Työstettävien teemojen materiaalit

Luentoja tunne- ja vuorovaikutustaidoista

Luentotallenteita aineenopettajien vuorovaikutusopintojaksolta teemojen työstämisen tueksi (polkuavain: opehuone2018)

Liitteet:

Kiusaamista ehkäisevän toimintakulttuurin rakentaminen ( Sainio)
Tunteet kuuluu kaikille
Ryhmäilmiöt opettajan työn ytimessä
Opettaja-oppilas-vuorovaikutussuhteen jännitteisyys
Opettajan tilannetaju

Tehtäviä teemojen työstämiseen

Oma vuorovaikutusosaaminen ja kohtaamisen taito

Tutustukaa oheiseen materiaaliin (joko etukäteen tai tapaamisen aluksi). Työskentelyn voi aloittaa diojen herättämistä ajatuksista tai niistä löytyvistä pohdintatehtävistä. Teemaan liittyy myös luento rehtorin kokemuksista

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen


1.
a) Huom. tehdään ennen tiimin kokoontumista
Vuorovaikutusosaaminen eri elämänalueilla:
  • Hahmottele kartta, tie tai jokin muu kuvio ”urastasi” kielenkäyttäjänä, viestijänä ja vuorovaikuttajana. Tee esimerkiksi aikajana, ideakartta, puukaavio tms. Liitä mukaan mahdollisimman paljon esimerkkejä!
  • Merkitse kuvioon tärkeiltä tai merkityksellisiltä tuntuneita kielenkäyttö-, viestintä-, vuorovaikutus-, esiintymis-, yms. -tilanteita ja -tapahtumia. Joudut tekemään valintoja, mutta valintoja tehdessäsi arvioi, mikä merkitys valikoituneilla kokemuksilla on ollut sinulle.
  • Pohdi myös nykyistä vuorovaikutuksen kenttää eri elämän osa-alueiden läpi: millaista vuorovaikutusosaamista tarvitset koulussa, kotona, harrastuksissa, yhteiskunnan jäsenenä jne.)
b) Purkakaa tiimin kanssa a-kohdassa laatimanne tuotokset ja pohtikaa
  • Mitä huomioita teitte?
  • Miksi tällainen tehtävä?
  • Mitä opitte toisistanne?
  • Mitä opitte itsestänne?
2. Pohdintatehtävä: Miettikää erilaisia arjen vuorovaikutussuhteitanne ja -tilanteitanne (tässä. tehtävässä voi käyttää hyväksi mm. alkukartoitusta)?
  • Missä horjuvia, epävarmoja käytänteitä?
  • Missä varmoja käytänteitä?
3. Tutkikaa omaa vuorovaikutusosaamistanne ja tapojanne olla vuorovaikutuksessa Joharin ikkunan avulla:
  • avoin alue: mitä esim. itse tiedät ja mitä muut havaitsevat tavoistasi olla vuorovaikutuksessa
  • salattu: mitä esim. itse tunnen erilaisissa tilanteissa (jännitys, ym. tunnekokemukset) eivätkä muut huomaa sitä
  • sokea alue: olenko esim. saanut palautetta maneereistani tms.
  • tuntematon alue: olenko esim. havainnut käyttäytyväni poikkeuksellisella tavalla tietyissä tilanteissa tms.



4. Soveltakaa alla olevasta kuvasta löytyvää sapluunaa
  • Tarkastelkaa ja kuvatkaa kukin jotakin omaa onnistunutta ja epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta vuorovaikutusosaamisen osa-alueiden (taito-tieto-tahto-sapluunan) näkökulmista (ks. tarvittaessa esimerkkiä alla olevasta kuvasta tai oheisista dioista).
  • Soveltakaa osa-aluesapluunaa oppilaiden onnistuneiden ja/tai epäonnistuneiden vuorovaikutustilanteiden (esim. ristiriitatilanteiden) tarkasteluun ja pohdi, kuinka ohjaat tilanteen ratkaisussa tarvittavien tietojen, taitojen ja asenteiden oppimisessa.

Liitteet:

Vuorovaikutusosaamisesta ja puheviestinnän taidoista

Tunnetaidot ja tunnetuen tarjoaminen

Tutustukaa ennakkomateriaaleihin ennen työstämistä:

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen


1. Lukekaa artikkeli:

Nyman, T., & Ruohotie-Lyhty, M. (2009). Tunteet pelissä: Kielenopettajan tunnetiloja uran alkuvaiheessa. Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus.[Language education, teacher professionalism and intercultural agency, 203–221.

