seuraavasti: Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta oppimiseen.

Olemme jo vuosia pyrkineet kehittämään lukiomme toimintakulttuuria asetuksen määräämään suuntaan. Kauhavan lukiossa on käynnistetty tutortoiminta, opiskelijakunnan hallituksen edustajilla on pääsy opettajainkokouksiin, opiskelijakuntaa pyritään kuulemaan eri asioissa. Viimeksi olemme teettäneet lukiolaisillemme hyvinvointikyselyn, jonka ilahduttavat tulokset julkistetaan pikapuoliin koko kouluyhteisölle. Avoimuus, halukkuus yhteistyöhön, kouluyhteisömme hyvinvointi ja turvallisuus sekä aktiivinen verkostoituminen ovat juurtuneet olennaiseksi osaksi toimintakulttuuriamme.  

Opiskelijamme ja opettajamme pääsevät vaikuttamaan pian myös lukion tulevaan opetussuunnitelmaan. Tämä työ käynnistyy jo ensi syksynä, kun olemme saaneet opetushallitukselta nuorten lukiokoulutuksen valtakunnalliset perusteet. Lukion uudistumisen dynamiikasta kertovat osaltaan myös ylioppilastutkinnon kokeiden uusintamahdollisuuksien lisääminen syksyllä 2019 sekä jatko-opintojen muuttuva valintakoejärjestelmä vuonna 2020. Tulevina vuosina lukiokoulutukseen tulevat myös suulliset kielikokeet ja englanninkielinen yo-tutkinto.

Arvoisat kuulijat,

Sinivalkoinen Suomi pärjää jatkossakin osana kansainvälistä yhteisöä ja maailmanlaajuista talousjärjestelmää aktiivisuudellaan. Pieni avoin kansantaloutemme on riippuvainen ulkomaankaupasta, jonka mahdollisimman häiriötön kulku on omien etujemme mukaista. Maailmantaloudessa viime aikoina esiinnousseet kauppasodan merkit, tullien eli tuontimaksujen korottaminen ja eri maiden pyrkimys suojella kansantalouksiaan eivät missään tapauksessa ole isänmaallemme hyväksi.

Suomi on kautta historiansa ollut idän ja lännen välissä, Länsi-Euroopasta katsoen reuna-aluetta. Pienenä maana Suomi on riippuvainen Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisista järjestöistä. Ison-Britannian kivulias ja kansaa jakava Brexit-prosessi on jo nyt osoittanut sen, miten vaikeaa on irrottautua ylikansallisista järjestöistä. On vaikea kuvitella Finexitiä Suomen tieksi tulevaisuudessa.

Meidän on hyvä huomata se, missä Suomen itsenäisyyttä nykyään puolustetaan. Se ei tapahdu enää sankarillisesti sotavuosien tapaan juoksuhaudoissa ja verisillä taistelutantereille. Suomalaisten selviytymistarinaa kirjoitetaan joka päivä arkisessa aherruksessa kouluissa, terveyskeskuksissa, yrityksissä ja tehtaissa, pankkisalien ja rahamarkkinoiden päätteiden äärellä sekä poliitikkojen, virkamiesten ja talousvaikuttajien kabineteissa, huippukokouksissa ja vienninedistämismatkoilla. Tämä on tärkeä asia lukiolaistemmekin opittavaksi.

Hyvät syksyn kokelaat,

Laajaa yleissivistystä pidetään suomalaisen tietoyhteiskunnan ja lukiokoulutuksen erityisenä vahvuutena. Kyky uuden oppimiseen, tiedon soveltamiseen, kokonaisuuksien hallintaan, yhteistyökykyyn, oma-aloitteisuuteen, yrittäjämäiseen työskentelytapaan ja vuorovaikutustaitoihin kansainvälisissä yhteyksissä ovat avainasemassa työmarkkinoilla. Uskon, että molemmat syksyn kokelaamme – Johanna Karhunmaa ja Jere Kuokkanen – ovat omaksuneet näitä valmiuksia oppiaineiden tietojen ja taitojen ohella. Olette nyt antaneet vaadittavan lisänäytön omasta kypsyydestänne syksyn ylioppilaskirjoitusten yhteydessä. Sen merkkinä saatte kohta valkolakin.

