Suoma soahti ja Porvoo riikkabeaivvit
Soahti álgá
Suoma soahti álgá
Tilsita soahpamuša mielde Ruošša fertii oažžut Ruoŧa mielde nánnaneanangiddemii (mannermaasulkuun).Kustaa IV Adolf lei ceaggái iige beroštan ollenge Ruošša diplomáhtalaš deaddimis. Napoleona gierdevašvuohta goitge nogai ja Ruošša fertii doaibmat. Dat rasttildii Suoma nuortaráji garra buollašis 21.beaivve guovvamánu jagis 1808. Suoma soahti lei álgán stuorraváldepolitihkka geažil.
Aleksanteri ii beroštan Suomas dan guovllu dihte ja vulggiinai soahtái vuostedáhtolaččat. Soahti álggahuvvui gaskadálvve vai brihtáid soahtedámppat ei joavddaše suddi čáziid dihte Ruoŧa veahkkin. Ruošša armea generála Buxhoevden celkkii suopmelaččaide lohpádusa ” otta täjdan Maa Hänän varjelluxän alla, hallituxän; että itzällän toimita täydellista Palckindo, jos Hänän MAJESTÄTIN RUOTZIN KUNINGAS, vielä ätänpäin, ej suostuis, nihän huokioin Rauhan asätuxin”. Dákkár propagandajulggaštusa dárkkuhussan lei vuoitit suopmelaččaid miehtemielalašvuođa.
Soađi álggadettiin armeat ledje measta seammasturrosaččat. Ruoššas ledje 24 000 soalddaha ja Suoma joavkkus 21 000 soalddaha. Dasa nohkege sullasašvuođat. Soađi ovdaneapmái eanemusat váikkuheaddji earut guske armea skuvlejupmái ja vearjjuiduhttimii (aseistautumiseen). Suopmelaččat ledje amatevrasoalddahat; skuvlen lei dohkketmeahttun ja sis ledje unnán soahtevásáhusat. Joavkkuid gaska-ahki lei lagabui 40 jagi, máŋggain soalddahiin ledje bearrašat ja hállu dáisttaleapmái lei unni. Soalddahat ledje gilván iežas láigoeatnamiid??? ruotupalstojaan dan bottá go Ruošša ámmatsoalddáhat ledje háŋken soahtevásáhusa ja oččodan (omaksua) ođđa taktihkkaid.
Maiddái varustustasoltaan Ruoŧa armea lei suođi alggadettiin váilevaš. Stuorimus oassi soalddahiin ledje ilmmá olgojáhka, vearjobivttas lei plánejuvvon liegga dálkkiide ja sábehatnai ledje eanet Ruoŧa soalddahiin vehábut go Ruoššas. Ruošša boahtin dálvet ršji badjel lei oba mihá hárvenaš ja Ruoŧŧa šattaige vuosttáš geardde dálvesoahtái. Ruotuarmeas lei goitge miella badjin ja dáisttalanmiella gávdnui, ja dan urhoollisuus lea báhcán eallit maŋjel čáppagirjjálašvuođas dego Runeberga Vänrikki Stoola muitalusain.
Ruošša vuolušta Suoma
Geassádeapmi (vetäytyminen) dáhpáhuvai stuorimus osiin stuorra moivvis. Go Ruoššat ollejedje Helssegii njukčamánu álggus, pataljovnna kommanderejeaddji (komentaja) báhtarii reagain Viaporii ja su joavkkut hádjanedje juohkehaš iešguđet guvlui. Láddejuvvon kanuvnnat (tykit) gárte geavatkeahttá ruoššalaččaide. Ruoŧa joavkkut geassádedje loahpa loahpas issoras balus Pohjanmaa rádjái ja Ruošša vuoluštii álkit olles Lulli-Suoma njukčamánu áigge.
Cuoŋománus Ruoŧŧa vuittii dehálaš kamppaid Siikajogas ja Revolahtis, mat movttiidedje sin sakka. Giđđa lei boahtán ja dál lei plánas vuoluštišgoahtit (alkaa valtaamaan) Suoma ruovttoluotta. Vaikko Svartholma šloahtta lei massojuvvon (menetetty) árabut measta dáisttalemiid haga, easkka Viapora heahpatlaš (häpeällinen) vuolláneapmi miessemánus dárpmehuhttii (lamaannutti) armea dáisttalanmovtta. Soađi vuosttaš stuorra dáisttalus Oravavaisenis čakčamánus nannii Ruošša vuoittu ja vearjoluoitin (aselepo) dahkkui skábmamánus 1808 Olkijogas.
Soađi álggus suopmelaččat ledje luohttán Ruoŧa návccaide(voimiin) bealuštit Suoma. Soalddahiid gaskkas vuoigŋa (henki) lei badjin ja bealuštandáhttu lei stuoris. Gonagasmielat dábálaš albmot (kuningasmielinen rahvas) rabai Pohjanmaas čihkkojuvvon biebmoráju Klingspori dievdduide go sii nu bivde. Rittus (rannikolla) dálonat (talolliset) botkko (katkaisivat) ruoššaid oktavuođaid, mii váddásmáhtii olu armea fuolahusa. Vaikko fálleheaddji (miehittäjä) lei dábálaččat láhtten dohkkálaččat siviláid ektui, dál sii mávssahedje albmaládje. Dan sadjái bajit seahtut ledje rievdadan miela ja álggahišgohte ovttasbarggu Ruoššain. Sin mielas Ruoŧŧa lei guođđán Suoma iežas iežas lihku nala (oman onnensa nojaan) vašalačča ovddas.
Ieš soađis aitosaš (varsinaiset) dáisttaleapmi ii lean beare olu. Soalddáhiid fámuid goláhedje baicce guhkes márssat ja buohccivuođat. Dievddut jápme olu eanet dávddaide go soađis. Borgemánus 1808 buohccin dieđihuvvui 2 600 dievddu, main dušše 471 lei hávváduvvan dáisttaleamis. Jagi 1809 álggus guovtti mánus Durdnosa guovllus jápme badjel 2000 dievddu puna- ja lavantautiin ja feberdávddaide. Doaktárat ledje unnán eaige dálkásat jur ollenge. Báikkálaččat vuvde viinnu soalddáhiidda, man geavahedje vuosttášveahkkái (ensiapuun) ja dávddaid easttadeapmái.
Porvoo riikkabeaivvit
Soahti lei ain buollimen go Aleksandera oaidnu Suoma hárrái rievddai. Soahti lei mannan bures nuba geaisár attii geassemánus 1808 suopmelaččaide manifeastta, mas Suoma oidnojuvvui jo Ruošša oassin.
Stivrravulošvuođasoađis lei boahtán vuoluštansoahti. Hamina ráfisoahpamuš jagis 1809 botkii Suoma Ruoŧas ja laktii Suoma Ruššii. Suopma lei leamaš Ruoŧa oassin badjel 600 jagi. Rádjelinnjá mearriduvvui johtit Duortnoseanu mielde ja dat lea fámus ainge. Ålánda šattai maid Ruošša válddi vuolde vaikko Ruoŧŧa geahččalii vuostálastit dan.
Hamina ráfisoahpamuš čuzii (vaikutti) hui garrasit Ruŧŧii, dasgo dat massii goalmmádasa viidodagastis. Ráfisoahpamuša dihte Gustaf IV Adolf massii kruvnnas. Suoma bajimus seađut oamastedje jođáneappot ođđa isida go vuolit seađut. Álbmot doalai Ruošša ain boares vašálažžan.
Aleksander gohčui riikabeaivvit čoahkkái Porvoi njukčamánus 1809, ulbmilin sus lei ráfohit diliid ođđa eatnamis. Ádel-, báhppa-, borgár- ja dálonseađuid ovddasteaddjit bohtet Porvoi. Aleksander luittii stuora joavkku soahtefáŋggaid eret giddagasain, son dagai dan vai oččošii eanet miehtemielalaš doarjaleddjiid. Fáŋggat ledje offisearaide gullevaš ádelat. Ádeliid oassi Porvoos lei goittotge dušše 36 %, mii muitala dili váttisvuođas. Dáloniid joavku lei stuorámus.
Porvoo duopmogirkus Aleksander I čuoččui váldestuolu ovddas,ja vuortnui oskkáldasvuođaváli. Dan maŋŋá geaisár attii suopmelaččaide ráđđejeaddjidáhkádusa, mii sisttisdoalai dan ahte Ruošša lohpidii seailluhit seađuid sierravuoigatvuođat, vuođđolágat ja seailluhit Suoma girku ain luteralažžan. Suopmelaččaide lei kultuvrralaččat ártet ahte Geaisár čuoččui ávvudanmeanus, mii dagai dan ahte earát fertejedje maid čuožžut. Aleksander humai fránskkagillii, mii fas jorgaluvvui ruoŧagillii. Sága maŋŋá veaisidedje "Oi Jumala sinua me kiitämme". Čuovvovaš beaivvi ráhppojuvvojedje riikabeaivvit, mat nohke ávvudanmeanuide eahkedis.
Suopma oažžu iešráđđema
Autonomiija mieđiheami duohkin váikkuhedje máŋggat áššit. Ruoŧa válddi áigásaš lágat dáhkidedje ráđđejeaddjái viiddes válderivttiid (valtaoikeuksia), ja danin daid lágaid seailluheapmi lei Aleksanderii ovdu. Oppalaččatge Ruošša oaidninguovllus lei dehálaš dili ráfuma ektui, ahte buot seahtut bovdejuvvošii čoahkkai. Ruošša háliidii, ahte vuoluštuvvon Suoma álbmot barggai iežas riikka áššiid ovdii ja dat sihkošii jođánit soađis vuoittáhallama mielain.
Porvoos geaisár siđai seađuid rávvagiid militearalágádusa, vearuid, ruhtalágádusa ja ráđđehusa vuođđudemiide guoski áššiin. Seađut čoahkkanedje njealje mánu áigge juohke joavku iežas sajiin.
Porvoos Suoma eahpemearálaš áigi meahcceguovlun nogai ja álggii autonomiija áigi, mii lei vuođđun Suoma riikka leahkimii.
Suomas šattai Ruošša stuorrafurstagoddi ja Supmii namuhuvvui generálaguvernevra, gii lei geaisára ovddasteaddjin. Generálaguvernevra lei alimus virgeolmmoš Suomas ja son gozii ráfi, dorvvolašvuođa ja geaisára gohččumiid čuovvumiid riikkas.
Suoma vuosttamuš generálaguvernevra lei Georg Magnus Spemgtporten, gii lei suopmelaš ja njuiken Ruošša bálvalussii ovdal Suoma soađi. Njuikema dihte son lei Ruoŧŧa-Suomas riikkabeahtti ja su badjelgehččojuvvo dan dihte.
Suoma soahti ja Porvoo riikkabeaivvit
- Suopma lei leamaš 700j. Ruota válddi vuolde
- álggos Ruošša fallehii Suoma
- Ruoŧa soahteveaga alit jođiheaddji M.Klingsborga plánat eai lihkostuvvan
- Ruoŧa veahkki ii geargan Supmii ja Klingsborgga soahtanmahttu lei boarásnuvvan
- Suopma massii Viaborgga (dálá Suomenlinna) ruoššaide
- Oulus 1. dáisttaleapmi
- Oarjerittus Ruoŧŧa dáhpehalai
- Soalddátdilli:
- Ruošša ja Ruoŧŧa: 7000 soalddaha
- Ruoŧŧa-Suopa: 700 jápme, Ruošša: vel eanet
- Geasset 1809 ráfiráđđádallamat Haminas 1809:
- Hamina ráffi: Ruoŧŧa luohpadii Suoma Ruššii
- omd. Riikkarádji Duortnosjogas čuovvu ain dán soahpamuša
- Porvoo riikabeaivvit
- Aleksanteri I bovdii Suoma ovddasteaddjiid Porvoo duopmogirkui
- Stuorrafursta Aleksanteri I lohpidii bisuhit
- Ruota lágaid
- Oskku
- Seahtuid ’säädyt’
- Aleksanteri I lei keaissirin 1809-1825
- Attii Supmii autonomiija
- Ruoŧŧa mieđai Franskka bivdagii ja searvvai mielde gávpesoardimii =nánnangiddemii