NYK Laatutyö
Nilakan yhtenäiskoulussa opetuksenjärjestäjän lakisääteinen oman toiminnan arviointi, laatutyö ja kehittäinen ovat samassa prosesessissa.
Tämän sivun tekstimoduuleissa esitellään NYK toimintaa OPH laatukriteerien valossa.
Tästä pääset tutustumaan niihin suoraan
1. ja 2. Johtaminen ja henkilöstö
3. Talous
4. Arviointi (opetuksen järjestäjän)
5. OPS
6. Opetus ja opetusjärjestelyt
7. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
8. Osallisuus
Keiteleen perusopetuksen laatutyö 1.8.2012 alkaen
Keiteleen kunnassa on vain yksi koulu, Nilakan yhtenäiskoulu, joka toimii lähikouluna kaikille Keiteleen kunnan lapsille.
Laaturyhmä: Nilakan yhtenäiskoulun johtotiimi ja sivistyslautakunnan edustaja
Laadun kehittäminen perustuu vuosittaiseen suunnitelmaan liitettyihin kehittämiskortteihin, jotka on otettu käyttöön kehittävän arvioinnin suunnitelman yhteydessä 13.9.2001.
Koulun toiminta arvioidaan laatukriteerien perusteella valtuustokauden lopussa tai tarvittaessa arviointia voidaan tehdä myös valtuustokauden aikana. Arviointi suoritetaan itsearviointina koulun ja sivistyslautakunnan toimesta, mutta tarvittaessa siihen voivat osallistua oppilaat, vanhemmat ja muut päättäjät. Arviointia voidaan myös ulkoistaa.
Arvioinnin perusteella valitaan kehittämiskohteet, joista tehdään kehittämiskortit vuosittaiseen suunnitelmaan. Kehittämiskohteista kumpuavia hankkeita tai muita tavoitteita kirjataan vuosittain talousarvioon. Kehittämiskorttien tavoitteita ja toimenpiteitä arvioidaan sekä toimintaa kehitetään valtuustokauden ajan. Valtuustokauden lopussa arvioidaan koulun toimintaa laatukriteerien valossa ja valitaan uudet kehittämiskohteet.
Vuosittaisen suunnitelma kehittämiskorttien käyttäminen laatutyön työkaluna on perusteltua koska:
- Nilakan yhtenäiskoulussa opetushenkilöstö osallistuu kokonaisuudessaan vuosittaisen suunnitelman tekemiseen ja arviointiin mikä parantaa osallisuutta ja sitoutumista
- Laatutyöstä ei tule erillistä prosessia vaan se sisältyy pakolliseen vuosittain tehtävään asiakirjaan
- Vuosittaisen suunnitelman osa-alueet ovat jaettu vastuu tiimeille, joiden johtajat muodostavat johtotiimin rehtorin ja vararehtorin lisäksi
- Sivistyslautakunta hyväksyy vuosittaisen suunnitelman lukuvuoden alussa ja suunnitelman arviointi tulee lautakunnalle tiedoksi lukuvuoden lopussa.
Kehityskohteet ovat olleet seuraavat
|
Kausi |
2012-2016 |
2021-2025 |
|
|
|
Kohteet |
Koulupsykologi palvelujen saaminen Kestävän kehityksen huomioiminen koulun toiminnassa Henkilöstön osaamisen lisääminen (arviointiosaaminen,
Valinnaisuuden ja kieliohjelman turvaaminen Oppilaiden ja kotien osallisuuden lisääminen koulun toiminnassa Tilojen joustavuuden lisääminen
|
A OPS ja DIGI B osallisuus Huoltajat, oppilaat ja henkilöstö C Johtaminen ja henkilöstön osaaminen D Kumppanit ja verkostot |
Lukuvuosi 2021-22 Ohjauksen kehittäminen (SG kuntien Ohjauskella omalla polulle hanke) |
|
|
Onnistuminen |
++ KeKe +Valinnaisuus + Tilat +Henkilöstön osaaminen -Koulupsykologi |
+++DIGI ++ Osaaminen ja johto (Poikkeusoloissa toimiminen kevät 2020) ++ OPS (Liikkuvakoulu, metsäeskrari=> Puupolku) + Vakanssitarkastelut +LAPU + osallisuustyökalut (innoduel) -koulupsykologi
|
|
|
Laatukriteerit ja niihin liittyvät kunnan ja koulun suunnitelmat on esitelty lyhyesti liitteenä olevalla videolla.