Tästä eteenpäin olette sekä oman tulevaisuutenne että oman sinivalkoisen isänmaanne tulevaisuuden rakentajia. Muistutan mieliin Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn kuuluisat sanat: ”Älä kysy, mitä maa voi antaa sinulle, vaan mitä sinä voit antaa maalle.”

Onnittelen teitä lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!



Rehtori Toni Uusimäen puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa

ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLA 5.12.2017


https://peda.net/id/7bde636cd9b
Rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT SOTAVETERAANIT JA SOTAINVALIDIT

HYVÄ JUHLAVÄKI

Olemme kokoontuneet viettämään itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaa poikkeuksellisen arvokkaana vuotena. Suomen tasavalta täyttää huomenna sata vuotta. Tasavuosia on tänä vuonna juhlittu poikkeuksellisen laajasti ja kattavasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myös omassa koulussamme olemme järjestäneet pitkin syksyä monia tapahtumia Suomi 100 –teemaan liittyen. Olemme muiden muassa käyneet luontoretkellä, vierailleet senioritansseissa, kahvitelleet seurakuntakodissa, katsoneet Tuntemattoman sotilaan uusimman elokuvaversion ja kutoneet juhlavuoden seinätekstiilin. Tänään saamme juhlia nuorekkaasti, mutta samalla arvokkaasti ja kansakuntamme perinteitä ja osaamista arvostaen isänmaatamme ja pian lakitettavaa syksyn kokelastamme.

Lukion juhlatilaisuuteen on saapunut sotaveteraanien ja -invalidien edustajia . Olette lämpimästi tervetulleita! Teidän ja muiden veteraanijärjestöjen Vapauden viestin jatkamisesta on tullut olennainen osa koulumme itsenäisyysjuhlaa. Tänään viesti siirtyi uudelle ikäluokalle jo 17. kerran. Siihen kiteytyy veteraanijärjestöjen henkinen perintö niin nykyisille kuin tuleville sukupolvillekin. Teidän uhrauksenne ja sankaruutenne eivät olleet turhia. Tieto siitä tavoittaa Kauhavan lukion opiskelijat ja henkilökunnan myös tulevaisuudessa, vaikka jokainen aika rakentaakin omat sankarinsa.

Suomen itsenäisyyden perusta luotiin Venäjän vallan aikana, kun Suomen lähes 700 vuotta kestänyt valtioyhteys Ruotsiin katkaistiin. Entisestä Itämaasta, Ruotsin maakunnasta tuli Suomen suuriruhtinaskunta, joka sai autonomian, sisäisen itsehallinnon. Suomi sai säilyttää entiset lakinsa, oikeutensa ja evankelisluterilaisen uskonnon. Suomalaisten käsitys omasta erillisyydestään vahvistui entisestään, kun suuri-ruhtinaskunta sai omat hallintoelimet, tullirajan Venäjää vastaan, verovarat omaan käyttöönsä ja piristysruiskeen talouselämän kehittämiseen. 1800-luvun alkupuolen kansallinen herääminen vahvisti vähitellen suomen kielen asemaa ja suomalaisten omanarvontuntoa ja loi pohjaa oman identiteetin muodostumiselle.

Suomen valtiollinen itsenäistyminen vuonna 1917 ei olisi ollut mahdollinen ilman autonomian aikaa, kunnallista itsehallintoa, omien valtioelinten toimintaa ja itsenäistä talouspolitiikkaa. Kaikki edellämainitut tekijät antoivat vankan henkisen ja aineellisen pohjan itsenäistymiselle. Venäläisten suomalaisiin kohdistama sortopolitiikka, ensimmäisen maailmansodan tarjoama mahdollisuus sekä Venäjän tsaarin syökseminen vallasta maaliskuussa 1917 antoivat lopullisen kipinän itsenäisyysjulistukseen ja Suomen irrottautumiseen Venäjän imperiumin yhteydestä.

