Ylioppilasjuhlapuhe 1.6.2019

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

 

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

ARVOISAT JUHLAVIERAAT, RIEMUYLIOPPILAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

 

”Olen kävellyt pitkän tien vapauteen. Olen yrittänyt olla kompastelematta, mutta olen silti ottanut matkallani harha-askelia. Olen kuitenkin vihkiytynyt matkallani siihen salaisuuteen, että aina ylitettyäni yhden mäennyppylän, on edessäni uusia kukkuloita ylitettäväksi. Olen päättänyt levätä hetken nähdäkseni minua ympäröivät upeat tulevaisuudennäkymät, mutta myös muistaakseni sen pitkän matkan jonka olen kulkenut päästäkseni tänne. Lepohetkeni jää kuitenkin lyhyeksi, koska vapaus tuo mukanaan vastuun. Viivyttelyyn ei minulla  ole varaa, koska pitkä matkani ei vielä ole päätöksessään.”

Näin totesi eteläafrikkalainen vapaustaistelija ja Etelä-Afrikan tuleva presidentti Nelson Mandela, kun hän vapautui 1980-luvun lopussa poliittisesta vankeudestaan 27 vuoden jälkeen. Tie vapauteen osoittautui tulevalle Nobelin rauhanpalkinnon saajalle pitkäksi.

Matka ja matkanteko ovat meidän tämän kevään ylioppilasjuhlamme teemat. Meidän tänään lakitettavat sankarimme, kevään kokelaamme, ovat taivaltaneet 12 vuoden mittaisen koulutaipaleen. Se kalpenee kuitenkin pituudessa juhlamme toisiin valkolakkisiin kutsuvieraisiin verrattuna. Toivotan lämpimästi tervetulleiksi ylioppilasjuhlaamme Kauhavan yhteiskoulun vuoden 1969 ylioppilaat. Kyseinen vuosi jäi mieleen erityisesti astronautti Neil Armstrongin astumisesta ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle. Se oli pieni askel ihmiselle, mutta jättiharppaus ihmiskunnalle. Vietnamissa ja Nigerialle kuuluvassa Biafrassa sodittiin, mutta elokuussa 1969 kokoontui New Yorkin osavaltion Woodstockiin 400 000 nuorta rakentamaan rauhaa ja rakastamaan hippiliikkeen hengessä.

Kauhavan yhteiskoulussa kuviot olivat vuosikertomuksen mukaan rauhallisemmat. Lukuvuoden aikana Studioteatteri vieraili esittämässä Molièren näytelmän Lääkäri vastoin tahtoaan. Lokakuussa pukeuduttiin silloiseen diskoon eli nahkakonventtiin ”kukkaislapsiksi”. Koulun valokuvauskerho järjesti syksyllä valokuvausretken Vaasaan, ja luontoyhdistys Naskukurkooset laski talvilintuja ja jatkoi helmipöllötutkimustaan. Opettajille ja rehtorille jännitystä elämään toi helmikuinen kouluhallituksen yleistarkastus.

Hyvät kuulijat,

Lukiotyössä kulunut lukuvuosi on ollut hyvin työteliäs ja anniltaan monipuolinen. Lukuvuottamme on viitoittanut normaaliin vuodenkiertoon kuuluvien rutiinien ohella ylioppilastutkinnon digitalisointi, lukiokoulutuksen voimakas uudistaminen, monipuolinen hanketoiminta ja uusien kansainvälisten yhteyksien rakentaminen.

Tänään lakitettavat kevään kokelaamme on ensimmäinen ikäluokka, joka ylioppilaskirjoitukset ovat olleet kokonaan digitaaliset. He ovat siis tehneet kaikki ylioppilaskokeensa Ylioppilastutkintolautakunnan suljetussa tutkintojärjestelmässä kannettavilla tietokoneillaan. Tänä keväänä digitalisoitiin yo-kokeista viimeisenä matematiikan koe. Kyseessä on ollut sekä suomalaisille lukioille että YTL:lle melkoinen ponnistus ja projekti. On suorastaan hämmästyttävää, miten vähäisin ongelmin kyettiin Suomessa toteuttamaan kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja opettajia koskenut uudistus muutamassa vuodessa.

Lukiokoulutuksen uudistamisessa edettiin Sipilän hallituksen ohjauksessa hengästyttävää vauhtia. Ensi elokuussa astuu voimaan lukiolaki, joka tuo mukanaan monta muutosta. Seitsemänkymmenen viiden lukiokurssin sijaan uudet opiskelijat tähtäävät vähintään 150 opintopisteeseen. Tämä mahdollistaa lukioille myös aiempaa paremmin oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien suunnittelun. Lukiouudistus tuo mukanaan nykyistä tiiviimmät työelämäyhteydet ja vahvemman kansainvälisyyskasvatuksen. Ylioppilaskirjoitusten lisääntyvä käyttö jatko-opintojen valintaperusteena johtaa siihen, että ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuudet lisääntyvät.

Jatkossa lukiolainen rakentaa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, yo-tutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Tässä hän saa apua oppilaitoksen opetushenkilöstöltä ja erityisesti opinto-ohjaajalta. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä kasvaa, ja ilman jatko-opintopaikkaa jääville ylioppilaille on järjestettävä jälkiohjausta. Uudessa lukiossa opiskelijalle on tarjottava erityistä tukea, joka näkyy mm. hänen oikeutenaan saada erityisopetusta.

Lukioita työllistää ensi syksystä lähtien myös uuden opetussuunnitelmakierroksen käynnistäminen ja velvoite järjestää osa opinnoista yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kauhavan lukiossa tähän vastataan tiivistyvällä lähilukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöllä. Lukiotyötä ohjaa keskeisesti nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Saamme opetussuunnitelmatyöhön virikkeitä ensinnäkin valtakunnallisesta lukioiden kehittämisverkostosta, jossa Kauhavan lukio on jäsenenä kolmen muun eteläpohjalaisen lukion kanssa. Loppusyksystä käynnistämme ops-työn yhdessä Härmän, Evijärven, Lappajärven, Alajärven ja Vimpelin lukioiden kanssa. Olemme jo pelanneet hyvin yhteen lähilukioiden kanssa Pohjalta pintaan -vesistö-hankkeessa.

Lukiokuusikko työstää yhdessä Etelä-Pohjanmaalle uuden korkeakouluyhteistyön mallin. Järjestämme toukokuussa 2020 projektiviikon, jonka aikana lukiot tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä Vaasan yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Korkeakoulujen opettajat tulevat lukioihin työskentelemään yhdessä omien opiskelijoidemme ja opettajakuntamme kanssa. Vastaavasti lukiolaisemme pääsevät tutustumaan vähintään kahtena päivänä korkeakouluopiskeluun Vaasassa ja Seinäjoella. Uskon, että tämä rikastuttaa opetustyötämme ja antaa opiskelijoillemme aiempaa paremman kuvan korkeakouluopinnoista. Asiassa on kuultu lukion opiskelijakunnan hallituksen toiveita.

Arvoisat kuulijat,

Aktiivinen lukiomme on tehnyt myös jotain täysin omaa. Olemme kuluvan lukuvuoden aikana koordinoineet kansainvälistä kuuden maan ja kuuden lukion vesistöhanke Drops of Lifea. Kaksivuotisen projektin päätavoitteita ovat kestävä vedenkäyttö, veden rooli eri kansojen ja kulttuurien historiassa sekä veden laatu ja vesitutkimukset. Kuluneena lukuvuotena projektiin valitut opiskelijamme tekivät opintoretken Kyprokselle ja Espanjaan. Tammikuun pakkasilla Kauhavalla vieraili 25 opiskelijaa ja 11 opettajaa tutustumassa veden virkistyskäyttöön eri muodoissaan. Hankekumppanimme matkustivat Kauhavalle Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Kyprokselta ja Unkarista. Ensi vuodeksi hankkeeseen on valittu 12 uutta opiskelijaa nykyisten ykkösten keskuudesta.

Vaikka 23 lukion kakkosta ja kolme ohjaavaa opettajaa vierailikin huhtikuussa Firenzessä Italiassa, lukiomme kansainvälisyyskasvatuksen korkealentoisin ja kenties kauaskantoisin hanke suuntautuu Euroopan rajojen ulkopuolelle. Syyslukukaudella Kauhavan lukio hankki ensimmäisenä eteläpohjalaisena lukiona yhteistyökumppanin Kiinasta. Ensi syksynä käynnistyy opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvä vertaileva hanke Rizhaossa Shandongin niemimaalla sijaitsevan lukion kanssa. Yhteistyökumppaneiden kokoero on melkoinen: Reilun 16 000 asukkaan Kauhava yhteistyössä 2,8 miljoonan asukkaan Rizhaon kanssa. Noin 140 opiskelijan ja 20 opettajan Kauhavan lukio vuorovaikutuksessa 3900 opiskelijan ja 350 opettajan kiinalaislukion kanssa. Koska toukokuulle 2020 suunniteltu opintoretkemme Kiinaan vaatii varoja, pyrimme ensi syksynä rakentamaan yritysyhteistyömallin eräiden kauhavalaisten firmojen kanssa. Kurkistusta kiinalaiseen kulttuuriin tukee myös Järvilakeuden kansalaisopisto, joka järjestää ensi vuonna mandariinikiinan alkeiskurssin. Olemme siis liikkeellä tosissamme ja tulevaisuuteen tähdäten.

