Rehtorin puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017




Ylioppilasjuhlapuhe 3.6.2017

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT, MINA DAMER OCH HERRAR

”On lähdössä elämään poika isosilmä

on ottanut elämän käsiinsä iso pieni poika.

Se on airoissa joilla hän soutaa pois.

Myötätuulessa soutaa, hitain vedoin

hartiat kupruillen, nuori ja viisas,

voimansa tietävä.

Ja tyttö pähkinäsilmäinen pitää perää.”

Tällä Helena Anhavan runolla kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Alkukesän hento vehreys, puutarhojen heräävä kukkaloisto ja pian koittavat lämpimät päivät johdattavat meidät kohti Suomen suvea. Luonnosta löytyy sama elämänvoima ja -ilo kuin pian lakitettavista nuoristamme.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1967 muistetaan etenkin Israelin ja arabimaiden kuuden päivän sodasta, maailman ensimmäisestä sydämensiirtoleikkauksesta ja The Beatles –yhtyeen legendaarisesta albumista Sergeant Pepper`s Lonely Hearts Club Band. Tiedemiehet myös havaitsivat ensimmäistä kertaa meille tutun kasvihuoneilmiön. Suomessa tehtiin lukuisia kuntaliitoksia, presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin ja Suomi juhli arvokkaasti itsenäisyyden 50 vuotta. Vuosikertomuksen mukaan Kauhavan yhteiskoululaiset iloitsivat opettajineen Kauppatien ensimmäisestä päällystyksestä, mutta murehtivat lääkäritilannetta vihurirokon koitellessa koulun arkea. Teinikunta kuitenkin järjesti aloittaville opiskelijoille nahkiaiset ja kevätretken Ostrobotnialle Helsinkiin. Luontokerho Naskukurkooset preparoivat eläimiä, näyttivät useita luontoon liittyviä opetuselokuvia sekä kartoittivat helmipöllökantaa Kauhavalla.

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana ovat lähdön tunnelmat. Riemuylioppilaittemme edessä oli hakeutuminen jatko-opintoihin, armeijan harmaisiin tai sinisiin, oman elämäntyönsä ja -tehtävänsä löytäminen. Virttyneiden valkolakkien alle on kasautunut huomattava määrä tietoa ja viisautta.

Hyvät kuulijat,

Ihmiskunta on jatkuvassa liikkeessä, koska se on elämän, kehittymisen tai selviytymisen ehto. Meistä useimmat muistavat Raamatun kertomuksista Abrahamin siirtymisen Kaldean Urista Kanaanin maahan, nykyiseen Israeliin. Kansanjohtaja Mooses johdatti israelilaiset Egyptin orjuudesta Luvatun maan tuntumaan. Välillä tosin harhailtiin 40 vuotta Siinain autiomaassa kovasti napisten. Tuhlaajapoika lähti maailmalle, hummasi perintöosansa ja palasi halveksittuna sikopaimenena takaisin. Vaikka hänen veljensä kurtistikin kulmiaan, pojan isä ilostui ja järjesti rakkaalle tuhlaajapojalleen kunnon juhlat kotiinpaluun johdosta.

Kreikkalaisten kansalliseepoksessa tarusankari Odysseus lähti Troijan sotaan. Paluu uskollisen vaimon Penelopen luokse mutkistui, kun sankari kiisi pitkin Välimerta seikkailu- ja harharetkillään. Uuden ajan sarastaessa Kolumbus etsi meritietä Intiaan rikkaudet mielessään, mutta päätyikin uudelle mantereelle Amerikkaan. Tämä kenties kaikkien aikojen navigointivirhe johti seurauksiin vähintään satojen miljoonien ihmisten osalta. Nykypäivän löytöretket suuntautuvat puolestaan avaruuteen tai aineen pienimpien alkeishiukkasten tai elämän edellytysten etsintään.

Ihmisen alttiudesta lähtöön kertovat vääjäämätöntä kieltään monenlaiset muuttoliikkeet: siirtolaiset, pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat, siirtotyöläiset ja laittoman ihmiskaupan uhrit. Lähtöpäätöksen taustalta löytyvät usein raha, rakkaus, rikokset, rohkeus tai rauhantilan kaipuu. Osalle lukiomme kakkosista tulivat lähtöjen erilaiset motiivit ja tunnelmat tutuiksi, kun he selvittivät suomalaisten ja saksalaisten nuorten asenteita pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Asiaa tutkittiin Kauhavan lukion, helsinkiläisen Alppilan lukion, Espoonlahden lukion ja saksalaisen Langerwehen lukion yhteisprojektissa Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä.

