Tutustukaa ennakkomateriaaleihin ennen työstämistä:

• luennot , diat liitteenä)
  • Opettaja - oppilas-vuorovaikutussuhteen luonne (Kostiainen) (avain opehuone2018)
  • Ryhmäilmiöt opettajan työn ytimessä (Mäkinen & Kainulainen) (polkuavain vuorovaikutus_20)
  • myös Tunteet kuuluu kaikille -luennosta voi olla hyötyä ja iloa
  • liitteenä olevista dioissa avattu myös opettajan ohjaussuhteessaan tuntemia ristiriitoja (Kostiaisen luento näistä, pohjautuu artikkeliin Gerlander, M. & Kostiainen, E. 2005. Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuorovaikutussuhteessa.
    http://prologos.fi/prologi/index.php?page=vuosikirjat&year=2005
  • dioista löytyy vinkkejä myös lisämateriaaleista.

Tehtäväesimerkkejä teeman työstämiseen

1. Omia kokemuksia ryhmistä

Pohtikaa ja eritelkää

• millaisia olette eri ryhmienn jäsenenä
• millainen merkitys erilaisilla ryhmillä on ollut oppimisellenne
• millaista ryhmäviestintäosaamisenne on (eritelkää vahvuuksia ja kehittämiskohteita, alla olevia kuvia voi käyttää apuna).

Ryhmäviestintäosaamisen tehtävä- ja ryhmäkeskeisiä taitoja voi eritellä seuraavasti:


2. Roolit ryhmissä
Tutkikaa oheisia Belbinin tiimirooleja ja määritelkää, millaisia tiimityöskentelijöitä olette itse (voitte käyttää hyväksi myös alla olevasta kuvasta löytyviä Galaneksen ym. (2004) määritelmiä:

• Arvioija (Monitor evaluator) on varovainen ja välttää riskejä. Hänen puolueettoman ja kriittisen arviointikyvyn ansioista löytyy varmat ratkaisut. Yhteistyö sujuu parhaiten tekijän ja kokoojan kanssa. Haasteita saattaa esiintyä viimeistelijän, keksijän tai toisen arvioijan kanssa.
• Asiantuntija (Specialist) on määrätietoinen ja itsenäinen työskentelijä. Hänen kokonaisvaltainen sitoutuminen työskentelyyn näkyy syvällisenä tietona ja taitoina, joskin kapea-alaisena. 
• Diplomaatti (Teamworker) on joustava ja kannustava. Hän on hyvä ihmistuntija ja osaa sovitella tilanteita ja ihmissuhteista hyvin. Häneen huono päättämiskyky saattaa johtaa erimielisyyksiin takojan kanssa. Yhteistyö sujuu parhaiten keksijän, tiedustelijan sekä kokoojan kanssa. Hän tulee hyvin toimeen myös toisen diplomaatin kanssa, toisin päättämättömyys saattaa nousta asioiden eteenpäin viemisen esteeksi.
• Kokooja (Co-ordinator) on ennakkoluuloton ja tavoitteellinen ryhmän tasoittava tekijä. Hän saa kaivettua jäsenten vahvuudet ja voimavarat esille jämäkällä otteella. Hänen huomio muiden mielipiteet ja vahvuudet tehtävien jaossa. Hän saattaa olla haluton tekemään asioita itse ja saattaa joutua halaukseen takojan kanssa. Yhteistyö sujuu parhaiten arvioijan, tekijän ja diplomaatin kanssa.
• Keksijä (Plant) luo ja ideoi uusia ratkaisuja ennennäkemättömän mielikuvituksensa avulla. Hänelle annettaessa rauha pohtia asioita, hän löytää ratkaisut vaikeimpiinkin haasteisiin. Käytännön asiat saattavat unohtua ja haasteita saattaa ilmetä arvioijan, tekijän, takojan tai toisen keksijän kanssa. Parhaiten työskentely sujuu diplomaatin, tiedustelijan ja kokoojan kanssa.
• Takoja (Shaper) energisenä ja tehokkaana suuntautunut tavoitteiden saavuttamiseen. Hän innostaa muut mukaan ja toimii mielellään yhteistyössä tiedustelijan kanssa. Hän inhoaa vetämättömyyttä ja aikailuja ja hoputtaa helposti muita pysymään aikataulussa ja tavoitteissa. Hänellä saattaa olla haasteista, diplomaatin, kokoojan ja keksijän kanssa
• Tiedustelija (Resource investigator) on ulospäinsuuntautunut verkostoituja. Innostuneena ja uteliaana hän etsii uusia mahdollisuuksia. Hän haluaa pitää ryhmä ajantasalla ja tulee hyvin toimeen tekijän, diplomaatin ja takojan kanssa. Hänen mielenkiinto saattaa helposti herpaantua, joka aiheuttaa erimielisyyksiä viimeistelijän kanssa. 
• Tekijä (Implementer) on vastuuntuntoinen ja realistinen. Hänen organisointikyvyn ja ahkeruuden ansiosta voidaan luottaa käytännön asioiden sujuvan suunnitelmien mukaan. Käytännöllisenä ihmisenä hänen yhteistyö sujuu tiedustelijan, kokoojan, arvioijan ja viimeistelijän kanssa. Hänen hidas lämpeneminen saattaa aiheuttaa haasteita keksijää ja toisen tekijän kanssa.
• Viimeistelijä (Completer) on huolellinen ja täydellisyyden tavoittelija. Hänen tarkkuus varmistaa oikeisiin asioihin keskittymisen ja laadukkaan lopputuloksen. Hän pystyy työskentelemään stressaavissa tilanteissa. Yhteistyö sujuu parhaiten tekijän kanssa ja haasteita saattaa esiintyä arvioijan ja tiedustelijan kanssa. 

3. Pohtikaa ja eritelkää, miten roolien ja osallistumistapojen tunnistaminen auttaa ryhmän ohjaamisessa ja ryhmän toiminnan arvioinnissa?

4. Kootkaa ohjeita ryhmänohjaajalle, joka painiskelee ohjaamiseen liittyvien dilemmojen kanssa (ks. Kostiaisen luento ja/tai Gerlanderin ja Kostiaisen artikkeli).

5. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä ja kootkaa toimintaohjeita opettajille:

• Miten edistää opettajana ryhmän asiatavoitteita ja tunnetavoitteita?
• Millä konkreettisilla keinoilla tukea kaksoistavoitetta ohjaajana?
• Miten tukea yhteisöllisyyttä ja ehkäistä kiusaamista erkanopettajana/luokanopettajana/ aineenopettajana omassa opetuksessa / luokanvalvojana?

Voitte valita ohjeiden muodon itse.

6. Katsokaa yhdessä Adhd-liiton lyhytelokuva Lopeta (http://www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/videomateriaalit/adhd-liiton-lyhytelokuva-lopeta) ja samalla sivulla oleva videopätkä, jossa psykologian tohtori Vesa Närhi kommentoi videota. Samalla kun katsot videota, kirjoita havaintojasi ja ajatuksistasi paperille.

Keskustelkaa videon herättämistä, ryhmää ja ryhmäilmiöitä koskevista ajatuksista. Peilatkaa videon tapahtumia myös omiin kokemuksiinne. Miettikää, mitkä ovat sellaisia ryhmään liittyviä asioita, jotka on opettajana helppo huomata (jäävuoren näkyvä huippu). Mitkä jäävät näkyvän osan alapuolelle? Mitä asioita opettajana on vaikeampi huomata ja millä tavoin näitä asioita voisi huomata/puuttua?

Hahmotelkaa keskustelemistanne asioista jäävuorimalli ja purkakaa oheen muutamalla lauseella keskusteluanne auki.

7. Lukekaa Löppösen ja Nikkolan teos Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/etusivu/web_oivalluksia.pdf

• ”Yksilöä saatetaan syyttää ongelmista, jotka ovat koko ryhmän asia.”
• ”Se, minkälaiseksi opettaja kokee itsensä työssään, kertoo jotakin ryhmästä, jonka osa hän on.”
• ”Vaikka ryhmän ohjaamisen ongelmat on houkuttavaa nähdä ohjattavassa ryhmässä, liittyvät ne kuitenkin myös ohjaajan omaan tapaan toimia.”
• Ovatko oppilaat opettajansa peili?
• ”Yhdessä työskenteleväksi ryhmäksi ja ryhmänä kehittyminen vaativat aikaa ja vaivannäköä.”
  ”Koulun tavassa lähestyä erilaisia ongelmia, sosiaalisia ja psyykkisiä, luotetaan usein taitojen opettamiseen.”
• Taitojen opettaminen ei kirjoittajien mukaan riitä. Mitä muuta mielestänne tarvitaan?
• ”Epävarmuuden sietäminen ja sen merkityksen ymmärtäminen vaativat opettajan roolin ajattelemista uusista näkökulmista.”
• ”Opettajan kohtaloksi voi muodostua se, että hänen täytyy olla valmis ja kaikkitietävä, jolloin hänelle ei jää tilaa olla avoin ja oppia uutta.”
• ”Ehdottomat roolit ovat tietyllä tavalla helppoja ihmisille, ja sen vuoksi niistä usein halutaan pitää kiinni.”
• ” Ryhmä voi vaikuttaa pinnallisesti toimivalta ja oppilaat näyttävät saavan paljon aikaan, mutta todellisuudessa opettaja näkee sen, mitä hänen uskotaan haluavan nähdä."

8. Ryhmän ohjaaminen pedagogisena osaamisena

Ryhmän ohjaaminen on keskeinen pedagogisen osaamisen elementti. Tarkastelkaa oheisten arviointikriteerien avulla omaa ryhmän ohjausosaamisestanne ja keskutelkaa osaamisestanne ja sen kehittämisestä.

• arviointikiteerit pedagogisen osaamisen arviointityökalusta (Pöysä & Kainulainen, 2020)