Arvoisa juhlayleisö,

Tänä keväänä valkolakin saa valtakunnassa lähes 25 200 kokelasta, joista 29 pääsee ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta. Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia kiitettäväksi. Olimme Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, sijalla 74 kaikkiaan 387 päivä- ja aikuislukion joukossa. Tämä tulos vei meidät eteläpohjalaisten lukioiden viidennelle sijalle.

Haluan kiittää hyvästä menestyksestä kaikkia opettajiamme, taitavia kokelaitamme ja heidän kotijoukkojaan. Päämääriä ei saavuteta ilman ahkeruutta ja motivaatiota.

Pakollisista aineista menestyimme selvästi maan keskiarvoa paremmin äidinkielessä, ruotsissa, fysiikassa ja pitkässä matematiikassa. Ylimääräisinä kirjoitetuissa aineissa pärjäsimme hyvin myös saksassa, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta olemme kouluyhteisössä kaikesta huolimatta tyytyväisiä siihen, että meiltä kirjoitetaan ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Sillä on merkitystä lukion houkuttelevuuden, mutta ennen kaikkea ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisen kannalta.

Hyvä kevään kokelas,

Olet vuosien varrella tullut keitetyksi monenlaisissa liemissä. Ikäluokkanne on 2000-luvun pienin ja teitä seuraavat perusryhmät ovat määrältään suurempia.

Olen kiinnostuneena seurannut opintaivaltanne niin opettajana kuin rehtorinakin. Teistä on välittynyt kuva myönteisestä, varsin kohteliaasta mutta myös hyvin itseohjautuvasta opiskelijajoukosta. Suuri osa teistä oppi kuulemma jo yläkoulussa itsenäisen, omatoimisen opiskelun. Painotuksenne lukio-opinnoissa on ollut selkeästi matemaattis-luonnontieteellinen.

Tämä on ajoittain aiheuttanut lievää epätoivoa erityisesti kielten, katsomusaineiden ja humanististen oppiaineiden opettajien keskuudessa. Näissä aineissa vuorovaikutustaidoilla on merkitystä. Olen monta kertaa saanut rehtorina kuulla kuinka hiljainen ikäluokka olette.

Tämä ei kuitenkaan ole moite. Kolikon kääntöpuoli on ollut myös nähtävissä. Te hoiditte ajoissa ja poikkeuksellisen hyvin lukiokurssit kuntoon. Ahkerin teistä suoritti lukiovuosinaan yhdeksän ylioppilaskoetta ja 103 lukiokurssia, kun 75 olisi riittänyt lukion päättötodistukseen.

Ripaus lisää rohkeutta, hyppysellinen heittäytymistä ja sopivasti small talk'ia. Kun pohja on hyvä, tällä reseptillä pääsette ehkä vielä pidemmälle. Matkaevääksi matkallenne annan Etelä-Afrikan presidentti Mandelan sanat, jotka hän lausui astuessaan presidentinvirkaan vuonna 1994.

Emme pelkää eniten riittämättömyyttämme. Pelkäämme eniten mittamaattomia voimiamme.

Emme pelkää pimeyttämme, vaan valoamme.

Kysymme itseltämme:

miten minä muka voisin olla etevä, suurenmoinen, lahjakas ja loistava?

Mutta mikä sinua estää olemasta mitä tahansa?

 

Itsesi näkymättömäksi tekeminen ei palvele maailmaa.

Ei ole mitään suurta siinä, että kutistat itsesi, jotta toiset välttyisivät tuntemasta oloaan epävarmaksi.

 

Kun päästämme oman valomme loistamaan, annamme tiedostamattamme toisille luvan tehdä samoin.

 

Teille kokelaat ja juhlayleisölle toivotan hyvää ja aurinkoista kesää!