  • Keskustelkaa tiimin kanssa, mitä artikkelista jäi mieleen. Yllättikö jokin? Kuulostiko tutulta?
  • Osasitko samastua opettajien tunteisiin?
a) Tavat käsitellä tunteita voivat joko rakentaa tai vaikeuttaa tulevaa työtä opettajana ja siksi niistä tietoiseksi tuleminen mahdollistaa tietoisemman oman opettajuuden kehittämisen ja on osa opettajan ammattitaitoa. Tässä tehtävässä on tarkoitus eläytyä nuorten opettajien kohtaamiin todellisiin tilanteisiin ja pohtia omia todennäköisiä tunnereaktioitasi niissä. Tilanteet on poimittu haastatteluaineistosta, joten niiden lukeminen voi aluksi olla haastavaa. Valitkaa case-kertomuksista muutamia teitä kiinnostavia keskustelun pohjaksi.
  • Pohdi harjoituksessa, millaisia tunteita erilaiset kouluympäristön tapahtumat sinussa herättäisivät. Voit valita tunteen tunnesanamonisteesta.
  • Pohdi, miksi tilanteet herättävät sinussa juuri näitä tunteita.
  • Pohdi sitten, miten yleensä toimit tuntiessasi yllä kuvattuja tunteita?
  • Keskustele ryhmäsi kanssa siitä onko tunnereaktionne tilanteessa samanlainen, entä toimitteko samalla tavalla? Mistä erot tai yhtäläisyydet johtuvat?
  • Miten tilanteen erilaiset mahdolliset tulkintatavat vaikuttavat tunteisiin? Entä miten tapanne reagoida tunteisiin vaikuttaisivat tilanteen myöhempään kehittymiseen?
  • Miten uusi opettaja voi säädellä omia tunteitaan ensimmäisen työvuoden aikana? (tunteiden säätely = Tunteiden voimakkuuden tai keston säätelyä. Säätely ei tarkoita tunteiden kieltämistä alaspainamista. Myös myönteisiä tunteita voi säädellä).
b) Kootkaa keskustelun anti sivustollenne. Tehdessänne koontia voi valita joko vaihtoehdon 1 tai 2.
  • Vaihtoehto 1: Kootkaa artikkelin ja keskustelun pohjalta noin 5 merkittävää oivaltamaanne asiaa. Asiat voivat liittyä opettajan tunteisiin, ja/tai oppilaiden tai ryhmän tunteisiin.
  • Vaihtoehto 2: Kootkaa tunnilla keskustelemanne perusteella ohjeet työnsä aloittavalle opettajalle siitä, miten työn herättämien monenlaisten tunteiden kanssa voisi tulla parhaiten toimeen.
2. Soveltakaa luennollakin esiteltyä jäävuoriteoriaa jonkin valitsemanne "tunteikkaan" tilanteen työstämiseen.



3. Omat ja oppilaiden tunteet ja tarpeet niiden takana

Tunnetuki on keskeinen osa pedagogista osaamista. Tarkastelkaa alla olevien arviointikriteerien avulla omaa kykyänne tunnistaa omia ja oppijoiden tunteita ja tarpeita niiden takana.
  • arviointikiteerit pedagogisen osaamisen arviointityökalusta (Pöysä & Kainulainen, 2020)




Liitteet:

Nyman, T., & Ruohotie-Lyhty, M. (2009). Tunteet pelissä: Kielenopettajan tunnetiloja uran alkuvaiheessa
Tunteet kuuluvat kaikille - opettajan ja oppilaiden tunteita tutkimassa
Caset tehtävään 1
Tunnekasvatuksesta

Haasteellisten tilanteiden kohtaaminen

Tutustukaa ennakkomateriaaleihin ennen työstämistä:
  • video konfliktin ratkaisusta

    • Julia Saarholm ja Heikki Turkka tekevät paljon sovittelutyötä ja konfliktinratkaisua koulujen ja eri nuorisoalojen toimijoiden kanssa. Videolla he lyhyesti tiivistävät omia ajatuksiaan (suojausavain sekalaista).

  • dioista löytyy vinkkejä lisämateriaaleista.

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen


1. Keskustelkaa pienryhmässä: Millä keinoin pystyn uutena opettajana rakentamaan luottamusta oppilaisiin ja luomaan myönteisiä hetkiä heidän kanssaan? Miten otan oppilaisiin tutustumisen huomioon uuden ryhmän kanssa?

Tarkastelkaa myös oheisen arviointikriteerin avulla omaa kykyänne luoda, ylläpitää ja tukea vuorovaikutussuhteita, jotka edistävät myönteisen ilmapiirin rakentumista ja keskutelkaa osaamisestanne ja sen kehittämisestä.
  • arviointikiteerit pedagogisen osaamisen arviointityökalusta (Pöysä & Kainulainen, 2020)


2. Tehkää ohjeiden mukainen harjoitus. Jos pienryhmässänne on kolme henkilöä, valitkaa yksi kuuntelija, yksi kertoja ja yksi tarkkailija. Mikäli teitä on neljä, voitte jakaantua kahteen pariin, josta toinen on kuuntelija ja toinen kertoja. Harjoituksen jälkeen keskustelkaa kuuntelusta esim. seuraavien kysymysten avulla:
  • Miltä harjoitus tuntui kuuntelijasta ja kertojasta?
  • Milloin on helppo ja milloin vaikea kuunnella? Millainen kuuntelija olen?
Kertojan tehtävä: Kerro kuuntelijalle lapsuudestasi muutaman minuutin ajan. Älä hämäänny, vaikka kuuntelija muuttaisi toimintaansa.