Eduskunnan antama itsenäisyysjulistus 6. joulukuuta 1917 ei kuitenkaan ollut erityinen tähtihetki monille suomalaisille. Maassa oli Saksan maihinnousun uhan takia 40 000 venäläistä sotilasta. Viljantuonti Venäjältä oli katkennut ja elintarvikepula oli ankara. Monet näkivät kaupungeissa nälkää, ja Koillismaalla turvauduttiin jopa pettuleivän syöntiin. Venäjän armeijan tilausten ja linnoitustöiden loppuminen kasvatti työttömyyttä. Pahinta oli kuitenkin yhteiskunnallisen tilanteen voimakas kärjistyminen maailmansodan oloissa. Suomen ennennäkemättömön voimakas politisoituminen jakoi kansaa porvarillisten puolueiden kannattajiin, joiden yksityisarmeijaksi nousivat suojeluskunnat sekä sosialidemokraatteihin, joita tukivat punakaartit. Tammikuun 1918 lopussa valkoisten suojeluskunnat aloittivat venäläisten riisumisen aseista Pohjanmaalla, ja punakaartit julistivat vallankumouksen alkaneeksi Helsingissä.

Vapaussota päättyi toukokuussa 1918 valkoisten voittoon. Lyhyestä veljessodasta tuli verinen: noin 36 600 valkoista ja punaista kuollutta. Heistä varsinaisissa taisteluissa menehtyi 9400. Noin 74 000 punaista suljettiin vankileireille, joissa nälkä, taudit ja teloitukset veivät 13 500 punavangin hengen. Vangeista valtaosa armahdettiin vuoden 1918 loppuun mennessä ja loput vuosina 1920-1927.

Itsenäisen Suomen synnytystuskat olivat siis kovat. Tilannetta pahensi entisestään espanjantautina tunnettu influenssaepidemia, joka kesää 1918 seuranneen kahden vuoden aikana vei vielä 20 000 suomalaisen hengen. Pohjantähden alla asusteli varsin kurjat lähtökohdat saanut kansakunta.

Arvoisat kuulijat,

Vuoden 1917 Suomi muistutti monessa suhteessa kehitysmaata. Kansanterveys oli heikoissa kantimissa. Vuonna 1917 syntyneistä lapsista joka kahdeksas kuoli ennen ensimmäistä ikävuottaan. Nykyään imeväiskuolleisuus on Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa; vain 1,9 promillea. Sata vuotta sitten naiset saivat keskimäärin 3,7 lasta, viime vuonna vain 1,6. Sadan vuoden takainen syntyvyys on samaa tasoa nykypäivän Kenian ja Pakistanin kanssa. Nykyinen syntyvyys heikentää kansamme elinvoimaisuutta. Kahdesta ihmisestä pitäisi mielellään tulla kaksi väestöllisen dynamiikan takia.

Ammatissa toimivasta väestöstä sai maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa noin 70 prosenttia vuonna 1917, teollisuudesta ja rakentamisesta 10 ja palveluelinkeinoista vain 8 prosenttia. Tilanne oli tuolloin hyvin samankaltainen kuin useissa nykyisissä kehitysmaissa. Tänään palveluelinkeinoista saa elantonsa noin 70 prosenttia, teollisuudesta ja rakentamisesta 28 ja maataloudesta noin 3 prosenttia.

Suomi oli vuosina 1917 ja 1918 kuin moni nykyisistä romahtaneista valtioista. Köyhä, yhteiskunnallisesti jakautunut ja sisällissodan haavoittama. Onneksemme vältimme pahuuden kierteen, jossa väkivalta ruokkii uutta väkivaltaa. Meillä oli viisaita poliitikkoja ja valtiomiehiä, jotka ottivat tehtäväkseen kansakunnan eheyttämisen. Veljessodan hävinnyt osapuoli otettiin mukaan päätöksentekoon ja eduskunta alkoi vilkkaasti säätää yhteiskunnallisia epäkohtia korjaavia lakeja. Torppareiden ja vuokratilallisten asemaa parannettiin, mikä synnytti maahamme paljon uusia maa- ja metsätiloja. Merkittäviä uudistuksia olivat myös oppivelvollisuus- ja uskonnonvapauslait, progressiivinen tulo- ja omaisuusverolaki sekä teollisuustyöväestön asemaa parantaneet työsääntö- ja työsopimuslait.

Nuori kansakunta nousi vähitellen jaloilleen 1920- ja 1930-luvuilla ja kukisti parlamentaarisin keinoin oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet. Suomi säilyi Euroopan uusien valtioiden joukossa demokratiana, kunnes vastaan tuli haasteista suurin: sota-aika. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota vaativat lähes satatuhatta veriuhria. Talvi- ja jatkosota hävittiin, mutta Suomi säilytti sekä valtiollisen itsenäisyytensä, kansanvaltaisen järjestelmänsä että asemansa oikeusvaltiona. Siinä mielessä voidaan puhua oikeutetusti kesän 1944 rintamatapahtumista torjuntavoittona.

