Ylioppilasjuhlapuhe 2.6.2018

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

”Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.

Älä sano katsotaan huomenna

jos voit jo tänään sanoa ei.

Älä sano lintu kuin lintu,

sano pääskynen tai haukka.

Älä sano kukka kuin kukka,

sano keltavuokko... ja kissankello.

...Älä huokaa, jos sinun on huudettava...

...Älä, älä koskaan suutele otsalle

jos voit suudella suoraan suulle...

 

Tällä katkelmalla Tommy Tabermannin runosta Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen haluan toivottaa juhlayleisön tervetulleeksi kevään ylioppilasjuhlaamme ja lukuvuotemme päätöstilaisuuteen. Vaikka runon avaaminen ja tulkitseminen on aina yksilökohtaista, luulen ymmärtäväni sen, mitä runoilija haluaa sanoa. On oltava avoin, rohkea, rehellinen, tahdonvoimainen ja ilmaisussaan täsmällinen. Kaikki nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita lukio pyrkii opiskelijoissaan kehittämään ja joita löytyy tänään lakitettavissa kevään kokelaissamme.

Meidän toukokuumme on ollut uskomattoman lämmin pitkän ja lumisen talven jälkeen. Luonnon voimakas vihreys, energisoiva auringonpaiste ja kotipuutarhojen kukkaloisto luovat upeat puitteet myös tämän kevään ylioppilasjuhlalle. Elämäniloa ja voimaa huokuvat niin ulkoiset olosuhteet kuin nuoret sankarimme täällä sisällä.

Toivotan juhlaamme lämpimästi tervetulleiksi Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaat 50 vuoden takaa. Lakitusvuotenne 1968 piirtyi historiaan voimakkain vedoin. Maailma kuohui enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Euroopassa elettiin hullua vuotta: Tšekkoslovakiassa neuvostopanssarit murskasivat ns. ihmiskasvoisen sosialismin, ja radikaali opiskelijaliike mielenosoituksineen levisi Ranskasta ainakin kymmeneen muuhun Euroopan maahan. Kiinassa tuhottiin vanhaa kulttuurivallankumouksen pyörteissä. Yhdysvallat taisteli Vietnamissa ja menetti salamurhaajien luoteihin kaksi tulevaisuuden toivoa: presidenttiehdokas Robert Kennedyn ja kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin.

Levottomuuden laineet eivät näytä tuolloin juurikaan lyöneen lukiomme edeltäjään Kauhavan yhteiskouluun. Vuosikertomuksen mukaan itsenäisyyden 50-vuotisjuhla oli ollut lukuvuoden huomattavin tilaisuus, jonka keskeisin ohjelmanumero oli ollut oppilaiden esittämä "Kansamme vaiheita sanoin ja sävelin". Koulun toimintaan oli saatu syyslukukaudella merkittävä lisä, kun koulukiinteistössä aloitettiin kouluruokailu. Pakasteruokien puolesta kävi puhumassa itse kouluylilääkäri Hultin.

Yhteiskoulun kannatuskerho ja luontoyhdistys Naskukurkooset toimivat aktiivisesti, mutta meidän opiskelijakuntamme hallitusta vastaava Teinikunta sai passiivisuudestaan sapiskaa. Esiin nousi ensimmäistä kertaa ajatus teinikunnan korvaavasta kaikkien luokkien oppilaskunnasta.

Hyvät kuulijat,

Meidän tämänvuotisen juhlamme teemana on mahdollisuus, jota lähestymme eri ohjelmanumeroissa. Itse aion pohtia käsitettä kaupunkimme, kouluyhteisömme ja yksittäisten opiskelijoidemme näkökulmasta.

Vuonna 2009 kuntaliitoksella muodostettu Kauhava on viime vuosina kokenut kovia. Kauhavalaisten sielua ja identiteettiä kirpaisi eniten Lentosotakoulun ja sen joukko-osaston lakkauttaminen joulukuussa 2014. Valtion saneeraustoimet ovat muutenkin tuntuneet ikäviltä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden kanslia siirtyi Seinäjoelle, ja VR:n junien pysähdyskertoja Kauhavan asemalla vähennettiin selvästi. Keskustaajamaa ja lähikuntia ei Härmän aseman avaaminen paljon auta, jos junaan ei entiseen tapaan pääse Kauhavalla.

Kuntaliitoksen jälkeen kaupungin väkiluku on notkahtanut yli tuhannella henkilöllä. PrimaPower on siirtämässä tuotantonsa Seinäjoelle. Kouluverkkoa on karsittu Kauhavalla kovalla kädellä pitkälti sisäilmaongelmaisten koulurakennusten vuoksi. Vanha koulukeskus purettiin kokonaisuudessaan viime vuoden alussa.

Kaikilla näillä kielteisiksi koetuilla asioilla on ollut vaikutuksensa kaupunkimme ilmapiiriin ja vetovoimaisuuteen. Mutta edellä mainitut takaiskut eivät kerro koko totuutta. Kouluväkeä asia kiinnostaa, koska kaupungin koettu elinvoimaisuus näkyy väkiluvussa ja sen muutoksissa, viihtyvyydessä, paikkakunnalle asettumisessa ja lopulta tuloveroprosentissa.

Negatiivinen kierre on kuitenkin katkaistavissa. Kauhavalla on paljon vireillä, mikä toivottavasti vähitellen heijastuu myös kaupungin veto- ja pitovoimaan, jota pohditaan paljon Kauhavan kaupungin vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassa. Se luo mielestäni uskoa tulevaan.

Härmän Powerpark on laadukas huvipuisto, joka vetää kasvavia matkailuvirtoja kaupunkiimme. Domretor laajentaa merkittävästi, Skaala ponnistelee kohti uutta nousua ja tänä vuonna aloitetaan ymmärtääkseni ABC-liikenneaseman rakennustyöt. Muut kaupungin kärkiyritykset pärjäävät nähdäkseni suhteellisen hyvin maamme vahvan taloudellisen kasvun siivittäminä.

Ilman vahvaa yritystoimintaa ei ole hyvinvointia, työpaikkoja ja hyviä elämisen edellytyksiä. Tämä ymmärretään varmasti kaupungin lukiokoulutuksessa. Jos haluamme saada takaisin edes osan meiltä maailmalle lähtevistä, Kauhavasta on tehtävä mahdollisimman houkutteleva paluumuuttajan kannalta. On mahdollistettava hyvä elämä kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille perheille.

Kaupungin perusrakenteiden on oltava kunnossa – ja tämä tarkoittaa myös kouluja. Lukiomme on ollut jo yli kolme vuotta väistötiloissa. Uusi koulukeskus-monitoimitalo on vihdoin lähtenyt rakentumaan, ja valmista pitäisi olla maaliskuussa 2020. Voin vakuuttaa, että rehtorin korville kauneinta musiikkia on viime viikkoina ollut se ääni, joka syntyy teräsbetonipaalujen junttaamisesta maaperään Jylhäntiehen ja Kirkkotiehen rajoittuvalla tontilla.

Kauhavalaisessa lukiokoulutuksessa on mielestäni ymmärretty sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden merkitys. Härmän lukio painottaa palveluyrittäjyyttä, ja me olemme rakentamassa uusia polkuja yrittäjyyteen ja yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Kauhavan lukiolla on aiemmin ollut yhteistyötä ammatillista toista astetta edustavan Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Ensi kevätlukukaudella tarjoamme Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yritystoiminta ja yrittäjyys –verkkokurssin opiskeltavaksi. Avauksia on todennäköisesti tulossa myös yliopistoihin päin.

Arvoisa juhlaväki,

Menestys syntyy nykyään niin yritysten, oppilaitosten kuin erilaisten yhteisöjenkin joukossa avoimesta vuorovaikutuksesta, yhteistyökyvystä ja verkosto-osaamisesta. Kauhavan lukio on ollut 2000-luvun alusta lähtien hyvin aktiivinen verkostotoimija alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Olemme toista vuotta mukana valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa yhdessä 84 muun suomalaisen lukion kanssa. Pysymme sen avulla hyvin perillä lukiokoulutuksen nykyisistä trendeistä. Samalla lukiot oppivat toisiltaan hyviä käytänteitä.

Ne ovat tarpeen, koska lukiota uudistetaan vauhdikkaasti. Uusi lukiolaki tulee todennäköisesti voimaan elokuussa 2019. Se muuttaa lukiokurssit opintopisteiksi, antaa lisää mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun, velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, antaa opiskelijalle nykyistä paremmat mahdollisuudet kansainväliseen vuorovaikutukseen, poistaa rajat ylioppilaskokeiden uusimismahdollisuuksilta sekä antaa lukiolaisille oikeuden erityisopetukseen ja henkilökohtaisiin tarpeisiin pohjautuvaan oppimisen tukeen. Uusi laki edellyttää jälleen uutta opetussuunnitelmakierrosta, jotta uudet opetussuunnitelmat tulisivat voimaan syksyllä 2021.

Edellisen opetussuunnitelman saimme aikaan yhteistyössä lähilukioiden kanssa. Tämä kannusti meitä yhteisen vesistöhankkeen suunnitteluun, jonka seurauksena kuusi lukiota toteutti kuluvan lukuvuoden aikana Pohjalta pintaan –hankkeen, joka on entisestään lisännyt lukioiden ja oppiaineiden välistä yhteistyötä. Toukokuun puolivälissä opiskelijamme perehtyivät veteen todella monista näkökulmista. Teemaviikkoon sisältyi paljon toiminnallisuutta: vesianalyysejä ja niiden vertailuja, melontaa, kalastusta ja kalankäsittelyä, vesikriisejä, työpajoja, vedenpuhdistamovierailuja sekä kaikkien lukioiden Lappajärven Kivitipussa järjestämään teemapäivään, joka huipentui kirkkovenekisaan ja tukkilaisnäytökseen.