Kuuntelijan tehtävä (kertoja, älä lue): Seuraavassa on lueteltu neljä erilaista kuuntelun tapaa. Katso kellosta noin 30s - 1min, jonka jälkeen vaihdat kuuntelun seuraavalle tasolle (esim. ensimmäinen 45 s pyrit osoittamaan kaikin tavoin, ettei sinua kiinnosta ja sitten vaihdat seuraavalle tasolle).

  • Ei kuuntele (sanot olevasi valmis kuuntelemaan, mutta kehonkielesi kertoo aivan muuta. Räpläät kännykkää, katselet muualle, haukottelet, kaivat nenää yms.).
  • Kuuntelee keskeyttääkseen (Keskeytät kertojan kyselemällä yksityiskohtia jatkuvasti)
  • Kuuntelee omista lähtökohdista käsin (kuuntelet hetkenaikaa, kunnes keskeytät puhujan ja alat kertoa omia kokemuksiasi tai näkemyksiäsi asiasta.. ”Joo mulleki kävi tollee ja sit...”)
  • Aktiivinen kuuntelu (Kuuntelet levollisesti koko kehollasi, äänelläsi ja silmilläsi. Annat tilaa puhujalle etkä pelkää hiljaisuutta. Varmistat kysymyksillä, että olet ymmärtänyt oikein)

3. ROOLIHARJOITUS: Valitkaa yksi oppilas ja yksi opettaja. Jos ryhmässä on kolme, yksi on tarkkailija, jonka tehtävänä on ulkopuolisena tarkkailla, mitä harjoituksessa tapahtuu. Mikäli teitä on neljä, voitte jakaantua kahteen pariin. Opettaja(t) lukee opettajan roolilapun ja oppilas(aat) oppilaan. Eläytykää rooleihin ja toimikaa ohjeiden mukaan. Jättäkää aikaa harjoituksen purulle, jossa keskustelette sen jälkeen siitä, mitä tilanteessa tapahtui ja miltä tuntui olla opettajan/oppilaan roolissa. Jos ehditte, voitte myös miettiä, millaisiin tilanteisiin jää helposti opettajana helposti puuttumatta ja miksi.

  • Opettajan ohjeet (vain opettajalle): Yksi oppilaistasi on tänään ollut erityisen vaisuna ruotsin tunnilla. Hän makoilee pöydällä eikä kaiva tsemppauksestasi huolimatta kirjaa esiin eikä tee mitään muutakaan. Haluat nostaa asian esiin oppilaasi kanssa.
  • Oppilaan ohjeet (vain oppilaalle): Viikonloppu on ollut raskas. Ukkisi hautajaiset olivat lauantaina ja sunnuntai-iltana riitelit rajusti tyttöystäväsi kanssa. Olisit jättänyt tulematta, mutta äiti pakotti lähtemään kouluun. Nyt haluaisit olla missä tahansa muualla, vaikka normaalisti pidätkin ruotsista. Opettaja on yrittänyt tsempata sinua, mutta sinua ei kiinnosta. Opettaja tulee juttelemaan kanssasi. Eläydy oppilaan rooliin ja toimi siten kuin sinusta tuntuu.

4. ROOLIHARJOITUS: Valitkaa yksi oppilas ja yksi opettaja. Jos ryhmässä on kolme, yksi on tarkkailija, jonka tehtävänä on ulkopuolisena tarkkailla, mitä harjoituksessa tapahtuu. Mikäli teitä on neljä, voitte jakaantua kahteen pariin. Opettaja(t) lukee opettajan roolilapun ja oppilas(aat) oppilaan. Eläytykää rooleihin ja toimikaa ohjeiden mukaan. Jättäkää aikaa harjoituksen purulle, jossa keskustelette sen jälkeen siitä, mitä tilanteessa tapahtui ja miltä tuntui olla opettajan/oppilaan roolissa.

  • Opettajan ohjeet (vain opettajalle): Luokkasi oppilas on myöhästellyt monta kertaa tunniltasi alkusyksyn aikana. Koet sen vaikeuttavan opetustasi ja haluat jutella asiasta oppilaan kanssa. Pyydät oppilasta tunnin jälkeen keskustelemaan kanssasi. Pyri rakentavaan ratkaisuun ja ole valmis kuuntelemaan oppilasta.
  • Oppilaan ohjeet (vain oppilaalle): Olet myöhästynyt muutamia kertoja matematiikan tunniltasi. Sinulla on liikuntaa edellisellä tunnilla ja haluat rauhassa laittautua. Ihastuksesi kohdekin on luokallasi, joten et varmasti aio laittautumatta astua luokkaan.
5. Pohtikaa opettajan auktoriteettia ja kohtaamista:
Millaista opettajaa arvostetaan? Millaista opettajaa pelätään? Mistä auktoriteetti rakentuu?
Lukekaa aiheesta esim.
Arnkil, M. (2019) ”Mehän opimme enemmän kuin lapset”. Opettaja dialogisena auktoriteettina
Äärelä, T. (2012). ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.” Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. 



