Hálddáhus ja seahtoservodat
Seahtolaččaid eallin
Hálddáhus ja seahtoservodat
Ruoŧa válddi áigge measta buot mearrádusat ledje dahkkon Stockholmmas, suopmelaš ovddasteddjiin lei unnan váikkuhanvejolašvuohta iežas riikka áššiide. Autonomiija rievdadii dan ja vuosttaš geardde suopmelaččat besse oassálastit iežaset riikka hálddahuslaš áššiide. Ruošša fas ollašuhtii autonomiija nu, ahte ásahii Supmii iežas guovddášhálddahusa, makkár Suomas ii lean leamaš ovdal.
Suoma stuorrafurstagotti alimus hálddahusorgánan šattai senáhtta, man lahttun, senáhtorin, geaisár nammadii Suoma riikkavuložiid sihke ádeliid (bealli) ja eará seađuid lahtuid (bealli). Senáhtta jođihii Suoma hálddahusa ja válmmaštalai ođđa lágaid. Dat lei daguinis ovddasvástáduslaš ráđđejeaddjái.
Senáhtta juohkašuvai ekonomiija- ja vuoigatvuohtaossodagaide. Vuoigatvuođaossodat lei alimus riektedássi. Daid vuolabealde váikkuhedje duopmostuolut ja guovddášdoaimmahagat. Senáhtta bargguide gulle almmolaš visttiid, johtolagaid ja virgeolbmuid bálkáide guoski áššit. Autonomiija buvttii Supmii iežas bušeahtta, mas mearriduvvui ruđaid juohkimat.
Senáhta sátnejođiheaddjin doaimmai generálaguvernevra. Son lei geaisára persovnnalaš luohttámušolmmoš ja stuorrafurstagotti alimus virgealmmái, guhte ovddastii Suomas Ruošša stáhta. Dasa lassin son lei Supmii biddjojuvvon soahteveaga njunušoaivámuš. Suopmelaš Sprengtportena maŋŋá generálaguvernevrrat ledje alo Ruoššat.
Suoma sierrasajádaga nannii dat, ahte riikka áššit dikšojedje njuolgga geaisáriin, ruošša ministariid ja virgeolbmuid meattá. Senáhtta dagai Supmii guoskevaš eanáš mearrádusaid iehčanassii, muhto deháleamos áššiid čovddii geaisár. Daid sutnje ovdanbuvttii Biehtárgávpogis doaibmi suopmelaš ministtarstáhtačálli. Suoma hálddahusa ceggemis hui guovddážis lei geaisára suopmelaš luohttámušolmmoš greavva (kreivi) Gustav Mauritz Armfelt.
Autonomiija áigi mearkkašii Supmii ráfi áigodaga ja ekonomiija šaddama.Suopma oaččui rájiid, duollolágádusa ja iežas ruđa. Olgopolitihkkii guoski áššit Ruošša doalai čavgadit iežas hálddus. Vaikko riikkabeaivvit eai gohččoduvvon čoahkkái guhkes áigái jagi 1809 maŋŋá, dattetge autonomiija álgomuddu lei mearkkašahtti suopmelaččaide, daningo dan ala huksejuvvogohte nationalisttalaš iešipmárdusa (itseymmärrystä) ja suopmelašvuođa ášši.Geaisár Aleksander lei liberála ja suopmelaččat liikojedje sutnje nu sakka ahtedas šattai geaisára bálvaleami Suomas. Geaisár lei "jállu" ja "liekkus" olmmoš.
Suopma viiddui 1812:s, go stuorrafurstagoddái laktojuvvui ng. Boares Suopma. Dáinna namahusain gohčodedje daid Nuortalulli-Suoma osiid, maid Ruošša lei fidnen Ruoŧas 1700-logu ráfisoahpamušain. Dat buvttii Supmii gievravuođa ja sihkkarvuođa. Ovttasteami maŋŋá Suoma olmmošlohku lei sullii miljovdna . Ruoŧa válddi áigodagas suomagiella hubmojuvvui 22 proseantta olbmuin, dal lohku badjánii 87 prosentii. Dat váikkuhii suopmelaš servodaga ovdáneapmái autonomiija áigodagas.
Seahtolaččaid eallin
Hearráveahka čohkiidii máŋggálágán joavkkuin, mat ožžo ealáhusaid sierralágán ámmahiin. Seahtolaččaide gulle doaktárat, offisearat, oahpaheaddjit, báhpat ja gávpeolbmot. Guovddáš oassi sis ledje virgeolbmot. Dábálaččat rumašlašbargu ii gullan seahtolaččaide. Eanandoalloguovlluin seahtolaččat orro hearrágárdimiin ja gávpogiin virgeviesuin. Seahtolaččaid eallimiid mearridedje nanu osku iežas servodatluohká buorevuođas seahtokeahtes olbmuid hárrái. Hierarkiija bođii ovdan lahtemiin, skuvlejumiin ja máilmmeoainnuin. Diđolašvuohta seađuin nannii servodaga stabiilavuođa.
Seahtolaččat gulle ng. čuvgejuvvon olbmuide, geat ledje skuvlejuvvon. Seahtolaččat hupme ruoŧagiela go dábálaš álbmot suomastii. Dáloniidda gullevaš ruoŧagiela hubmi sáhtii beassat studeret, ja studerema ja ruoŧa giellamáhtu bokte sii sáhtte beassat báhpa- dahje borgárseađuide.
Sullasaš seahtogierdu (säätykierto) lassanii vehážiid mielde, vaikko olbmot ain ohcege guimmiid seađuid siste. Dát vuohki rievddai easka 1800-logu loahpas, goas ádeldievddut válde morssiid ádelkeahtes joavkkus.
Seahtu mearridii olbmo sosiála báikki! " Suutari pysyköön lestissään!"
1800-logu álggus seahtoservodat lei fámus Suomas. Servodatluohkát ledje riegádan Supmii Ruoŧa válddi áigodagas ja jotke eallima Ruošša válddi vuoldege. Dat dárkkuhii dan ahte juohke olmmoš lei iežas sosiála saji servodagas, man sohkaduogáš mearridii, ja dakkár sajis hárve beasai eret. Seahtogierdin lei unnan ja servodat lei stabiila.
Seahtojurddašeapmi mearridii buot eallimis ámmáhis guimmiid válljemii, dábiide ja gárvodeapmái. Juohke vahkkosaš girkus fitnan čájehii bures sihke seađuid ja sohkabeliid hierarkiija. Ipmilbálvalusain girku ovddas čohkkájedje rikkis olbmot ja dábálaš álbmot lei maŋŋeoasis ja lovttas. Nissonat ja dievddut čohkkájedje maid sierra sajiin.
Suoma seađuide gulle ádelat, báhpat, borgárat ja dálonat. Daiguin joavkkuin ledje iežaset ovdavuoigatvuođat, mat geaisár lei nannen. Árgabeaivválaš eallimis seahtojuohku bođii ovdan juohkun seahtolaččaide ja dábálaš álbmogiidda. Seahtolaččaid oassi Suoma olbmuin ledje dušše 1.5%, muhto goittotge sis ledje alimus virggit servodagas. Daid seađuid lassin ledje maiddái dakkár olbmot, geat eai gullan mange sehtui.
Seađokeahtes olbmot
1800-logus seađokeahtes olbmuid joavku stuorui ja sivvan dasa lei industriija ovdáneapmi. Eanandoalloguovlluin ledje bargoveahkan reaŋggaid, biiggáid ja niestedievdduid (muonamiehiä).
Niestedievddut barge ja ožžo oasi bálkkás biebmun. Lampuodat (lampuodit) (rg.landbonde) ja torpárat gilve láigobálsttáid. Sii barge dáloniidda ja ožžo oasi bálkkás biebmun "niestin". Lassin lei luovos bargoveahka nugo mäkitupalaisia ja parasihtat/luhtehaččat (loisia), sis eai lean ollenge bargosoahpamušat. Gávpogiin ledje maiddái biiggát ja reaŋggat.
Industrialisma šaddama maŋŋá 1800-logu loahpas gávpogiin orro maiddái olu industriijabargit. Eanandoalloguovlluin olbmo stáhtusa mearridii sosiála fierpmádagas su bargogaskavuohta dahje dán váilun. Lampuodit láigohedje olles eanandálu ja torpárat fas ožžo gilvit bálsttá, man oamastii dálu isit. Torpárat mákse láigguideaset torpá buvttadusain ja galge bargat beaivebarggu (taksvärkki) isidii. Torpárlágádus lei eahpevuoigatvuođalaš torpáriidda, daningo beaivebargu lei losádus ja dávjá bargosoahpamuš lei njálmmálaš čielga mearreáiggi hága. Mäkitupalaiset láigohedje alcceseaset viessobálsttá ja barge gaskaboddasaččat isidiidda. Eanandoalloguovlluin hierarkiijas vuolimužžan ledje biiggát ja reaŋggat, geat barge ja orro eanandálus.
Mäkitupalaisia.
Parasihtta/luhtehaš lei eanandoalloguovllu geafimus joavku. Sii manne viesus vissui ja barge gaskaboddosaš bargguid. Sis eai lean iežaset viesut dahje joba lanjaidge. Sii orro earáid nurkkiin, sávnniin dahje lovttain. Go dálvi šattai sii fertejedje dávjá gearjidit dahje johttát bargguid unnáneami dihte. Nuorta-Suomas ja Savos 1800-logus sin oasi álbmogiin ledje joba badjel 35 %.
Eanandoalokeahtes (tilattomat) olbmot ja gávpogiid bargoveahka ledje šaddi álbmotjoavkku. Bálvalanbággu (palveluspakko) sihkkarasttii dan, ahte juohke olbmos ferte leat dohkkehuvvon bálvalusgaskavuohta (palvelussuhde) dahje olmmoš, gean "suodjalusas" leat. Golgolažžan (irtolaiseksi) gohčoduvvui olbmuid, geat ledje barggu ja ruovttu haga. Golgolaččat ledje áittan servodatráffái, dan dihte go jovdelasvuohta lasihii kriminalitehta ja eará váttisvuođaid.