Toisen maailmasodan jälkeistä aikaa leimasivat sotakorvaukset, jälleenrakennus ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen. Pitkäkestoinen talouskasvu vaurastutti kansakunnan, vaikka 1990-luvun laman ja vuonna 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin varjopuolet tiedämmekin. Suomi kaupungistui ja maaltamuutto kiihtyi. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, vaihtoi puolueettomuutensa liittoutumattomuuteen, lännettyi ja globalisoitui. Sadassa vuodessa bruttokansantuotteemme kymmenkertaistui.

Tänään suomalaiset saavat elää onnellisten tähtien alla. Sadan vuoden takainen köyhä, sisällissodan runtelema ja syrjäinen maatalousvaltio on noussut maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen. Menestyksen takana on aiempien sukupolvien ahkera työ, mutta myös ymmärrys hyvän koulutuksen tärkeydestä. Vaikka tuore yhdeksäsluokkalaisten ongelmanratkaisukykyjä selvittänyt PISA-tutkimus herättikin huolen poikien puolesta, sen ydinsanoma oli unohtua. Suomi oli Euroopan valtioista Viron jälkeen hienosti toisena laajassa kansainvälisessä vertailussa. Toivottavasti poliittiset ja koulutuspoliittiset päättäjät muistavat jatkossakin kansallisen herättäjämme Johan Vilhelm Snellmanin sanat: ”Suomi ei voi mitään väkivalloin, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.”

Hyvät kuulijat,

Näin satavuotisjuhlan kynnyksellä rohkenen kurkistaa myös tulevaisuuteen. Historianopettajaa kiehtoo tulevaisuudentutkijan eli futurologin tavoin tuleva kehitys. Ajatukseni nojaavat voimakkaasti Tiede-lehden viime vuosien artikkeleihin.

Olennainen suomalaisiin vaikuttava megatrendi on ilmaston lämpeäminen. Vuonna 2117 maapallon keskilämpötila on parhassa tapauksessa noussut kaksi astetta. Osa Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta voi muuttua elinkelvottomaksi. Mahdollisesti 40 pientä saarivaltiota menettää kaiken maa-alansa tai valtaosan siitä merenpinnan noustessa. Jo vuoteen 2050 mennessä uusia ympäristöpakolaisia voi vaeltaa kohti elinkelpoisia alueita 150−250 miljoonaa.

Suomea odottaa nykyisen Puolan lämpö. Talvemme ovat 2-7 ja kesät 1-4 astetta nykyistä lämpimämpiä. Talvet ovat pimeitä ja sateisia, lumiraja siirtyy Oulun korkeudelle. Keväät ja syksyt venyvät, kasvukausi on ainakin kuukauden nykyistä pidempi. Sakaali syrjäyttää ahman, pesukarhut ja haikarat ovat seuranamme. Itämeri lämpenee ja laajenee.

Teknologinen kehitys lienee nopeampaa kuin arvaammekaan. Tietoa tallennetaan bitteinä muistitikkujen ja pilvipalveluiden sijaan perimän DNA-nauhaan. Jos näin on, ihmiskunnan tähän mennessä tuottama tieto sopisi auton tavaratilaan. Robotit, tekoäly ja kvanttitietokoneet raatavat meidän puolestamme. Yksinkertaiset tehtävät katoavat, monimutkaisiin vaaditaan yhä ihmisenkin panosta.

Avaruusraketteja kierrätetään ja suomalaisiakin osallistuu avaruuslentoihin. Ensimmäinen ihminen Marsissa on todennäköisesti kiinalainen taikonautti jo vuonna 2028.

Heinäsirkat ja muut hyönteiset tulevat jo nyt osaksi suomalaisten ruokavaliota. Niillä ja etenkin lihalla on kuitenkin vain pieni merkitys 2117. Tuolloin syömme esimerkiksi laboratoriossa keinolihasta tehtyjä hampurilaispihvejä tai bioreaktorissa valmistettuja kyljyksiä. Lihankulutukseen on ollut pakko puuttua lihateollisuuden ilmastokuormituksen takia.

