Ruoŧa válddi áigge measta buot mearrádusat ledje dahkkon Stockholmmas, suopmelaš ovddasteddjiin lei unnan váikkuhanvejolašvuohta iežas riikka áššiide. Autonomiija rievdadii dan ja vuosttaš geardde suopmelaččat besse oassálastit iežaset riikka hálddahuslaš áššiide. alimus hálddahusorgánan šattai senáhtta
Senáhtta jođihii Suoma hálddahusa ja válmmaštalai ođđa lágaid. Senáhta sátnejođiheaddjin doaimmai generálaguvernevra
Suoma sierrasajádaga nannii dat, ahte riikka áššit dikšojedje njuolgga geaisáriin, Suopma oaččui rájiid, duollolágádusa ja iežas ruđa.
autonomiija álgomuddu lei mearkkašahtti suopmelaččaide, daningo dan ala huksejuvvogohte nationalisttalaš iešipmárdusa (itseymmärrystä) ja suopmelašvuođa ášši.Seahtolaččaide gulle doaktárat, offisearat, oahpaheaddjit, báhpat ja gávpeolbmot.Guovddáš oassi sis ledje virgeolbmot.
Dábálaččat rumašlašbargu ii gullan seahtolaččaide. Hierarkiija bođii ovdan lahtemiin, skuvlejumiin ja máilmmeoainnuin. Diđolašvuohta seađuin nannii servodaga stabiilavuođa.
Seahtojurddašeapmi mearridii buot eallimis ámmáhis guimmiid válljemii, dábiide ja gárvodeapmái.
Juohke vahkkosašgirkus fitnan čájehii bures sihke seađuid ja sohkabeliid hierarkiija. 1800-logus seađokeahtes olbmuid joavku stuorui ja sivvan dasa lei industriija ovdáneapmi.
