Autonomiija álggus skuvlaoahpahus lei hearráveahka ovdavuoigatvuohta. Vuolit luohká mánát fertejedje duhtat (tyytyä) girku álgolašoahpahussii (alkeisopetukseen). 1800-logu álggus girkus lei ovddasvástádus álbmoga oahpaheamis ja čuvgemis. 

Oahpahus ii lean olu ja oahppogirjjiid sájis geavahedje kristtalašvuođa teavsttaid, nugo Biibbala, Katekismusa ja sálbmagirjji. Luhkkárskuvllat ja johttiskuvllat (lukkarinkoulut ja kiertokoulut) vudjo kristtalašvuođa ja lohkandáiddu álgo-oahpahussii. Lohkandáidu lei guovddážis ja čállindáidu ii lean dehálaš álbmogii.

Luhkkárskuvla bisttii dušše moadde váhku giđđat ja čakčat.Luhkkár jođii gilis gillái ja oahpahii lohkat bajil, lávlut, ohcat rivttes sálmmaid sálbmagirjjis ja lohkat sálbmagirjji. Vánhemiin lei bággu bidjat mánáideaset skuvlii ja oastit sidjiide skuvlagirjjiid. Jos mánát eai mannan skuvlii de vánhemat sáhkkohalle. Lohkandáidu adnojuvvui árvvus ja dan haga eai sáhttán náitalitge. Danin oahpahussii galge oassálastit. Luhkkárskuvllain čohkkájedje maid rávisolbmot, geat eai máhttán lohkat. 

Eanandoalloguovlluin(Maaseudulla) dolle kinkeriin jearademiid álbmoga kristtalašvuođadieđuid birra. Kinkeriidda lei bággu boahtit, ja jos ii boahtán šattai juolgemurrii (jalkapuuhun). Rihppaide ii beassan jos ii máhttán oaiveáššiid Biibbalis. Rihpaskuvllas nuorain tentejuvvui kristtalašvuođa álgodieđuid (alkeita).

Girku vuođđudii mánáide sotnabeaiveskuvllaid. Stáhtaváldi lei beroštuvvan skuvlet álbmoga jo ovdal autonomiija, muhto dalle oahpahus lei vánhemiid ja girku ovdasvástádus. Suomas virgeolbmuid mielas álbmoga oahpaheapmi attášii beare olu dieđuid ja dat lasihivččii servotlaš gozuvuođa (valveutuneisuutta) ja dat fas dagašii stuimmiid. Báhpat háliidedje doallat oahpahusbarggu girku oktavuođas, daningo sii balle ahte álbmogis boatkana oktavuohta bargui ja kristtalaš máilmmigovvii.

Rievdadusa biekkat bosso goittotge Supmii 1866. Geaisára mearrádusas addui (annettiin) álbmotskuvlaásahus (kansakouluasetus). Ásahus geatnegahtii senáhta hukset ođđasit álbmotoahpahusa. Ođđasit huksen šattai Uno Cygnaeusa bargun. Son lei oahpásmuvvan eurohpálaš álbmotskuvlemii ja attii evttohusa álbmotskuvlla mállen. Girku mássii dal oahpahangeatnegasvuođa. 

Álbmotskuvllas (kansakoulu) šattai njeallje luohká, masa gávpotlaččaide gulai maid lassin guovttejáhkásaš vuolleálbmotskuvla (alakansankoulu). Álbmotskuvlla vuođđudeami boađusin nissonat sáhtte leat skuvllaid stivrrain ja oahpaheaddjin. Jyväskyläi šattai oahpaheaiseminára, mii dagai vejolažžan skuvlejuvvon oahpaheddjiid fálaldaga. Oahpaheaddjin dohkkehedje áhčieatnálaš (isänmaalliset) ja kristtalaš studeanttat, hearrát dahje náitalkeahtes nissonat.

Álbmoskuvlla (kansakoulun) ulbmilin (tavoitteena) lei addit dárbbašlaš dieđuid ja dáidduid vai olbmot birgele eallimis. Gávpogiidda lei lága mielde bággu vuođđudit skuvllaid, muhto eanandoalloguovlluin (maaseudulla) skuvla lei eaktodáhtolaš (vapaaehtoinen). Skuvllaid vuođđudeapmi gáibidii ruđa ja doaladumiid (asenteiden) rievdama. Eanandoalloguovlluin juste divrras skuvllat ja doaladupmi skuvlejumi dehálašvuođas eastadii daid vuođđudeamit. Skuvllat válde eanandoalus bargiid ja olbmot dolle dan joavdelassan. 

Nieiddaid skuvlendárbbu mearkkašumi lei vel váddásit ipmirdit, nuba nieiddat báhce dávjá ruoktot dahje manne bargui. Gávpotskuvllaid oahppoávdnasat ledje: oskkoldat, eatnigiella, matematihka, govvadáidda, hápmeoahppa, lávlun ja lihkadeami. Historjjá oahpahus lei hui dehálaš, daningo dat lasihii ráhkisvuođa áhčieatnamii ja oskkáldasvuođa Suoma áššái. Dieđusge láhtten ožžui spesiála fuomášumi skuvllas.

Skuvla stivrii (kuritti ) garra gieđain ja buriid dábiid váilumis álkit rissehalai (risutteli). Oahpaheaddjis lei geatnegasvuođa risset ohppiid. Rissema lei oassi máná bajásgeassimis skuvllas ja ruovttus. ”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa” lei bajásgeassin metodan. Álbmotskuvla ulbmil lei bajásgeassit mánáinIpmilabalolaš (Jumalaapelkääviä), siivos (hyväkäytksisiä), vuollegis (nöyriä) ja viššalis olbmuid. Dakkár iešvuođat galggašedje eastit geafivuođa ja stuimmiid. Álbmotskuvlla maŋŋá bártnit manne albma bargguide eanandállui.

Joatkkaskuvlen lei vejolaš oahppaskuvllas (oppikoulussa), muhto dat lei ruoŧagielat ja mávssii. Fennomanat vudje maiddái suomagielat oahppaskuvllaid Supmii ja vuosttaš suomagielat oahppaskuvla álggii Jyväskyläs 1858. Álbmotskuvllaid ruhtadeami lei álggus skeŋkemiid duogin. Álbmotskuvla lei buot mánáide seađuide geahččakeahttá (katsomatta), muhto riggáid (rikkaiden) mánáide dávjá vuođđudedje ruoŧagielat priváhtaskuvllaid. Álbmotskuvla lei beare "álbmotlaš" (rahvaanomainen) seađolaččaide.

Oahppaskuvlla loahpas ledje hui árvvus adnojuvvon studeantadutkosat, mas čađahedje árvosáni eatnigielas, matematihkas, vieris gielas ja nuppi ruovttueatnama( toisessa kotimaisessa) gielas. Nieiddain lei maid dal vejolaš oažžut vilgesgahpira, muhto dat gáibidii sierra lobi. Álbmotskuvllaid bivnnutvuohta (suosio) stuorui dađi mielde go daid anolašvuohta (hyödyllisyys) duođastuvvui (todistettiin). 

Álbmotskuvla mearkkašii máŋgasii sosiálalaš stáhtusa (aseman) loktaneami (nousua) seahtoservodagas (sääty-yhteiskunnassa) ja na skuvlejumi leavvan (leviäminen) bijai fárta seahtoservodaga molláneapmái (murenemiseen). Álbmotskuvlla mielde Supmii šattai suomagielat čuvgehuvvon olbmot (sivistyneistö). Oahppogeatnegasvuohtalága (oppivelvollisuuslaki) bođii fápmui easkka jagis 1921.

Kalevalas olbmot elle máilmmis, gos nissonat ledje dásseárvvus dievdduiguin. Duohtamáilmmis fas dilli lei áibbas eará. Olbmot elle máilmmis, mas sohkaduogáš ja sohkabealli mearridii olbmuid vejolašvuođaid (mahdollisuuksia) eallimis. Nissonat ledje vuolit álbmot dievdduid ektui. Nieiddaid skuvlema ii lean adnon árvvus. Earenoamážit eanandoalloguovlluin nieiddaid skuvlendárbu ii ipmirduvvon ollenge ja danin sii báhce ruoktot bargat dahje manne biigot earáide.

Biibbal lei meroštallan nissona dievddu válddi vuollái. Dievdu lei bearraša njunuš (päällikkö), gii mearridii buot áššiin. Nisu bargun lei dikšut ruktui gulli áššiid ja dieđusge mánáid bajásgeassin lei nisu deháleamos bargu. Stáhtaváldi maid doarjjui dakkár oainnu, mas nissonat leat ruovttus ja dikšo mánáid. 

Lágain lei mearriduvvon, ahte nissonis fertii álo leat fuolaheaddji, lehkos son áhčči, isit dahje viellja. Leaskanissoniin ledje vehá eanet vuoigatvuođat. Fuolaheaddji mearridii nissona áššiin ja attii sutnje lobi vaikkoba bargat eará sájis. Náitalkeahtes nissonat besse eret fuolahusas 1864, muhto náitalan nisu bázii áin isida fuolahusa vuollái. Ákkat fuolaheaddjisystemii ledje nissoniid luonddus. Nisu lei heajut sohkabeali ovttasteaddji, sus lei eahpestáđis (epätasainen) ja hoavrái (oikukas) luondu, sus eai lean arvvoštallanávccat (arvostelukykyä) iige son máhttán bargat rivttes válljemiid (valintoja).

Nissonat álge beassat friddjan 1800-logu loahpas, dalle seahtoservodat cuovkanišgođii ja industriija oaččui lasi fártta. Liberalisttalaš jurdagat (ravisuttivat) boares jurdagiid álbmotjoavkkuid (kansanryhmien) rivttiin (oikeuksista). Álbmotčuvgenbargu (kansanvalistusty) gáibidii dásseárvvu skuvlejupmái. Supmii bođii nissoniidáššelihkadus /feministtalihkadus (naisasialiike), mii álggii buoridit nissoniid stáhtusa servodagas. 

Fuolahanláhka (holhouslaki) attii náitalkeahtes nissoniidda friddjavuođa dikšut iežaset áššiid ja sii sáhtte árbet seammá olu go dievddutge. 1897 nissonat bohtet rávis olmmožin seammá boarisin go dievddutge, namalassii 21-jahkásažžan. Jahki 1906 lei mearkkašahtti Suoma nissoniidda, daningo nissonat ožžo jienastanvuoigatvuođa vuosttažin Eurohpás.

Náittoslihtut ledje ovddalgihtii sohppojuvvon ja dievdduin lei guhká riekti "risset" eamidiid. Nisu lei nugo mánná bearrašis. Vaikko náitalkeahtes nissoniid vuoigatvuođalaš sajádat buorránii, náitalan nissonat fertejedje guhkq vel vuordit rivttiideaset (oikeuksiaan). Náitalan nissoniid dilli buorránii vehážiid mielde ja nissonat besse dáhkat bargosoahpamušaid dievdduid lobi haga 1922 ja jagis 1930 sii ean dárbbaš fuolaheddjiid náittoslihtusge.