Lukiolaistemme osallistumisaktiivisuus oli korkeaa tasoa. Teemaviikko oli yhteishenkeä rakentava eikä läksyttömyys lukuvuoden loppusuoralla ketään haitannut. Lukio-opinnot vaativat työtä, mutta pelkkä pänttääminen ei nykylukiolaiselle riitä. Uskon, että olemme Kauhavan lukiossa osanneet hyvin yhdistää laadukkaan ja vaativan opetuksen lukiolaisen vaihtelunhaluun ja viihtymistarpeeseen.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 26 800 kokelasta, joista 51 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia erinomaiseksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 48 kaikkiaan 405 päivä- ja aikuislukion joukossa. Tämä tulos vei meidät eteläpohjalaisten lukioiden ykkössijalle, josta olemme iloisia ja ylpeitä.

Haluan kiittää hienosta menestyksestä kaikkia opettajiamme, taitavia kokelaitamme ja heidän kotijoukkojaan. Päämäärien saavuttaminen vaatii kovasti työtä. Kuten englanniksi todetaan: ”No pain, no gain” eli ilman vaivannäköä ei tule tulosta. Tämä pätee niin opiskeluun kuin urheiluunkin.

Pakollisista aineista olemme perinteisesti pärjänneet äidinkielessä selvästi maan keskiarvoa paremmin. Tänäkin vuonna tulos oli erinomainen. Kirjoittajista 45 prosenttia sai joko laudaturin tai eximian. Äidinkielessä saman parhaan pistemäärän kirjoitti peräti viisi opiskelijaa.

Menestyimme pakollisissa aineissa selvästi yli maan keskitason myös ruotsissa, englannissa, lyhyessä matematiikassa, biologiassa, historiassa, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa tulos oli erinomainen yhteiskuntaopissa, saksassa ja uskonnossa. Tuloksemme oli selvästi Suomen keskitasoa parempi myös ruotsissa, biologiassa ja psykologiassa.

Ylioppilasjuhliin liittyy aina ripaus haikeutta. Kauhavan lukion ja yläkoulun pitkäaikainen koulusihteeri Leena Jouppi jää eläkkeelle kesäkuun lopussa oltuaan meillä töissä 34 vuotta. Haluan kiittää sinua, Leena, molempien koulujen puolesta työpanoksestasi. Varmaan monissa kodeissa sinut tunnetaan oppilaista välittävänä oheiskasvattajana. Olet varmasti aplodien arvoinen.

Hyvät kevään kokelaat,

Tullessanne lukioon syksyllä 2015 yläkoulun opettajat kuiskuttelivat, että saimme lukioon lahjakkaan ikäluokan. He olivat oikeassa. Te jäätte opettajienne mieleen keskimäärin hyvin aktiivisena, koulumyönteisenä, kunnianhimoisena ja joustavana ikäluokkana. Sanoin teille pienessä puheessani penkkaripäivänä, että teihin on voinut aina luottaa. Suomalainen yhteiskunta on pitkään perustunut sopimiseen ja luottamukseen. Teillä on asenne kunnossa, joten uskon teidän menestyvän tulevaisuudessa hienosti myös jatko-opinnoissanne.

Lukiomme on myös mahdollistanut teille paljon. Olemme pyrkineet luomaan väistöoloissa niin teille kuin muillekin opiskelijoille niin hyvän ja laadukkaan opiskeluympäristön kuin mahdollista. Lukio-opintojen keskiössä on yhä hyvä perustyö eri oppiaineissa, mutta paljon muutakin olemme yhdessä ennättäneet.

Lukion erilaisissa hankkeissa on pyöritetty yrittäjyyteen kytkeytyvää Digilaaria yhdessä Suomen yrittäjäopiston, Kauhavan yrittäjien ja Härmän lukion kanssa. Olemme juhlineet satavuotiasta Suomea koko kouluyhteisön voimin monin eri tavoin.

Viime vuodelta jäivät mieleeni erityisesti Kauhavan lukion ja kahden pääkaupunkiseudun lukion yhteistyö Pakolaisuus eurooppalaisena ilmiönä –projektissa sekä lukiomme osallistujamäärältään suurin kansainvälisyyskasvatukseen liittyvä hanke: opintoretki Italian Firenzeen, eurooppalaisen sivistyksen ja taidehistorian sydämeen. Oma ahkeruutenne ja lukion tarjoama mahdollisuus veivät 36 opiskelijaa ja neljä ohjaavaa opettajaa opintoretkelle, jota varmasti muistelette vielä kauan lukiovuosien jälkeenkin.

Amerikkalainen kirjailija ja lentäjä Richard Bach kirjoitti 70-luvun alussa teoksen Lokki Joonatan. Siinä kerrotaan vapaudesta, elämisen riemusta ja itsensä toteuttamisen rajattomista mahdollisuuksista. Kirjasta löytyy myös näkemys opettajan ja oppilaan ihanteellisesta yhteispelistä. Bachin sanoin:

”Joonatan oli alituisesti jokaisen oppilaansa rinnalla näyttämässä, kehottamassa, vaatimassa, auttamassa. Se lensi oppilaidensa kanssa yön ja pilvien ja myrskyn halki, ja ne nauttivat siitä.”

Teistä voi tulla tavallisia lokkeja tai korkealle kiitäviä kotkia. Yhtä kaikki: nouskaa siivillenne!

 

Juhlayleisölle toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!