Lääketieteessä syöpä ja monet muut tappavat taudit on kukistettu sadan vuoden kuluttua. Niin sanotuilla geenisaksilla voidaan leikata geenejä ja vaihtaa vialliset parempiin. Kun jokainen valvoo jatkossa kehoaan, elintoimintojaan ja geenitaustaansa, sairauksien puhkeamista voidaan ehkäistä nykyistä paremmin. Jos eliniänodote jatkaa nousuaan nykytahdissa, se tarkoittaa vuosisadassa jopa 20 vuotta lisää elämää. Parhaassa tapauksessa joku tässä audiotoriossa olevista lukiolaisistamme voi saavuttaa 120 vuoden eliniän. Hän voi siten aikanaan todistaa sen, kuinka lähelle totuutta pääsin tai kuinka pahasti olinkaan tänään väärässä.

Arvoisat kuulijat,

Suomen menestys nyt ja tulevaisuudessa perustuu koulutukseen. Pienellä kansalla ei ole varaa hukata nuoriaan.

Syksyn kokelaamme Satu Finni on osoittanut kouluaikanaan huomattavaa lahjakkuutta, monipuolisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Satu on 4,5 vuoden aikana suorittanut lukiomme ensimmäisenä opiskelijana kolmoistutkinnon. Hän on siis ensin saanut tehdyksi ammatillisen perustutkinnon ja valmistunut kokiksi. Sen jälkeen Satu on suorittanut lukion oppimäärän ja tänä syksynä loput ylioppilastutkinnon kokeista hyväksytysti ja suorastaan kiitettävästi.

Satun kypsyys ja hieno saavutus palkitaan tänään valkolakilla. Haluan lämpimästi onnitella sinua, Satu, ylioppilastutkinnon ja kolmoistutkinnon suorittamisesta ja toivottaa menestystä lukion jälkeisiin jatko-opintoihin. Olet tänään meidän tähtemme!

Rehtori Toni Uusimäen puhe itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 2.12.2016



HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT KUTSUVIERAAT

Olemme kokoontuneet juhlimaan uusia ylioppilaitamme toisen suuren juhlan – itsenäisyyspäivän – läheisyydessä. Ensi tiistaina siniristiliput kohoavat salkoon ja kynttilät sytytetään valaisemaan pimeyttä jo 99. kerran itsenäisen Suomen historiassa. Kyseessä on siten todellinen kenraaliharjoitus Suomen satavuotisjuhlia varten.

Suomalaisten nousu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon tapahtui keskellä ensimmäisen maailmansodan myrskyä, Venäjän valtakunnan heikkouden hetkeä. Suomalaisilla oli tahtoa ja rohkeutta irrottautua kaksipäisen kotkan kynsistä ja keisarikunnan sorrosta. Erityisesti nuoret miehet päättivät hylätä passiivisen vastarinnan ja hakeutua Saksaan vaativaksi osoittautuvaan sotilaskoulutukseen. Jääkäriliikkeen syntysanat lausuttiin 102 vuotta sitten pohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa marraskuussa 1914. Sen tavoitteena oli irrottaa Suomi maailmansodan pyörteisiin ajautuneesta Venäjästä. Jääkärimarssin sanoittaja Heikki Nurmio kiteytti itsenäisyystahdon sattuvasti: ”Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.”

Suomen itsenäistymistä joulukuussa 1917 seurasi verinen ja katkera sisällissota, jonka arpien parantuminen kesti kauan. Nuori itsenäisyys joutui todelliseen testiin vuosina 1939–1944. Suomi kesti talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan koettelemukset. Se säilytti itsenäisyytensä, demokraattisen järjestelmänsä ja asemansa oikeusvaltiona. Kauhavallekin uhri oli raskas. Siitä todistavat yhtä lailla purettavan koulukeskuksemme Kauhava-salista pelastetut kunniataulut, sankarivainajien haudat kirkkopihalla ja lukiomme opiskelijakunnan juuri toteuttama Vapauden viestin siirto. Sodan kokeneiden sukupolvien sisukkuutta, tarmokkuutta, ja periksiantamattomuutta voimme me hyvinvointiyhteiskunnan kansalaiset vain arvostaa ja ihailla.

Toisen maailmansodan verenvuodatusta seurasi toinen rauhanomaisempi sankaritarina. Suomesta rakennettiin sisun, vision, ahkeruuden ja sopivien taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden avulla vauras valtio. Isänmaasta tuli Zacharias Topeliuksen määritelmän mukainen meidän suuri kotimme. Suomi teollistui vauhdikkaasti 1950-luvulta lähtien ja muuttui muutamassa vuosikymmenessä huipputekniikan maaksi. Muutos ei ollut kivuton, koska maaseutu monin paikoin autioitui. Toisaalta vaurastuminen lievitti elinkeinorakenteen muutoksen tuomia ongelmia. Suomi uudisti koulutusjärjestelmänsä, lisäsi erilaisia tukimuotoja ja rakentui Pohjolan Japaniksi. Yhteiskunnan modernisoituminen heijastui myös kulttuuriin, sukupuolirooleihin ja perheissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Hyvät kuulijat,

Itsenäisyysjuhlamme keskeinen teema on tänään luonto, joka on yhä kansalaisillemme rakas. Luontoyhteytemme on kiinteä, jokamiehenoikeudet maailman mittakaavassa todella laajat, eivätkä suomalaiset yleensä pelkää metsissä liikkumista. Kun kaupungistunut keskieurooppalainen tuntee olonsa kotoisaksi asfalttiviidakossa, suuntaa suomalainen kaupunkien neonvaloista mielellään kesämökille, lomakylään, luontopolulle, pellon laitaan tai tunturipuron äärelle.

Suomi on sijainniltaan pohjoinen, pitkä ja pohjois-eteläsuunnassa voimakkaan vyöhykkeinen valtio, idän ja lännen rajamaa. Suomalaisen maiseman kehitykseen vaikuttanet tekijät voidaan jakaa luonnonolosuhteisiin ja ihmisen vaikutukseen. Edellinen antaa puitteet, jälkimmäinen kansallisen ilmeen. Etelä-Pohjanmaalla metsät hakattiin 1700-luvulta lähtien pääasiassa tervanpolton ja osittain rannikko-Pohjanmaan laivanrakennuksen tarpeisiin. Sen vuoksi alueeltamme puuttuvat metsäteollisuuden suuret yksiköt. Sen sijaan pienyrittäjyys ja peltoviljely ovat kukoistaneet vuosikymmenestä toiseen.

Läntinen savikkolakeutemme on olennainen osa peltojen Suomea ja maataloudessa tapahtuneista muutoksista huolimatta karjanhoito ja peltoviljely ovat kukoistaneet alueellamme. Nykyiset maatilat erikoistuvatkin tiettyihin kasvilajeihin tai kotieläimiin. Ihmisen vaikutus näkyy kulttuurimaisemassa, jota leimaavat maan avaruus, silmänkantamattomiin ulottuvat peltosarat ja alhaalla roikkuva taivas, jota revontulet voivat toisinaan valaista kirkkaina pakkasiltoina.

Maiseman kokeminen koostuu eri aistien yhteisvaikutelmasta. Hiljaisuus, tuulen tuntu tai ilman raikkaus voivat vaikuttaa nähtyä maisemaa vahvistavasti tai ne voivat olla siihen nähden ristiriidassa. Tienpientareilta voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia, mutta jos mukana olisi ääni, vaikutelma voisi olla ristiriitainen. Hirvieläin voisi seistä lähellä vilkkaasti liikennöityä tietä. Kuikan huuto voisi peittyä hävittäjäkoneen ylilentoon lähes äänen nopeudella. Kesämökiltä avautuvan kuulaan järvimaiseman rauhan voisi rikko vesijetin ääni.

Vuodenaikojen kierto on niin vahva ilmiö maisemassa, että sen suomalaiset kokevat yhdessä. Kevät on heräämistä, kesä kasvun aikaa ja ruskan jälkeen maisemat avautuvat uudestaan lehtien pudotessa. Talvella lumi ja jää peittävät tuoreen kasvun – vai onko asia enää niin? Joulukorteissa on lunta ja talven leikkejä, mutta oikeasti jouluna ei enää olekaan lunta. Rannikkoseuduilla joulut ovat usein mustia ja talvet harmaita, sumuisia ja vähälumisia. Hiipivä ilmastonmuutos voi piankin johtaa samanlaiseen kehitykseen myös sisä-Suomessa, meillä Kauhavallakin. Vuodenkierron merkitys suomalaisessa ja pohjalaisessa maisemassa on suuri, ja sitä se on epäilemättä myös ihmisten mielessä ja yhteiskunnan nopeasti sykkivässä pulssissa.

Arvoisa juhlaväki,

Maamme menetys on pitkään perustunut ahkeraan ja koulutettuun kansaan. Se on yhä valttikorttimme kansainvälisessä työnjaossa ja tärkeä tuotannontekijä kansantaloudessa. Suomalaisen koulutuksen ja henkisen pääoman laadukkuudesta kertovat lukuisat kansainväliset tutkimukset. Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa perusopetus on maailman parasta ja inhimillistä pääomaa on eniten maailmassa. Teollistuneiden maiden järjestön OECD:n mukaan Suomi on järjestön jäsenmaiden keskuudessa selkeä kärkimaa. Erot menestyvien ja heikommin menestyvien oppilaiden osaamisessa on yhä pienimmät maailmassa. Suomi on maailman lukutaitoisin maa ja innovaatiovertailussakin maailmassa kolmas.

Menestys kansainvälisissä vertailuissa ei tarkoita sitä, etteikö meidänkin koulujärjestelmäämme sisältyisi ongelmia ja uhkaavia tekijöitä. Opetusviranomaiset ja valtiovalta satsasivat pitkään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämiseen varsin hyvin tuloksin samaan aikaan kun lukiokoulutuksen kehittäminen jäi sivuraiteelle. Parhaillaan valtiovallan säästötoimista aiheutuneet leikkaukset kurittavat kuitenkin erityisesti ammatillista koulutusta.

Lukiokoulutuksen leikkaukset toteutettiin edellisellä hallituskaudella, joten Sipilän hallituksen ohjelmassa lukiot ovat välttyneet valtionosuuksien supistuksilta. Elokuussa lukiomme ykköset aloittivat opintonsa uudistetun opetussuunnitelman pohjalta. Muutokset vanhaan jäivät suhteellisen kosmeettisiksi, vaikka nykyistä laajempaa reformia toivoivat monet. Kauhavan lukio valittiin viime kesän alussa mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, joka pyrkii uudistamaan oppimisympäristöjä, lukiopedagogiikkaa ja lukion toimintakulttuuria. Se tarjoaa meille mahdollisuuden viedä lukiokoulutusta eteenpäin yhteistyössä verkoston muiden kärkilukioiden kanssa, vaikka rahoitusta uudistustyölle on vähän tarjolla.

Hyvät syksyn kokelaat,

Olette saavuttaneet toistaiseksi merkittävimmän kohokohdan kouluaikananne. Ylioppilastutkinnon suorittaminen avaa teille ovet hyvin laajoihin jatko-opintoihin. Kysymys on jatkossa omasta motivaatiostasi ja siitä, että löydät oman koulutuspaikkasi ja elämänurasi.

Lähes jokavuotisesta kritiikistään huolimatta ylioppilastutkinto voi yhä hyvin ja sen kehitystyö jatkuu voimallisena. Olette itsekin olleet todistamassa tässä koulussa opetuksen digitalisoitumista ja ylioppilastutkinnon sähköistymistä, joka koskee jokaista kirjoitettavaa oppiainetta vuoteen 2019 mennessä. Maailma on tulevaisuudessa yhä digitaalisempi halusimme sitä tai emme. Perus- ja lukiokoulutuksen velvollisuus on antaa oppilailleen monilukutaito ja valmiudet selviytyä tulevaisuudessa maailmassa ja työelämässä.

Onnittelen teitä neljää lämpimästi ylioppilastutkinnon suorittamisen johdosta. Olette tänään valkolakkinne ja ruusunne ansainneet. Onnea ja menestystä myös jatko-opintoihinne!

Syksyn 2016 uudet ylioppilaat

Kauhavan lukio saa neljä uutta syksyn 2016 ylioppilasta. Valkolakin saavat itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlassa 2.12. klo 13.00 alkaen seuraavat kokelaat:

Karhunen Paavo
Koivisto Essi
Luomala Julia
Riihimäki Otto

Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä