Arviointi

Opintojakson arviointi muodostuu

  • hyväksytystä läsnäolosta opintojakson tapaamisissa (Hyv. / Hyl.)
  • arviointikohteisiin ja niiden kriteereihin pohjautuvasta loppureflektiosta, joka sisältää myös opintojakson sanallisen ja numeerisen itsearvioinnin.

Arvioi oppimistasi sanallisesti ja numeerisesti kunkin arviointikohteen suhteen arviointikriteerien avulla.
Opettajalla on mahdollisuus arviointikriteerien perusteella nostaa tai laskea kokonaisarvosanaa tai palauttaa opiskelijan loppureflektion takaisin uudelleen tarkistettavaksi ja/tai täydennettäväksi.

Arviointikohteet ja tavoitekohtaiset arviointikriteerit

Arviointikohde

Välttävä 1

Hyvä 3

Erinomainen 5

Vuorovaikutusosaamisen erittely ja kehittymistavoitteiden asettaminen

Olen tarkastellut opintojakson aikana vuorovaikutusosaamistani. En ole aktiivisesti pyrkinyt kehittämään osaamistani asettamalla itselleni kehittymistavoitteita. Osallistumiseni opintojakson eri ryhmien vuorovaikutukseen on ollut epätarkoituksenmukaista ja niukkaa.

Opintojakson aikana olen eritellyt ja reflektoinut omaa vuorovaikutusosaamistani tietojen, taitojen, motivaation ja vuorovaikutuksen eettisyyden näkökulmista. Olen tunnistanut omia kehittymistarpeitani sekä opintojakson ajalle että tulevan työni näkökulmista ja pyrkinyt kehittämään niitä jo opintojakson aikana. Osallistumiseni opintojakson eri ryhmien vuorovaikutukseen on ollut tavoitteellista, rakentavaa ja toisia kunnioittavaa, mutta osallistumistavoissani on vielä monipuolistamisen varaa.

Opintojakson aikana olen eritellyt ansiokkaasti ja reflektoinut kriittisesti omaa vuorovaikutusosaamistani tietojen, taitojen, motivaation ja vuorovaikutuksen eettisyyden näkökulmista. Olen tunnistanut omia kehittymistarpeitani sekä opintojakson ajalle että tulevan työni näkökulmista ja pyrkinyt aktiivisesti omalla toiminnallani kehittämään niitä jo opintojakson aikana. Osallistumiseni opintojakson eri ryhmien vuorovaikutukseen on ollut ryhmän toimintaa rakentavaa, tavoitteellista, toisia osallistavaa ja kunnioittavaa.

Tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja säätely ja tunnetaitojen kehittäminen

Tunnistan ja pystyn nimeämään omia ja toisten perustunteita (esim. ilo, suru, viha). Pystyn sanoittamaan näitä tunteita arkitilanteissa. Voimakkaiden tunteiden säätely ja kohtaaminen on minulle ajoittain hankalaa.

Olen osallistunut opintojakson työskentelyyn kuuntelemalla ja tekemällä annetut tehtävät. En ole aktiivisesti pyrkinyt kehittämään tunnetaitojani sekä tunteiden ilmaisuun ja säätelyyn liittyviä taitojani. Tunteisiin ja tunnetaitoihin liittyvä reflektioni on jäänyt kuvailun tasolle.

Tunnistan ja osaan nimetä monipuolisesti omia ja toisen erilaisia tunteita ja soveltaa osaamistani erilaisissa tilanteissa. Sovellan monipuolisesti erilaisia tapoja omien tunteitteni säätelyyn esimerkiksi yllättävissä ja voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa. Minulla on tietoisia keinoja myös positiivisten tunteiden voimistamiseen.

Opintojakson aikana olen soveltanut hyvin ja tarkoituksenmukaisesti tunnetaitojani ja reflektoinut niitä monipuolisesti mm. etsimällä selityksiä havainnoilleni. Olen paneutunut opintojakson harjoitteisiin ja tehtäviin ja pyrkinyt haastamaan itseäni omien taitojeni kehittämiseen tehtävien myötä.

Sovellan laajaa tunnesanastoa monipuolisesti eri tilanteissa. Tunnistan ja pystyn valikoimaan tunteidensäätelykeinoja tietoisesti tilanteessa tai jo tilannetta ennakoiden. Osaan auttaa toista käsittelemään ja säätelemään omia tunteitaan. Pystyn nimeämään omia tarpeitani, jotka vaikuttavat tunteideni syntymiseen ja osaan tukea toisia omien tarpeidensa tunnistamisessa.

Opintojakson aikana olen soveltanut ansiokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tunnetaitojani ja reflektoinut niitä kriittisesti. Olen paneutunut opintojakson harjoitteisiin ja tehtäviin perusteellisesti ja pyrkinyt haastamaan itseäni omien taitojeni kehittämiseen tehtävien myötä.

Kuuntelun, itseilmaisun ja ristiriitojen kohtaamisen taidot ja niiden kehittäminen

Huomaan usein kuunnellessani ajatusteni harhailevan ja/tai miettiväni vastausta, neuvoa, oman mielipiteen perustelua tai vastaväitettä.
Olen usein kiinnostunut toisista ihmisistä mutta minulle on luontevinta kuunnella samanmielisiä.
Pystyn ilmaisemaan omia näkemyksiäni varsinkin tutuissa tilanteissa tai ryhmissä. Välillä oma ilmaisuni voi olla tilanteeseen nähden voimakasta tai hallitsevaa. Toisaalta voi olla, etten uskalla tuoda rehellisesti omia näkemyksiäni esiin.

Olen osallistunut opintojakson työskentelyyn olemalla paikalla, kuuntelemalla ja tekemällä annetut tehtävät. En ole aktiivisesti pyrkinyt kehittämään kuuntelun, itseilmaisun ja ristiriitojen kohtaamisen taitojani ja reflektioni on jäänyt kuvailun tasolle.

Tunnistan, milloin pitää keskittyä kuuntelemaan ja osaan esittää avoimia tarkentavia kysymyksiä ymmärtääkseni toista. Tiedostan havaintojen ja tulkinnan eron kuunnellessani.
Arvostan ja olen kiinnostunut erilaisista näkemyksistä. Tunnistan omat reaktioni, jotka vaikuttavat kuuntelukäyttäytymiseeni.
Pystyn useimmiten ilmaisemaan rehellisesti omia näkemyksiäni, tarpeitani ja ajatuksiani käyttämällä minäviestintää. Vaikeissa vuorovaikutustilanteissa huomaan olevani liian hallitseva tai sovitteleva. Sanallinen ja sanaton viestintäni tukevat toisiaan tarkoituksenmukaisesti ristiriitatilanteissa.

Opintojakson aikana olen soveltanut hyvin ja tarkoituksenmukaisesti kuuntelun, itseilmaisun ja ristiriitojen kohtaamisen taitojani ja reflektoinut niitä monipuolisesti. Olen paneutunut opintojakson harjoitteisiin ja tehtäviin ja pyrkinyt haastamaan itseäni omien taitojeni kehittämiseen tehtävien myötä.

Pystyn tunnistamaan ja nimeämään toisen tarpeita hänen tunteidensa ja niiden ilmaisemisen perusteella sekä auttamaan toista kehittämään ymmärrystään omasta kokemuksestaan/ajatuksistaan.
Osaan rakentaa kuunteluun ja ymmärtämiseen kannustavaa kulttuuria yhteisössäni.

Uskallan ottaa haastavia asioita puheeksi (myös esim. uusissa tilanteissa, esihenkilön kanssa yms.). Oma tapani itseilmaisussa ohjaa ja kannustaa myös toista omien tunteiden ja tarpeiden ilmaisuun selkeämmin.

Opintojakson aikana olen soveltanut ansiokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kuuntelun, itseilmaisun ja ristiriitojen kohtaamisen taitojani ja reflektoinut niitä kriittisesti. Olen paneutunut opintojakson harjoitteisiin ja tehtäviin perusteellisesti ja pyrkinyt haastamaan itseäni omien taitojeni kehittämiseen tehtävien myötä.

Ryhmäprosessien ja yhteisöllisyyden rakentumisen tarkastelu

Työskentelyni yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on ollut vähäistä. Olen kuitenkin osallistunut keskusteluihin ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen esim. pienryhmissä. Oppimiseni ja osallistumiseni on ulkokohtaista ja työskentelyni välttävää. 

Opintojakson aikana olen eritellyt ja analysoinut hyvin ryhmäprosesseja, yksilön toimintaa ryhmässä ja itseäni vuorovaikuttajana. Tämä näkyy työskentelyssäni, joka on ollut huolellista ja oppimistani tukevaa. Olen osallistunut keskusteluun aktiivisesti mutta en ole välttämättä rohkaissut toisia osallistumaan. Olen onnistunut tukemaan jossain määrin ryhmän tehtävä- ja tunnetavoitetta ja toista esim. paremmin kuin toista. 

Olen opintojakson aikana eritellyt ja analysoinut oivaltavasti ryhmäprosesseja, yksilön toimintaa ryhmässä ja itseäni vuorovaikuttajana. Tämä näkyy työskentelyni laadussa: olen reflektoinut vuorovaikutusilmiöitä kriittisesti ja monipuolisesti ja pyrkinyt tekemään oppimisesta itselleni merkityksellistä. Olen edistänyt omalta osaltani erinomaisesti ja aktiivisesti opintojakson yhteisten tavoitteiden saavuttamista opettajan ohjauksessa, ryhmän keskinäisessä työskentelyssä ja toisten opiskelijoiden kanssa. Osallistumiseni on vienyt ryhmän toimintaa eteenpäin sekä tehtävä- että tunnetasolla ja rakentanut osaltaan ryhmään yhteisöllisyyttä. 

Vuorovaikutussuhteiden eettisten ilmiöiden tunnistaminen ja käsittely

Tunnistan opettajan työssä tapahtuvan vuorovaikutuksen taustalla olevia eettisiä periaatteita. Minun on vaikea hahmottaa vuorovaikutusta ohjaavien eettisten periaatteiden vaikutusta inklusiivisen koulun rakentamisessa. Minulle on vaikeaa perustella omia vuorovaikutukseen liittyviä pedagogisia ratkaisujani eettisesti kestävällä tavalla. Pyrin kuitenkin toimimaan eettisesti kestävästi ristiriitaisissa ja haastavissa tilanteissa. 

Toimintaani ohjaa syvä ymmärrys opettajan työssä tapahtuvan vuorovaikutuksen taustalla olevista eettisistä periaatteista ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti. Ymmärrän vuorovaikutusta ohjaavien eettisten periaatteiden vaikutuksen inklusiivisen koulun rakentamisessa. Osaan perustella omia vuorovaikutukseen liittyviä pedagogisia ratkaisujani eettisesti kestävällä tavalla. Pyrin toimimaan eettisesti kestävästi ja johdonmukaisesti ristiriitaisissa ja haastavissa tilanteissa.

Toimintaani ohjaa syvä ymmärrys opettajan työssä tapahtuvan vuorovaikutuksen taustalla olevista eettisistä periaatteista ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti. Ymmärrän vuorovaikutusta ohjaavien eettisten periaatteiden vaikutuksen inklusiivisen koulun rakentamisessa. Osaan perustella omia vuorovaikutukseen liittyviä pedagogisia ratkaisujani eettisesti kestävällä tavalla. Pyrin toimimaan eettisesti kestävästi ja johdonmukaisesti ristiriitaisissa ja haastavissa tilanteissa.

Teoreettisen ymmärryksen soveltaminen vuorovaikutussuhteisiin liittyvien kokemusten ja havaintojen käsittelyssä

Tunnistan havaintojen ja niiden tulkinnan eron. Tiedän erilaisia vuorovaikutussuhteisiin liittyviä teoreettisia näkökulmia, mutta niiden soveltaminen kokemusten ja havaintojen käsittelyyn on horjuvaa ja/tai sattumanvaraista. Pystyn kuvailemaan kokemuksia ja havaintoja, joskaan en etsi teoreettista selitystä niille.

 

 

 

Pystyn erittelemään havaintojani ja kokemuksiani vuorovaikutussuhteisiin liittyvien teoreettisten näkökulmien avulla. Etsin aktiivisesti asioiden, kokemuksien ja tiedon välisiä suhteita ja pyrin löytämään teoreettisia selityksiä. Pystyn löytämään erilaisia vaihtoehtoisia lähestymistapoja vuorovaikutussuhteissa toimimiseen erityisesti kasvatusalalla.

Minulla on syvä ymmärrys vuorovaikutussuhteisiin liittyvistä käytännöllisistä ja teoreettisista näkökulmista ja osaan eritellä monipuolisesti havaintoja ymmärrystäni soveltaen erityisesti kasvatusalalla. Reflektoin kriittisesti perustavanlaatuisia käsityksiäni ja ajattelutapojani ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. 

Vuorovaikutusosaamisen itsearviointi ja reflektointi

Tavoitteet

Vuorovaikutusosaamisen arviointi

Vuorovaikutusosaamista arvioidaan neljän osa-alueen kautta:
Kuunteleminen
Tunneosaaminen
Itseilmaisu
Situationaalisuus ja itsetuntemus

Pääset arvioimaan itseäsi klikkaamalla nimeäsi. Pohdi huolella osaamistasi annettujen osaamistasokuvausten avulla, valitse osaamistasi kuvaava taso kullakin osaamisalueella ja PERUSTELE valintasi.

Itseilmaisu

kyky ilmaista itseään selkeästi

  • kyky ilmaista itseään selkeästi
Kuunteleminen

halukkuus ymmärtää toisia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (esim. koulussa, läheisissä ihmissuhteissa, harrastuksissa jne.); kyky kuunnella toisia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

  • halukkuus ymmärtää toisia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (esim. koulussa, läheisissä ihmissuhteissa, harrastuksissa jne.)
  • kyky kuunnella toisia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
Situationaalisuus ja itsetuntemus

Kyky tunnistaa ja arvioida vuorovaikutusosaamista eri konteksteissa, joissa aika, tilanne, kulttuuri, suhde ja funktio vaikuttavat. Kyky ymmärtää, millaisia odotuksia viestinnälle asetetaan ja millaisia tulkintoja viestinnästä tehdään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja -suhteissa. Kyky toimia tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti eri kontekstien edellyttämällä tavalla. Kyky tunnistaa ja arvioida omia ja toisten erityispiirteitä toiminnan ja tiedonkäsittelyn tasolla vuorovaikutustilanteissa (esimerkiksi toiminko tilanteessa intuitiivisesti vai kokemuspohjaisesti, onko toiminnassani enemmän introversiota vai ekstroversiota).

  • Kyky tunnistaa ja arvioida vuorovaikutusosaamista eri konteksteissa, joissa aika, tilanne, kulttuuri, suhde ja funktio vaikuttavat. Kyky ymmärtää, millaisia odotuksia viestinnälle asetetaan ja millaisia tulkintoja viestinnästä tehdään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja -suhteissa. Kyky toimia tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti eri kontekstien edellyttämällä tavalla. Kyky tunnistaa ja arvioida omia ja toisten erityispiirteitä toiminnan ja tiedonkäsittelyn tasolla vuorovaikutustilanteissa (esimerkiksi toiminko tilanteessa intuitiivisesti vai kokemuspohjaisesti, onko toiminnassani enemmän introversiota vai ekstroversiota).
Tunneosaaminen

kyky tunnistaa, nimetä ja säädellä tunteita

  • kyky tunnistaa, nimetä ja säädellä tunteita

Arviointitavat

  • Itsearviointi = Itsearviointi
  • Opettajan arviointi = Opettajan arviointi

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdä arviointikortteja.