Ideologiijaid 1800-lohku
Ideologiijaid 1800-lohku
Eurohpá dilli manná maŋosguvlui
Frankriikka válddigomiheapmi (revolušuvdna) lei duššadan boares systema. Gonagas lei bággejuvvon luohpat válddis ja ádeliid ovdavuoigatvuođat (etuoikeudet) ledje mollejuvvon (murskattu) veahkaválddálaččat. Friddjavuođa biekkat heite goittotge bossumis johtilit, go Napoleon fertii luohpat kruvnnas ja boares gonagassohka máhcai fas váldái.
Eará Eurohpá lei čuvvon baluid siste Frankriikka dillerievdadusaid ja ballan válddigomiheami leavvamis maiddái eará Eurohppii. Eurohpá gonagasat ledje čavgen (tiivistäneet) gaskavuođaideaset ja nana jáhkku árbevieruide (perinteisiin) bisui nanusin. Go Frankriikka dilli ráfui ja konservatisma jurdagat loktejedje oivviideaset.
Eurohpás konservatisma áigodat mearkkašii dan ahte servodatlaš ođasmahttin bisánii oalát. Konservatisma ulbmil lei seailluhit boares áššiid rievddakeahttá. Konservatisma riegádii vuostereakšuvdnan čuvgehusjurddašeapmái ja revolutionára (vallankumouksellinen) lihkadeapmái.
Napoleona váldemassima (vallanmenetyksen) maŋŋá boares gonagassogat máhcce fas váldái ja ádelat besse návddašit ovdavuoigatvuođaideaset. Konservatiivvaid mielas álbmogis eai lean návccat mearridit dehálaš áššiin, leihan Frankriikka váldegomiheami eahpelihkostuvvan jo čájehan dan. Konservatisma áigodaga álgun lea Wiena kongreassa 1814-15, mas Napoleona vuoitit meroštalle Eurohpá diliid ođđa háltelinjáid (suuntaviivat).
Ráđđejeaddjit (hallitsijat) barge ovttasbarggu vai revolutionára friddjajurdagat eai beasale viidut. Bargoneavvuin sii geavahedje ráddjehusaid nugo sensuvra ja poliisat fáktejedje olbmuid vai revolutionála jurdagat eai beasaše oidnosii. Jos gii nu bázii gitta revolutionála jurdagiinge, son oaččui garra ráŋggáštusa. Ráŋggáštusat ledje ovdamearkan earáide. Konservatisma vuođđojurddan lei
stáhtaválddi servodat, mas olbmuid jurddašemiid berrešii kontrolleret.Konservatisma vuostálastigohđii liberalisma ja nationalisma jurddavugiiguin (aatteiden kanssa).
Konservatisma eallá áin ideologan ja vel otná beaivvige mii geavahit sáni konservatiiva mearkkašit boares geahččanvuogi.
Liberalisma ideologan
Liberalisma lea friddjavuođaideologiija, mii lei riegádan 1700-logu čuvgehusjurddašeami vuođul. Liberalisttaid ovdagovvan ledje Frankriikka váldegomiheami áigásaš jurdagat: friddjavuohta, dásseárvu ja vielljavuohta. Liberalisma vuostálastii konservatisma jurdagiid. Liberalisttat gáibidedje olbmuide lasi vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid. Sii deattuhedje maiddái olbmui gaskasaš dásseárvvu. Ráđđejeddjiid válddi galggai geahpedit ja ovddidit stáhtaválddi.
Sii árvvoštalle girku fámu, ádelolbmuid ja ráđđejeaddji válddi ja sensuvrra, mii vikkai hávkadit servodaga. Sii gáibidedje, ahte juohkehaš galggai beassat ieš válljet iežas oskku, ovdanbuktit jurdagiiddis, jienastit stáhtalaš njunnošiiddis ja bargat ámmáhiinnis. Danin osko-, aviisa-, jurddašan- ja čoahkkananfriddjavuođa galggai lasihit.
Liberalismma njunušjoavkun lei servodaga badjáneaddji gaskaluohkká dahjege gávpotborgárat. Dasa gulle industriija-, ja fitnodatalbmát, báŋkoalbmát, ášševuoddjit, girječállit ja aviisa-albmát, geat ledje industriijaluvvama bokte riggon ja ožžon lasi ekonomiijalaš váikkuhanválddi. Gaskaluohkkái gulle dábálaččat maiddái guhkás skuvlejuvvon olbmot. Sii háliidedje lasi politihkalaš válddi servodagas.
Liberalisma
- Politihkalaš liberalisma: olbmo vuoigatvuođat jienastit, sátnefriddjavuhtii jná.
- Ekonomiijalaš liberalisma: friddjagávpi, friddja gilvaleapmi, rájakeahtes gávppašeapmi (gč. maiddái omd. wikipedias)
Okta riika ja okta álbmot --> Nationalisma
Ođđa ideologiija nationalisma (álbmotlašlihkadus) vuođđuduvvui 1700-logu jurdagiin álbmotválddis ja dasa váikkuhii maid liberalisma. Eurohpás ledje 1800-logus máŋggat álbmogat, geat ledje vuoluštuvvon okta ráđđejeaddji válddi vuolde. Nationalisma vuođđojurdagat ledje iežas riika, oktasaš giella, historjjá ja oskkoldat.
Riika ja álbmot lei okta ja seammá ja juohke álbmogis lei vuoigatvuohta riikii, muhto guđege riikii sáhtii gullat dušše okta álbmot. Álbmotlašlihkadus (nationalisma) oaččuige 1800-logus máŋgii fanahtalaš sárgosiid, go unna vuoluštuvvon álbmogat álge gáibidit guovlluideaset oktilašvuođa ja iehčanasvuođa. Eurohpá rievddai sakka nationalisma boađusin.
Ekonomiija ovddideami lasihii gilvvu riikkaid gaskkas, mii bijai leavttu nationalisma ovdáneapmái. Nationalisma vuoiŋŋas sierra álbmogat álge deattuhit iežaset sárgosiid ja gáhttet iežaset allavuođa sierra álbmogiid ektui. Nationalismma oktan ravdaihtagin (ääri-ilmiönä) sáhttá atnit nálleoahpa (rotuoppia), mii imperialisma (=sirdoeananáigi) áigodaga áigge dagahii dan, ahte vuoluštuvvon álbmogiin láhttejuvvui hui hejot.
Buot servodatluohkáin ledje nationalisma guoddiheaddjit (kannattajia). Erenoamážiid gaskaluohká ja soahteveaga gaskkas nationalisma lei bivnnut ja oaččui olu doarjaleddjiid.
Nationalisma siidobuvttan olbmot beroštišgohte iežaset riikka historjjás ja kultuvrras. Romantihka jurdda (ideologiija) fálai nationalismii biergasiid deattuhit dovdduid ja identiteahtta.
Romantihka ideologiijja dáhpi doallat álbmotgottiid hui erenomážin geasuhii (vedota) nationalismma guoddiheaddjiid.
Nationalisma rievdadii romantihka álbmotromantihkkan (kansallisromantiikaksi), mii gieđahalai álbmotlaš fáttáid. Historjjás šattai dehálaš dáhpi geahččat iežas riika spesiála mannanáigái ja doppe čogge ávdnasiid, mat ledje doarjjan álbmogiid ovttastahttimis (kansojen yhdentymisessä). Dehálaš kultuvrra čalmmustahttin (korostajiksi) badjánedje eposat (eepokset), mat muitaledje juoidá álbmoga sárgosiin ja earenoamášvuođas omd. Suomas Kalevala.
Mot Eurohpa rievddai?
Eurohpá kártá cuovkanii ja rievddai 1800-logus. Ráfi sáni ja konservatisma árvvuid lassin,Bassi lihttu geahččalii vuostálastit revotunalisttalaš jurdagiid ja lihkademiid. Dat lei muvra ođđajurddašanvugiid vuostá. Bassi lihttui gulle álggos Ruošša, Nuortariika ja Preusa, muhto dasa bohte maid eará Eurohpá riikkat.
Bassi lihttu ii goittotge lihkostuvvan bissehit Frankriikka váldegomiheamis šaddan jurdagiid. Jurdagat levve ja vuoluštuvvon servodatluohkát ja álbmogat loktejedje oivviideaset.
Dávddat ja šattuhis (katovuodet) jagit bibme áin eanet leabuhisvuođaid. Dat vudje olbmuid gáhtaide oassálastit miellačájáhusaide. Kolera epidemiija (1830) leavai Eurohpas ja dagahii stuimmiid Eurohpás. Frankriikkas gaskaluohkká háliidii lasi politihkalaš válddi ja álbmot fas barggu.
Trikoloraleavga (trikolorilippu), revolašuvnna symbola loktejuvvui fas bajás ja barrikádat huksejuvvojedje gáhtaid geđggiin. Stuimmiid dihte máŋggat masse heakkaideaset poliisa luođaide, muhto nuppástusaid eai sáhttán šat bissehit, váldegomiheapmi lei šaddamen.
Suoidnemánu revolušuvnna čuovvumužžan gonagas fertii luohpat kruvnnas. Ludwig Philip "borgárgonagas" lei čuovvovas gonagas. Son lei eanet borgáriid mielaide, daningo son lei miehtemielalaš borgáriid ealáhusaide guoski áššiin. Ođđa gonagas divttii prentenfriddjavuođa ja jienastanvuoigatvuođat viiddiduvvui veháš. Nissoniidda dat eai dieđusge guoskan. Jienastanvuoigatvuohta lei goittotge čadnojuvvon opmodaga mearrái, mii dagahii dan ahte buot riggámus borgáriid ovddasteaddjit besse jienastit.
Revolušuvdna leavai Eurohpái. Álbmogat fallehedje ráddjejeddjiid ja girku vuostá miehta Eurohpá ja gáibidedje alcceseaset eanet rivttiid. Stuimmit levve riikkas nubbái ja 1848 dat ledje alimus dásis. Jahki lea ožžon nama Eurohpá jalla jahki. Jalla jagi áigge Eurohpás ledje miellačájáhusat, stuimmit ja veahkaválddálašvuohta, dattetge váikkuhusat ledje unnán. Muhtun liberalisttaid gáibidan ođasmáhttimiid válde atnui, nugo jienastanvuoigatvuođa viiddideapmi Frankriikkas ja eará Eurohpás. Boares ráđđejeaddjit bisso goittotge válddis, ja máŋggat lohpiduvvon ođasmahttimat vajálduvve dahje jo ollašuvvan rievdadusat gessojuvvo eret.
Guovvamánu revolušuvnnas (1848) Frankriikkas bođii dásseváldi. Jallas jagi duohkin politihkalaš sierramielalašvuođaid lassin ledje ekonomalaš kriisa, mii loktii láibbi hatti ja dagahii nealgeštuimmiid. Irlánddas buđetrohttu(perunarutto) lei dolvon buđetšattuid ja fitnodagat manne konkursii, dan dihte go olbmuin ii lean šat ruhta oastit gálvvuid.
Eurohpá stuora riikkain ledje máŋggat álbmogat, geat dal nationalisma movttiideamis háliidedje eret stuorariikkaid válddis. Riikkaid ráđđejeddjiid (hallitsijoiden) mielas nationalisma lei áittan sin leahkimiidda (olemassaololleen).
Polska lei ožžon autonomiija Ruoššas, nugo Suopmage. Polskkalaččat eai goittotge mieđihan dillái, daningo ovdal riika lei leamaš iehčanas. Polskkas lei stuimmiid Ruošša vuostá, muhto álo Ruošša vuittii ja loahpaloahpas Polska mássii autonomiija ja šattai garra ruoššaiduhttindoaimmaide.
Nuortariika vuoluštan uŋgárlaččat celke iežaset iehčanassan, muhto Ruošša vehkiin (avulla) stuibmi nogai jođanit. Maŋŋelit Nuortariika fertii mieđihit ja addit Uŋgárii autonomiija. De šattai Nuortariika-Uŋgára geaisárgoddi.
Nationalisma stuorámus bohtosat ledje Duiskka geaisárriikka ja Italia riikka riegádeamit. Guovllut ledje dievva unna riikkat, maid ovttastii okta giella ja historjá.
Davvi-Italia beasai Sardinia jođihemiin eret Nuortariika-Uŋgáras ja 1861 Italias šattai gonagasriika.
Duiskkas fas ovttasteami dáhpáhuvai dalle go Preussa oaiveministtar Otto von Bismarck jođihii duiskkalaš furstagottit sođiide Dánmárku, Nuortariikka ja Frankriikka vuostá. Jagis 1871 riegádii Duiskka geaisárgoddi.
Jallas jahki mearkkašii "álbmogiid giđa", goas liberalisma ideologiija leavai sierra riikkaide. Jienastanvuoigatvuođat viidánedje ja eananšlávavuohta heaittihuvvui buot riikkain earret Ruoššas. Nationalisma heakkas fas riegádedje ođđa álbmotgottit (kansakunnat). Jalla jagi árbin lea maid sosialisma ideologiija fápmui boahtin, mii dáhpáhuvai ovttas industriijain. Sosialisma geahččalii demokratiseret servodatortnega ja ekonomiija ovddideamen vuoiggalašvuođaid bargoveahkái.
Wiena kongreassas vuođđuduvvon Bassi lihttu (Eurohpá riikkaid ovttasbargolihttu = Pyhä Allianssi), vuođđojurddan lei oažžut stabiila diliid Eurohpá