Pohjalaisille lähteminen ei ole ollut kovin vaikeaa. Juhlayleisön joukossa on varmasti sellaisia ihmisiä, joiden sukulaisia on siirtynyt esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen Seelantiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun suuren siirtolaisuuden aikoihin. Asia on myös minulle ja omalle suvulleni perin tuttu. Esimerkiksi isoisäni isä Hemminki lähti toiselle Amerikan-matkalleen v. 1910 ilmeisesti talorahoja tienaamaan. Kotiin jäivät odottamaan vaimo ja neljä lasta. Hemminki kuitenkin kuoli viisi vuotta lähtönsä jälkeen kaivosmiehen pölykeuhkosairauteen Coloradossa eikä näin ollen koskaan palannut. Puutteellisten olojen takia isänisäni joutui ottopojaksi lapsettomalle kauppiaspariskunnalle Lappajärven Itäkylässä. Isoisästäni tuli niin pienviljelijä, kauppias, kioskinpitäjä kun kunnansihteerikin, hänen lapsistaan erityisesti kauppiaita ja opettajia - ja omasta isästäni kaupallisten aineiden opettaja. Jostain kumman syystä toinen pojistani on tänään kiinnostunut kaupallisesta alasta.

Tämän subjektiivisen tarinan tarkoitus on osoittaa se, miten yksilön tekemä valinta ja päätös yli sadan vuoden takaa voi heijastua useisiin sukupolviin ja kokonaisiin yhteisöihin. Tämän vuoksi esimerkiksi kauhavalaisilla päättäjillä on suuri vastuu tämän kaupungin elinvoimasta ja sen asukkaiden hyvinvoinnista. Aina ajoittain herää kysymys siitä, tehdäänkö tärkeät poliittiset ja taloudelliset päätökset nurkkapatrioottisin perustein vai kokonaisuutta katsoen ja tulevaisuuteen tähdäten.

Arvoisa juhlayleisö,

Kuluneen lukuvuoden aikana on lukiokoulutukseen kiinnitetty paljon huomiota. Olemme ottaneet käyttöön uuden opetussuunnitelman nykyisten ykkösten osalta. Ensi keväänä lakitettavat nykyiset kakkoset suorittavat lukion loppuun aiemman opetussuunnitelman mukaisesti.

Uutta opetussuunnitelmaa on pidetty uudistuksiltaan varsin kosmeettisena, koska tuntijakoon ei tehty merkittäviä muutoksia. Tämän innoittamana opetusviranomaiset ovat antaneet 28 lukiolle mahdollisuuden kokeilla kuluneen ja tulevan lukuvuoden osalta aiempaa joustavampaa tuntijakoa. Kokeilu koskee kuitenkin vain reaaliaineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin. Kokeilun suppeuden sekä nopeatempoisen ja työllistäneen opetussuunnitelmatyön takia yksikään eteläpohjalainen lukio ei lähtenyt mukaan kokeiluun.

Sen sijaan Kauhavan lukio, Evijärven lukio, Lappajärven lukio ja Seinäjoen lukio valittiin Etelä-Pohjanmaalta mukaan valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon yhdessä noin 80 muun lukion kanssa. Perusteena valinnalle oli kehittäjäkokemus ja Kauhavan lukion aktiivinen verkostoituminen aiempien hankkeiden yhteydessä. Tarkoituksenamme on kehittää lukiopedagogiikkaa, koulun toimintakulttuuria ja erityisesti erilaisia oppimisympäristöjä. Olemme juuri jättäneet yhdessä Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden kanssa merkittävän hanke- ja rahoitushakemuksen opetushallitukselle. Kaksivuotinen projekti liittyy vesistöihin ja koskee ensi vuonna kaikkia lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita, meni rahoitushakemus läpi tai ei. Tarkoituksemme on uuden opetussuunnitelman hengessä viedä opiskelijoitamme ja opettajiamme tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen maailmaan, kehittää yhteisopettajuutta ja lisätä oppiaineiden ja lähilukioiden välistä yhteistyötä.

Samanaikaisesti valmennamme opiskelijoitamme prosessissa, jossa kaikki ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat digitaalisiksi kevääseen 2019 mennessä. Ensi syksynä kirjoitetaan perinteinen paperikoe reaaliaineista enää vain kemiassa ja fysiikassa. Kaikki muut reaaliaineet ja osa kielten ylioppilaskokeista kirjoitetaan sähköisinä tietokonetta käyttäen YTL:n Abitti-koeympäristössä. Viimeinen aine digitaalisuuteen siirryttäessä on matematiikka, jonka symbolikielen siirtämisessä bittimuotoon on eniten tekemistä.

Opetusviranomaiset pitävät hyvää huolta siitä, ettei nuorten lukiokoulutus jää lepäämään laakereillaan. Opetusministeriön työryhmä on juuri tehnyt laajan esityksen ylioppilastutkinnon kehittämisestä, ja Kauhavan kaupungin sivistystoimen on annettava asiasta lausunto kesäkuun puoliväliin mennessä. Työryhmä mm. lyhentäisi digitaalisten ylioppilaskokeiden keston nelituntiseksi, muuttaisi äidinkielen kokeen yksipäiväiseksi, ottaisi suullisen kielitaidon kokeen osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita, tiivistäisi yo-kokeiden aikataulua, lisäisi hylätyn kokeen uusimiskertoja ja poistaisi hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuuden. Osa työryhmän yli 20 toimenpide-ehdotuksesta on perusteltuja, osaan niistä on suhtauduttava kriittisesti.