1. Johtaminen ja 2. Henkilöstö (Rakenne)
Kunta-stategia ohjaa OPS arvojen kanssa myös koulun toimintaa. NYK huoneentaulu:
KOHTAAN,
KEHITYN,
KANNUSTAN
Systemaattinen arviointi- ja kehittämistyö on välttämätöntä toimintaa. Linkkien videoilla esitellään perusopetuksen ohjausjärjestelmä ja miten NYK:ssa opetuksen järjestäjän itsearviointi, laatutyö ja koulun kehittäminen on organisoitu. OPH ja OKM hankkeet yksin ja Nilakankuntien /Savogrow alueen kanssa ovat myös tärkeä osa koulun kehittämistä.
NYK:n opetushenkilöstö on jaettu kolmeen tiimiin (A Tapahtumat, B juhlat ja C Monialaiset), joiden vetäjät kuuluvat rehtorin ja vararehtorin kanssa koulun johtotiimiin. johtotiimiä laajennetaan tarvittaessa eri kehittämishankkeiden vastuuhenkilöillä. Kaikki koulun yleiset palaverit ovat kaikille henkilöstön jäsenille julkisia. Samoin henkilöstön jäsenet voivat lisätä asialistalle asioita ja kommentoida muistioita pedanetissä.
Kunnan henkilöstöoppaalla ja koulun perehdyttämismateriaalilla pyritään sujuvoittamaan arkea (Pedanetissä).
Kehityskeskustelut käydään tarvittaessa ja vähintään joka toinen vuosi.
Henkilöstösuunnittelun linjoja määritellään muutaman vuoden välein tehtävissä vakanssitarkasteluissa, joissa otetaan huomioon tiedossa olevat eläköitymiset, ikäluokkien lapsimäärät ja voimassa olevat tuntijaot. Rekrytointeihin liittyvät täyttölupien pyynnöt perustuvat näiden tarkatelujen tuloksiin.
Liitteet:
3. Talous (Rakenne)
HENKILÖSTÖRESURSSIN TULOKSELLINEN KÄYTTÖ RATKAISEE OPPILAIDEN SAAMAN HYÖDYN.
(" Toiminnan voidaan sanoa olevan tuloksellista silloin kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja työssä jaksaminen on hyvällä tasolla." L: kuntalliitto.fi)
Tasa-arvohankkeen loppurapostissa 2019 on koottu muutamia periaatteita, joiden avulla resursista saatava hyötyä oppilaille voidaan maksimoida. Tuloksellinen toiminnan tautalla on hyvä suunnittelu, joustavuus ja vastuullisuus.
HENKILÖSTÖ OSALLISTUU TALOUSARVION LAADINTAAN JA TALOUSARVIO-OHJEESSA ON OHJEISTETTU KUKA TEKEE MITÄKIN
Opettaja/henkilöstö tietää parhaiten mitä tarvitaan
Esi-6 luokilla nykyinen opettaja on paras asiantuntija kunkin ikäluokan tarpeiden kartoittamiseen seuraavan lukuvuoden syksyn osalta. Vastaavasti aineenopettaja on paras asiantuntija oman aineensa hankintoihin.
Oppimateriaalisssa suositaan kierrätettäviä ja sähköisiä materiaaleja. Talousarvio-ohjeessa (TA 2020 ohje liitteenä) velvoitetaan tarkistamaan materiaalien varastot ja huomioimaan ne uusia tilattaessa.
TALOUSARVIO TEHDÄÄN JA SEN TOTEUTUMISTA SEURATAAN KUNNANHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAAN ja mahdollisiin muutoksiin reagoidaan.
Keiteleen kunta resurssoi vuonna 2018 perusopetukseen 6. eniten (€/oppilas) Pohjois-Savossa
Allaolevissa taulukoissa on Keiteleen ja Pohjois-Savon keskimääräiset tunnusluvut vuosilta 2012-2018. Huomioida kannattaa, että
a) Keiteleellä kustannuksista kohdistuu suhteessa opetukseen enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin (Kunkin taulukon toiseksi alimman rivin % kertoo kuinka paljon eurosta menee opetukseen) .
b ) Kuitenkin ero on supistumassa ja muiden opetuksen ulkopuolisten menojen osuus on kasvanut tarkkailujaksolla suhteessa enemmän.
| Keitele | |||||||||
| Käyttömenot yht. (ei vamm.op) e/opp. | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | muutos 17 | muutos 12 |
| Opetus | 5975 | 5873 | 6123 | 6299 | 7240 | 6515 | 6152 | -5,6 | 3 |
| Majoitus ja kuljetus | 1297 | 1330 | 1287 | 1339 | 1434 | 1473 | 1495 | 1,5 | 15,3 |
| Ruokailu | 580 | 589 | 590 | 588 | 594 | 721 | 681 | -5,6 | 17,4 |
| Muu oppilashuolto | 167 | 193 | 303 | 373 | 440 | 418 | 237 | -43,3 | 41,9 |
| Sis. hallinto | 482 | 508 | 503 | 457 | 497 | 473 | 912 | 92,9 | 89,3 |
| Kiinteistöjen ylläpito | 1101 | 1112 | 1169 | 1381 | 1537 | 1691 | 1666 | -1,5 | 51,3 |
| - josta sis. vuokr. pääomakust. | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Pienet hankkeet | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Toim. käyttömenot yhteensä | 9602 | 9604 | 9974 | 10436 | 11743 | 11291 | 11143 | -1,3 | 16 |
| josta | |||||||||
| - palkkaukset | 6457 | 6477 | 6723 | 7008 | 7863 | 7042 | 6973 | -1 | 8 |
| - muut menot | 3145 | 3127 | 3251 | 3428 | 3880 | 4248 | 4170 | -1,8 | 32,6 |
| % opetukseen | 62 % | 61 % | 61 % | 60 % | 62 % | 58 % | 55 % | ||
| % muut menot/opetus | 49 % | 48 % | 48 % | 49 % | 49 % | 60 % | 60 % | ||
| Pohjois-Savo keskimäärin | |||||||||
| Käyttömenot yht. (ei vamm.op) e/opp. | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | muutos 17 | muutos 12 |
| Opetus | 4699 | 4836 | 4930 | 4976 | 4992 | 4863 | 4934 | 1,5 | 5 |
| Majoitus ja kuljetus | 434 | 469 | 476 | 477 | 477 | 480 | 485 | 0,9 | 11,8 |
| Ruokailu | 559 | 565 | 578 | 593 | 602 | 615 | 614 | -0,2 | 9,8 |
| Muu oppilashuolto | 369 | 373 | 375 | 407 | 404 | 400 | 435 | 8,6 | 17,8 |
| Sis. hallinto | 449 | 458 | 436 | 500 | 515 | 499 | 546 | 9,3 | 21,5 |
| Kiinteistöjen ylläpito | 1542 | 1644 | 1716 | 1774 | 1796 | 1840 | 1913 | 3,9 | 24 |
| - josta sis. vuokr. pääomakust. | 642 | 631 | 640 | 671 | 687 | 746 | 942 | 26,4 | 46,9 |
| Pienet hankkeet | 154 | 109 | 150 | 163 | 143 | 238 | 280 | 17,6 | 82,1 |
| Toim. käyttömenot yhteensä | 8205 | 8454 | 8661 | 8889 | 8928 | 8935 | 9206 | 3 | 12,2 |
| josta | |||||||||
| - palkkaukset | 4923 | 5053 | 5135 | 5223 | 5200 | 5015 | 5114 | 2 | 3,9 |
| - muut menot | 3282 | 3401 | 3526 | 3666 | 3728 | 3920 | 4092 | 4,4 | 24,7 |
| % opetukseen | 57 % | 57 % | 57 % | 56 % | 56 % | 54 % | 54 % | ||
| % muut menot/opetus | 67 % | 67 % | 69 % | 70 % | 72 % | 78 % | 80 % |
Liitteet:
4. Arviointi (Opetuksen järjestäjän)
Laadun kehittäminen perustuu vuosittaiseen suunnitelmaan liitettyihin kehittämiskortteihin, jotka on otettu käyttöön kehittävän arvioinnin suunnitelman yhteydessä 13.9.2001.
Vuosittainen opetuksen järjestäjän itsearvioinin kierto on esitelty kohdassa 1. ja 2.
5. OPS
Opetussuunnitelmatyöhön osallistetaan opetushenkilöstö ja kumppanit.
Esimerkkejä OPS prosesseiden kuvauksista
OPS 2016 prosessin kuvaus
OPS-prosessin kuvaus 6. Oppilas arvioinnin muutoksesta 1.8.2020 alkaen
6. Opetus ja opetusjärjestelyt
7. Oppimis, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
3-PORTAINEN TUKI (OPS luku 7.)
Kolmiportaistatukea ja NYK käytänteitä tuenportailla liikkumisessa sekä vastuita on esitelty liitteessä A.
NYKssä on kolme erityisopettajan virkaa ja ne ovat täytetty toistaisilla työsuhteilla pätevillä opettajilla. Tasa-arvo kehittämishankkeen ja kunnan satsauksilla koulussamme on paljon myös muuta samanaikaisopetusta. Samanaikaiopetuksen onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, joustavuutta ja vastuullisuutta resurssin käytössä. Tasa-arvohankkeen loppurapostissa 2019 on koottu muutamia periaatteita, joiden avulla resursista saatava hyötyä oppilaille voidaan maksimoida.
Kaikkien opetushenkilöstön jäsenten osaamista pyritään suunnitelmallisesti lisäämään. Lukuvuosina 2019-21painopiste on ollut tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen tukeminen.
OPPILASHUOLTO NYKssä
Ensisijaisesti pyritään parantamaan koko kouluyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria sekä tukemaan huoltajien kasvatustehtävää moniammatillisesti niin että ongelmia olisi vähemmän. Haasteisiin vastataan;
*ennakoimalla (pedagoginen ennakointi),
*ennaltaehkäisemällä
*puuttumalla mahdollisimman varhain ja riittävällä osaamisella ja resursseilla.
Palveluketjua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tavoitteena oikea-aikainen ja oikeanlainen palvelu, jossa oppilaan asia on aina jonkun toimijan vastuulla.
Kouluun laaditussa turvallisuuskansiossa ja kriisiohjeessa on ohjeistettu toiminta ongelmatilanteissa.
Tavoite, toimijat, rakenna ja ovat esitelty linkissä (NYK OPS 8.1)
Kunnan kotisivuilla (=Suomi.fi) asiaa on esitelty näin ks linkki
Lukuvuonna 2020-21 NYKssä on kokeilu- ja kehittämiskäytössä "Tuenkoontityökalu", jonka tavoitteena on pitää kaikki osalliset selvillä oppilaan senhetkisestä tuen tarpeesta sekä meneillään olevista tukitoimista. Samalla työkalu auttaa valitsemaan tarvittaessa uusia tuenkeinoja.
OHJAUS NYKssä
Linkistä pääset Kunnan kotisivuilla ohjauksen esittelyyn.
Oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin seurataan koulun arviointijärjestelmän mukaan. Yhteistyötä tehdään erityisesti etsivän nuorityöntekijän kanssa.
NYK OPS luku 7.1.1 määrittelee ohjauksen tuenvaiheissa linkin mukaisesti.
NIVELVAIHEET
Esi-1. lk nivelvaihetta on pyritty madaltamaan mallilla, jossa sama opettaja on ryhmän mukana esi-2./3. luokille.
6. ja 7. lk nivelvaihetta madaltaa se että oppilailla on aineen pettyajia jo 3./4. luokalta alakaen ja oppimisympäristöt ovta tuttuja.
Liitteet:
8. Osallisuus
NYKssä toimii oppilaskunta ja heidän toimintaansa ohjaa 3-4 opettajaa 0,5 vvh resurssilla.