6. Pohtikaa pienryhmässänne itseänne askarruttavia vuorovaikutustilanteita. Valitkaa seuraavaksi 2 - 3 haastavaa tilannetta, joita lähdette työstämään esimerkiksi

  • konfliktien käsittelymallin avulla (ks. kuva alla, esitelty videolla)


  • käyttäytymisen ikkunan avulla (ks. kuva, esitelty myös Opettajan tilannetaju -luennolla).

Ryhmäilmiöt ja ryhmän ohjaaminen

Tutustukaa ennakkomateriaaleihin ennen työstämistä:

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen

1. Omia kokemuksia ryhmistä

Pohtikaa ja eritelkää
  • millaisia olette eri ryhmienn jäsenenä
  • millainen merkitys erilaisilla ryhmillä on ollut oppimisellenne
  • millaista ryhmäviestintäosaamisenne on (eritelkää vahvuuksia ja kehittämiskohteita, alla olevia kuvia voi käyttää apuna).


Ryhmäviestintäosaamisen tehtävä- ja ryhmäkeskeisiä taitoja voi eritellä seuraavasti:


2. Roolit ryhmissä
Tutkikaa oheisia Belbinin tiimirooleja ja määritelkää, millaisia tiimityöskentelijöitä olette itse (voitte käyttää hyväksi myös alla olevasta kuvasta löytyviä Galaneksen ym. (2004) määritelmiä:
  • Arvioija (Monitor evaluator) on varovainen ja välttää riskejä. Hänen puolueettoman ja kriittisen arviointikyvyn ansioista löytyy varmat ratkaisut. Yhteistyö sujuu parhaiten tekijän ja kokoojan kanssa. Haasteita saattaa esiintyä viimeistelijän, keksijän tai toisen arvioijan kanssa.
  • Asiantuntija (Specialist) on määrätietoinen ja itsenäinen työskentelijä. Hänen kokonaisvaltainen sitoutuminen työskentelyyn näkyy syvällisenä tietona ja taitoina, joskin kapea-alaisena. 
  • Diplomaatti (Teamworker) on joustava ja kannustava. Hän on hyvä ihmistuntija ja osaa sovitella tilanteita ja ihmissuhteista hyvin. Häneen huono päättämiskyky saattaa johtaa erimielisyyksiin takojan kanssa. Yhteistyö sujuu parhaiten keksijän, tiedustelijan sekä kokoojan kanssa. Hän tulee hyvin toimeen myös toisen diplomaatin kanssa, toisin päättämättömyys saattaa nousta asioiden eteenpäin viemisen esteeksi.
  • Kokooja (Co-ordinator) on ennakkoluuloton ja tavoitteellinen ryhmän tasoittava tekijä. Hän saa kaivettua jäsenten vahvuudet ja voimavarat esille jämäkällä otteella. Hänen huomio muiden mielipiteet ja vahvuudet tehtävien jaossa. Hän saattaa olla haluton tekemään asioita itse ja saattaa joutua halaukseen takojan kanssa. Yhteistyö sujuu parhaiten arvioijan, tekijän ja diplomaatin kanssa.
  • Keksijä (Plant) luo ja ideoi uusia ratkaisuja ennennäkemättömän mielikuvituksensa avulla. Hänelle annettaessa rauha pohtia asioita, hän löytää ratkaisut vaikeimpiinkin haasteisiin. Käytännön asiat saattavat unohtua ja haasteita saattaa ilmetä arvioijan, tekijän, takojan tai toisen keksijän kanssa. Parhaiten työskentely sujuu diplomaatin, tiedustelijan ja kokoojan kanssa.
  • Takoja (Shaper) energisenä ja tehokkaana suuntautunut tavoitteiden saavuttamiseen. Hän innostaa muut mukaan ja toimii mielellään yhteistyössä tiedustelijan kanssa. Hän inhoaa vetämättömyyttä ja aikailuja ja hoputtaa helposti muita pysymään aikataulussa ja tavoitteissa. Hänellä saattaa olla haasteista, diplomaatin, kokoojan ja keksijän kanssa
  • Tiedustelija (Resource investigator) on ulospäinsuuntautunut verkostoituja. Innostuneena ja uteliaana hän etsii uusia mahdollisuuksia. Hän haluaa pitää ryhmä ajantasalla ja tulee hyvin toimeen tekijän, diplomaatin ja takojan kanssa. Hänen mielenkiinto saattaa helposti herpaantua, joka aiheuttaa erimielisyyksiä viimeistelijän kanssa. 
  • Tekijä (Implementer) on vastuuntuntoinen ja realistinen. Hänen organisointikyvyn ja ahkeruuden ansiosta voidaan luottaa käytännön asioiden sujuvan suunnitelmien mukaan. Käytännöllisenä ihmisenä hänen yhteistyö sujuu tiedustelijan, kokoojan, arvioijan ja viimeistelijän kanssa. Hänen hidas lämpeneminen saattaa aiheuttaa haasteita keksijää ja toisen tekijän kanssa.
  • Viimeistelijä (Completer) on huolellinen ja täydellisyyden tavoittelija. Hänen tarkkuus varmistaa oikeisiin asioihin keskittymisen ja laadukkaan lopputuloksen. Hän pystyy työskentelemään stressaavissa tilanteissa. Yhteistyö sujuu parhaiten tekijän kanssa ja haasteita saattaa esiintyä arvioijan ja tiedustelijan kanssa. 



3. Pohtikaa ja eritelkää, miten roolien ja osallistumistapojen tunnistaminen auttaa ryhmän ohjaamisessa ja ryhmän toiminnan arvioinnissa?

4. Kootkaa ohjeita ryhmänohjaajalle, joka painiskelee ohjaamiseen liittyvien dilemmojen kanssa (ks. Kostiaisen luento ja/tai Gerlanderin ja Kostiaisen artikkeli).

5. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä ja kootkaa toimintaohjeita opettajille:

  • Miten edistää opettajana ryhmän asiatavoitteita ja tunnetavoitteita?
  • Millä konkreettisilla keinoilla tukea kaksoistavoitetta ohjaajana?
  • Miten tukea yhteisöllisyyttä ja ehkäistä kiusaamista erkanopettajana/luokanopettajana/ aineenopettajana omassa opetuksessa / luokanvalvojana?

Voitte valita ohjeiden muodon itse.

6. Katsokaa yhdessä Adhd-liiton lyhytelokuva Lopeta (http://www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/videomateriaalit/adhd-liiton-lyhytelokuva-lopeta) ja samalla sivulla oleva videopätkä, jossa psykologian tohtori Vesa Närhi kommentoi videota. Samalla kun katsot videota, kirjoita havaintojasi ja ajatuksistasi paperille.

Keskustelkaa videon herättämistä, ryhmää ja ryhmäilmiöitä koskevista ajatuksista. Peilatkaa videon tapahtumia myös omiin kokemuksiinne. Miettikää, mitkä ovat sellaisia ryhmään liittyviä asioita, jotka on opettajana helppo huomata (jäävuoren näkyvä huippu). Mitkä jäävät näkyvän osan alapuolelle? Mitä asioita opettajana on vaikeampi huomata ja millä tavoin näitä asioita voisi huomata/puuttua?

Hahmotelkaa keskustelemistanne asioista jäävuorimalli ja purkakaa oheen muutamalla lauseella keskusteluanne auki.

7. Lukekaa Löppösen ja Nikkolan teos Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/etusivu/web_oivalluksia.pdf

a) Mitä ajatuksia ja tunteita opettajan vastuu ja rooli ryhmän ohjaajana ja johtajana
herättää sinussa? Millainen lukukokemus Oivalluksia ryhmästä oli?
b) Ohessa on lainauksia teoksesta ja niihin liittyviä kysymyksiä. Valitkaa ryhmässä, mistä niistä keskustelette.
  • ”Yksilöä saatetaan syyttää ongelmista, jotka ovat koko ryhmän asia.”
  • ”Se, minkälaiseksi opettaja kokee itsensä työssään, kertoo jotakin ryhmästä, jonka osa hän on.”
  • ”Vaikka ryhmän ohjaamisen ongelmat on houkuttavaa nähdä ohjattavassa ryhmässä, liittyvät ne kuitenkin myös ohjaajan omaan tapaan toimia.”
  • Ovatko oppilaat opettajansa peili?
  • ”Yhdessä työskenteleväksi ryhmäksi ja ryhmänä kehittyminen vaativat aikaa ja vaivannäköä.”
    ”Koulun tavassa lähestyä erilaisia ongelmia, sosiaalisia ja psyykkisiä, luotetaan usein taitojen opettamiseen.”
  • Taitojen opettaminen ei kirjoittajien mukaan riitä. Mitä muuta mielestänne tarvitaan?
  • ”Epävarmuuden sietäminen ja sen merkityksen ymmärtäminen vaativat opettajan roolin ajattelemista uusista näkökulmista.”
  • ”Opettajan kohtaloksi voi muodostua se, että hänen täytyy olla valmis ja kaikkitietävä, jolloin hänelle ei jää tilaa olla avoin ja oppia uutta.”
  • ”Ehdottomat roolit ovat tietyllä tavalla helppoja ihmisille, ja sen vuoksi niistä usein halutaan pitää kiinni.”
  • ” Ryhmä voi vaikuttaa pinnallisesti toimivalta ja oppilaat näyttävät saavan paljon aikaan, mutta todellisuudessa opettaja näkee sen, mitä hänen uskotaan haluavan nähdä."
8. Ryhmän ohjaaminen pedagogisena osaamisena

Ryhmän ohjaaminen on keskeinen pedagogisen osaamisen elementti. Tarkastelkaa oheisten arviointikriteerien avulla omaa ryhmän ohjausosaamisestanne ja keskutelkaa osaamisestanne ja sen kehittämisestä.
  • arviointikiteerit pedagogisen osaamisen arviointityökalusta (Pöysä & Kainulainen, 2020)








































9. Valitkaa seuraavista jokin / joitakin, joita katsotte yhdessä:

Katsokaa Aseman lapsien Konfliktinratkaisun asiantuntijoiden kiteytys konflikteihin ja kiusaamiseen puuttumisesta (reilu 10min) https://m3.jyu.fi/jyumv/Members/tounmaki-40jyu.fi/673299

Nyt tehtävänänne on miettiä nimenomaan ennaltaehkäisevää toimintaa haastavien ryhmäilmiöiden kuten kiusaamisen vähentämiseksi.

Liitteet:

Ryhmäilmiöt opettajan työn ytimessä
Dilemmoja opettajalle ohjaussuhteessaan

Kiusaaminen

Tutustukaa Miia Sainion luentoon "Kiusaamista ehkäisevän toimintakulttuurin luominen" (polkuavain opea215) sekä tehtävän yksi materiaaliin (joko etukäteen tai tapaamisen aluksi). Työskentelyn voi aloittaa materiaalin herättämistä ajatuksista.

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen


1.Tutustukaa oheiseen materiaaliin:

Katsokaa Aseman lapsien Konfliktinratkaisun asiantuntijoiden kiteytys konflikteihin ja kiusaamiseen puuttumisesta (reilu 10min) https://m3.jyu.fi/jyumv/Members/tounmaki-40jyu.fi/673299 (suojausavain: sekalaista).
Pohtikaa keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn eri yhteisöissä.


2. Kootkaa toimintaohjeet:
  • miten ehkäistä kiusaamista erkanopettajana/luokanopettajana/ aineenopettajana omassa opetuksessa / luokanvalvojana?
3. Leffatehtävä:
Katsokaa yhdessä tubettaja Katja "Marakatti" Reposen lyhytelokuva Kiusattu ja pohtikaa
  • mitä ajatuksia ja tunteita elokuva teissä herätti
  • kuinka toimisitte päähenkilöiden opettajina
  • kuinka käyttäisitte elokuvaa opetusmateriaalina.
Voitte myös kokeilla jäävuoriteoriaa elokuvan päähenkilöiden tunteiden käsittelyyn.

4. Sovellus oppimisen kahvilasta

Jakaantukaa kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä alkaa pian keskustella aiheesta 1 ja kryhmä ryhmä aiheesta 2. Valitkaa kullekin ryhmälle sihteeri, joka kirjaa ylös keskustelun pääpointteja. Joku vastaa koko ryhmän ajankäytöstä. 

Vaihtakaa 15 minuutin jälkeen niin, että sihteerit vaihtavat keskusteluryhmiä päikseen. Sihteerit tiivistävät lyhyesti aiemman keskustelun ja toimivat tarvittaessa puheenjohtajana. 

Keskusteluaiheet: 

1. Miten ennaltaehkäistä kiusaamista? Pyrkikää miettimään konkretiaa luokan ja koulun tasolla?
2. Miten puuttua kiusaamiseen käytännössä? Esim. omien kokemusten, luennon ja Aseman lasten videon pohjalta?


5.  Toimintaohjeiden kokoaminen

Kootkaa koko ryhmällä toimintaohjeet 

- miten ehkäistä kiusaamista aineenopettajana / luokanohjaajana? 

- miten puuttua ilmenneeseen kiusaamiseen? 

Palauttakaa toimintaohjeenne opehuoneenne Pedanetiin.


Lisämateriaalia: Tässä koottuna erään kaupungin toimintapideohjeet K-0-hankkeen puitteissa

Jos satutte tarvitsemaan ”kättä pidempää” tai jos sattuu itseä kiinnostamaan.

”K-0 on kiusaamiseen puuttuvaa työtä, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia kiusaamistapauksia, joihin jostain syystä esimerkiksi koulun keinoilla ei olla saatu ratkaisuja aikaan. Aseman Lapset ry:n kehittämää työmuotoa ollaan levittämässä myös Rovaniemelle. Rovaniemen mallia K-0 työstä on kehitetty yhteistyössä nuoriso-, sosiaali-, koulu-, ja varhaiskasvatuksen palveluiden sekä Lapin poliisilaitoksen ja muun verkoston kanssa. Ohjautuminen K-0 työhön tapahtuu pääsääntöisesti koulujen, poliisin tai sosiaalipalveluiden kautta. K-0 työ ei korvaa kiusaamisen puuttumisen toimenpiteitä esimerkiksi kouluissa, eikä ole ensisijainen puuttuja. K-0 työ tuo lisää tukea ja voimavaroja sekä uusia keinoja ja uutta näkökulmaa hankalien tapausten selvittämiseen.

Koulujen yhteiset kiusaamiseen puuttumisen periaatteet tiiviisti:

Ennaltaehkäisy

  • Kun kiusaamista havaitaan koulussa, siihen puututaan välittömästi
  • Kaikkien osapuolten kanssa keskustellaan ja selvitetään mistä on kyse
  • Asian viedään eteenpäin (luokanopettajalle/valvojalle tai koulun omalle kiusaamisen vastaiselle työryhmälle)
  • Kriisitilanteissa koulukuraattori/-psykologi mukaan työskentelyyn
  • Asiasta tiedotetaan vanhempia
  • Koululla seurataan tilannetta myös jatkossa

Jos kiusaaminen jatkuu:

  • Kasvatuskeskustelut kaikkien osapuolten kanssa
  • Tehdään lastensuojelu- ja rikosilmoitus
  • Järjestetään huoltajapalaveri sekä tarvittaessa koulusovittelu ja moniammatillisen oppilashuoltoryhmän kokoontuminen
  • Vakavat kiusaamistapaukset ja väkivaltainen käyttäytyminen:
  • Koulut ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen ja rikosilmoituksen koulussa tapahtuvista väkivaltaisista konflikteista
  • Kun koulun henkilökunnalle tulee tietoisuuteen sellainen tapahtuma, joka on kohdistunut lapsen henkeen tai terveyteen, joka on luokiteltavissa rikoslain 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi teoksi, on tästä ilmoitettava poliisille. Rikoslain 20 luvussa tällaiset rikokset ovat seksuaalirikoksia ja 21 luvussa tällaisia tekoja ovat muun muassa lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely.
  • Rikosilmoituksen teko ei ole este sille, että koulut käsittelevät asiaa tapahtuneen jälkeen
  • Rikos- ja riita-asioissa koulu voi tehdä itse aloitteen sovittelusta Rovaniemen, Posion ja Ranuan sovittelutoimistoon

K-0 työhön ohjautuminen:

  • Työhön voi ohjautua koulujen K-0 koordinaattorin, sosiaalipalveluiden tai poliisin kautta
  • Työ alkaa yhteistyössä toimijoiden kanssa, kun alaikäisten nuorten huoltajilta on saatu suostumus K–0 työhön. Lähettävä taho kysyy luvan ja kirjaa sen omaan järjestelmäänsä. K–0 työ ei ole ensisijainen puuttuja, eikä korvaa mitään kiusaamisen puuttumisen toimenpiteitä. K-0 tuo ulkopuolista näkemystä ja kokemusta, joka voi auttaa tilanteen ratkaisussa.

K-0 työ lyhyesti:

  • K–0 työn alussa K–0 koordinaattori ottaa ensin yhteyttä ammattilaisiin, jotka ovat mukana nuoren arjessa
  • Tämän jälkeen K–0 koordinaattori ottaa yhteyttä yksitellen lapseen/nuoreen ja hänen huoltajiinsa
  • Kun kokonaistilanne alkaa hahmottua, K–0 koordinaattori alkaa työskennellä työparin kanssa
  • Yhteistyössä ryhdytään testataan erilaisia työmuotoja, joilla tilanne saataisiin ratkeamaan
  • Loppuvaiheessa tehdään yhteenveto ja seurantasuunnitelma

Ohjeita vanhemmille:

  • Ole kiinnostunut lapsen/nuoren koulupäivästä ja kysele häneltä, miten koulupäivä on mennyt. Tue lasta/nuorta koulunkäynnissä.
  • Kannusta lasta sanoittamaan ja käsittelemään myös hankalia tunteita
  • Sopikaa säännöistä. Säännöt luovat turvaa lapselle.
  • Jos lapsi kertoo kiusaamisesta, keskustele lapsen kanssa tapahtuneesta ja ota yhteyttä lapsen omaan opettajaan
  • Säilytä avoin, vuorovaikutuksellinen ja rakentava keskustelun ilmapiiri koulun kanssa ja tee yhteistyötä, joka tukee lasta parhaiten."

Tästä linkistä lisää tietoa: https://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme/k-0-kiusaamiseen-puuttuva-hanke

Työyhteisötaidot

Tutustukaa oheiseen lähde- ja diamateriaaliin (joko etukäteen tai tapaamisen aluksi). Työskentelyn voi aloittaa diojen herättämistä ajatuksista tai niistä löytyvistä pohdintatehtävistä.

Tutustukaa työyhteisötaitoihin, ks. esim.

Työyhteisötaidoista1
Työyhteisötaidoista2
Toimivasta työyhteisöstä
Työn imusta

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen


1. Työnimu
Keskustelkaa työnimusta tiiminne kanssa
  • tunnetteko/oletteko tunteneet työnimua.
  • kuinka omaan työnimuun voi vaikuttaa ja mitä haasteita siihen voi liittyä.

2. Työyhteisötaidot
Keskustelkaa Vesterisen työyhteisötaitolistauksen avulla omista työyhteisökokemuksistanne (voitte ajatella työyhteisönä myös opiskelu- tai muuta pitkäkestoista ryhmää):
  • Eritelkää tilanteita/työyhteisöjä/kokemuksia, joissa omat työyhteisötaidot ovat riittäneet tai kehittyneet.
  • Eritelkää tilanteita/työyhteisöjä/kokemuksia, joissa omat työyhteisötaidot ovat olleet puutteelliset.
  • Pohtikaa kuinka kehittäisitte omia työyhteisötaitojanne.

3. Työyhteisön hyvinvointi.
Teillä on käytettävissä ohessa hyvinvoivan työyhteisön käsitteitä (saa tuottaa lisääkin). Tehtävänne on käydä keskustelu ja tehdä päätös, mitkä 5 valitsette kuvaamaan/tavoitteeksi hyvinvoivalle työyhteisölle ja mikä/mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet:
työn arvostaminen, tasa-arvo, avoimuus, työ-ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, auttamishalu, erilaisuuden hyväksyminen, osallisuus, onnistuminen, kunnioittaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, yksityisyys, luottamus, ihmisen kohtaaminen, ilmapiiri, esimiestaidot, vuorovaikutustaidot, organisaatio, dialogisuus, alaistaidot, yhteisöllisyys, ryhmähenki, ammatillisuus, roolit, työn hallinnan tunne, kehittäminen

4. Tutkikaa oheisista kuvista terveen ja sairaan työyhteisön piirteitä:



Keskustelkaa omista omista työyhteisökokemuksistanne (voitte ajatella työyhteisönä myös opiskelu- tai muuta pitkäkestoista ryhmää) ja peilatkaa niitä yllä oleviin kuvauksiin:

  • Mitä piirteitä tunnistatte omista työyhteisöistänne?
  • Kuinka huolehtisitte terveen työyhteisön hyvinvoinnista ja "kestävyydestä"?
  • Kuinka lähtisitte muuttamaan sairaan työyhteisön toimintatapoja ja rakentamaan siitä uutta yhteisöä?
5. Keskustelkaa dioista löytyvien Lukkarin erittelyiden ja avun käsitteeseen liittyvien pohdintatehävien avulla tuesta työyhteisössä.

6. Tarkastelkaa jonkin tutun (työ)yhteisön (voitte ajatella työyhteisönä myös opiskelu- tai muuta pitkäkestoista ryhmää) puhekulttuuria dioista löytävän nelikentän avulla.

Liitteet:

Työyhteisötaidoista

Vuorovaikutussuhteiden etiikka

1. Tutustukaa Shapira-Lishchinskyn (2011) artikkelissaan Teachers’ critical incidents: Ethical dilemmas in teaching practice esittelemiin eettisiin dilemmoihin opettajan työssä ja pohtikaa niitä vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta:

  • Mikä nostetuista dilemmoista haastaa teitä eniten ja miksi?
  • Millaista osaamista "dilemmatilanteisiin" tarvitaan?

2.
a) Tutustukaa opettajan ammattietiikkaa ja/tai haastavia tilanteita käsitteleviin teksteihin ja keskustelkaa tiimin kanssa, mitä teksteistä jäi mieleen.
Esimerkkitekstejä:
b) Kootkaa keskustelun antia sivustollenne. Tehdessänne koontia voi valita joko vaihtoehdon 1 tai 2 tai keksiä itse toteutustavan.
  • Vaihtoehto 1: Kootkaa artikkelin ja keskustelun pohjalta noin 5 merkittävää oivaltamaanne asiaa.
  • Vaihtoehto 2: Kootkaa tunnilla keskustelemanne perusteella ohjeet työnsä aloittavalle opettajalle siitä, miten työn herättämien monenlaisten tunteiden kanssa voisi tulla parhaiten toimeen.


3.
Tarkastelkaa omia oppilas- ja/tai työkokemuksianne.
a) Mitä eettisesti arveluttavaa olet kohdannut omana kouluaikanasi tai työssäsi tms. vuorovaikutustilanteessa?
b) Valitkaa joku eettisesti arveluttava tilanne ja lähtekää purkamaan sitä alla olevaa sapluunaa soveltaen ja miettikää tilanteeseen rakentavampia toimintatapoja