Hyvät kuulijat,

Kauhavan lukiossa on opiskellut 136 lukiolaista ja brasilialainen vaihto-oppilas kuluneen lukuvuoden aikana. Lukiomme on profiloitunut erityisesti kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Kansainvälisyys on kuluneena lukuvuonna näkynyt aiemmin mainitun pakolaisuusprojektin lisäksi Italian Firenzeen suuntautuneena opintoretkenä. Tälle kulttuurimatkalle osallistui peräti 36 lukiomme kakkosta ja neljä ohjaavaa opettajaa.

Yrittäjyyskasvatuksessa saimme tänä keväänä maaliin kaksivuotisen Digilaari-hankkeen, jossa lukiolaisemme avustivat kauhavalaisia pk-yrittäjiä sosiaalisen median hyödyntämisessä yrityksen markkinoinnissa. Hanketta veti Suomen Yrittäjäopisto ja siinä lukiolaisemme tekivät yhteistyötä Härmän lukion yrittäjyysopiskelijoiden ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Lukiokoulutuksen perustehtävä on kuitenkin toiminta yleissivistävänä oppilaitoksena ja opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksien takaajana. Toisin kuin maataloudessa, meidän sadonkorjuumme hetki osuu jo kevääseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa yli 25 000 kokelasta, joista 41 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain yksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon sekä pakollisena kirjoitettavien että kaikkien kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 62 kaikkiaan 408 päivä- ja aikuislukion joukossa. Eteläpohjalaisista lukioista ainoastaan Jurvan lukio oli meitä yhden sijan parempi.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Lähes puolet kirjoittajista sai joko laudaturin tai eximian, c:n alle ei kirjoittanut kukaan.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, pitkässä matematiikassa, kemiassa ja psykologiassa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa. Muut aineet olivat joko maan keskiarvossa tai lähellä sitä.

Kauhavan lukion opetus- ja kasvatustyötä tukee vuosittain huomattava sponsoreiden ja stipendinlahjoittajien joukko. Haluan esittää heille jo tässä vaiheessa lämpimän kiitoksemme. Stipendien saajat ja antajat käyvät ilmi hieman myöhemmin tässä juhlassamme.

Hyvät kevään kokelaat,

Elämänkaarellanne olette nyt vaiheessa, jossa on hyvästijätön aika ensin koululle, sitten lähipiirille. Toivon, että lukio-opinnot ovat antaneet teille tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin ja eväät persoonallisuuden monipuoliseen rakentamiseen. Hyvin todennäköisesti ette tule koskaan myöhemmin tietämään eri oppiaineista niin monipuolisesti kuin abiturienttikeväänä.

Yksi toiveenne, tavoitteenne ja unelmanne täyttyy, kun hetken päästä voitte painaa päähänne valkolakin. Rehtorina olen tällä hetkellä helpottunut ja todella iloinen puolestanne. On rehellisesti sanottava, että osa ikäluokastanne piti meitä opettajia tulisilla hiilillä lukio-opintojen loppuun asti. Aivan liian monta kurssisuoritusta jäi viimeisten kuukausien ja viikkojen varaan. Voitte aidosti olla tutkinnostanne kiitollisia myös opettajienne taidoille ja heidän joustavuudelleen.

Lopputulos on silti suorastaan upea. Te olette tehneet sen lukiomme väistötiloissa, joihin lukioväki on ollut pääosin hyvin tyytyväinen. Vaikka odotammekin uuden monitoimitalo-koulukeskuksen moderneja tiloja ja sen rakentumista 2018–2019, eivät seinät sinänsä opeta. Oppiminen on aina vuorovaikutusprosessi oppijan ja opettajan välillä.

On aika lähteä. Te olette vanhemmillenne ja muille läheisillenne todella rakkaita ja tärkeitä, mutta vain lainassa. Jokainen teistä ottaa elämässään uuden suunnan toteuttaakseen oman kohtalonsa, löytääkseen oman elämänuransa ja itselleen sen kaikista läheisimmän. Vanhemmillenne ei ole kuitenkaan helppoa katsoa loittonevaa selkää. He tietävät, mitä on kaipaus ja toive paluustanne.

Päätän puheeni katkelmaan Kollaa kestää –yhtyeen kappaleesta Jäähyväiset aseille.

Kuten lintu on luotu lentämään,

on ihminen luotu onneen.

Kun ei pelkää itseään,

ei pelkää myöskään elää elämää,

Maailma on salaisuuksia täynnä,

joka hetkessä asuu ikuisuus.

Joka kadulla asuu ihminen,

sisällään sanoja tuntemattomia.

Teille kokelaat ja koko juhlayleisölle toivotan virkistävää ja päivänpaisteista kesää!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä