Johan Ludvig Runeberga adnojuvvo Suoma álbmotdiktačállin, son lihkostuvai fáŋget suopmelašvuođa ideála gova dujiidasas. Son riegádii ruoŧagielat bearrašii Pietarsaaris. Su skuvla vážžin álggii priváhttaskuvllas ja dat lei muhtun viesu loavttas. Báhpára sájis sii geavahedje sáttogássa čállimii. Loahpas son válbmanii magisttarin Turku Akademas.

Ruđalaš váttisvuođaid dihte Runeberg álggii bargat ruovttooahpaheaddjinSaarijärvi ja Ruovesi suohkaniin. Ruovttooahpaheddjiin barggadettiin son oahpásmuvai suomagillii ja earálágan eatnamiidda. Su sáhkkiivuohta vuođđosuopmelaš eallindábiide ja olbmuide lassánii. Son anii árvvus dáloniid ja sin garra barggu áigáiboađuideaset hágadettiin. Son oahpásmuvai maid Suoma soađi veteránaide ja merkii sin muitalusat bajás. Muitalusaid čoakkidettiin son oaččui fáttáid iežas diktadujiide. Diktadujiid fáttát ledje dávjá suopmelaš álbmot ja sin sitkatvuođa, ja dieđusge suopmelaš eatnamat.

Vaikko Runeberg lea suopmelaš álbmotdiktačálli, nu son ii máhttán bures suomagiela. Su duojit ledje ruoŧagillii. Dikta mii muitala Saarijärvi Paavos, suopmelaš dievddus buktá ovdán suopmelaš ideála gova suopmelaš dálonis. Suopmelaš dálon lea allat ja hurskkis, muhto geafi ja čuvgetmeahttun. Lunddolaš jierbmi buhttii goittotge čuvgehusa váiluma. 

Su dovdoseamos bargu lea Feanrihkka Stoola muitalusat (Vänrikki Stoolin tarinat). Girji muitala Suoma soađis ja das fas molejuvvo gova ideála suopmelaš soalddáhis, gii personaliserejuvvui Sven Dufta figuvrii. Suopmelašvuohta lei Runeberga sániin sitkatvuohta, oskkolašvuohta ja áhčieatnama ráhkisteapmi. Feanrihkka Stoola muitalusat ledje bivnnut jo diktačálli eallináiggis.Velge su girjjiin váldo ođđaprentemiid. 

Diktagirjji vuosttaš dikta lea min álbmotlávllus ja bealuštanfámuid feastta álggahit “Porilaisten marssi”:in. Mii ávvudit Runeberga 5.2 su riegádanbeaivin ja dalle olbmot lávejit heskkostallat runebearga gáhkkuiguin.

Suopma lei jahkečuđiid Ruoŧa válddi vuolde eaige nationalisma jurdagat beassan ovdánit min riikkas. Suopmelašvuohta ipmirduvvui guhká geográfalaš doaban, mas suopmelaččat ledje Suomas riegádan ja doppe orru olbmot. Eurohpás nationalisma lei oidnon vuos beroštupmin iežas gillii. Gielladutkan, sátnegirjjit ja girjegiela ovddideapmi riegádišgohte. Álbmotdivttaid čoaggimis bođii bivnnut dábi guovllastit iežas riikka doložii. Dakkár beroštumi gillii levve maid Supmii 1700-logus, goas Turku Akademia bires riegádii Aurora-searvvi. Dat lei suopmelaš girjjálašvuođa álgu ja dat báhcahii beroštumi suopmelaš kultuvrii.

Dihtetgo, ahte sápmelaš kultuvra ja -giela dutkan álggii maid 1700-logus. Henrik Ganander (1700-1752) lei báhppan Eanodagas ja son lei vuosttaš suopmelaš sámegiela giellaoahpa čálli. Grammatica Lapponium (1743) lei duortnossámegielat. Son čálii latiinnagillii, dan áigodaga dieđalaš málle mielde. Son veardidii suoma-, sáme- ja hebreagiela gaskkaneaset. 

Elias Lönnrot (1802–1884) Suoma álbmoteposa čálli lei máŋggabealat Suoma kultuvrra dutki ja son dutkkai maid anárašsámegiela ja barggai anárašgiela grammatihka ja sátnegirjji 1854.

Nationalisma leavai Supmii vehážiid mielde riikkaidgaskasaš váikkuhemiid bokte. Čuvgehusa ideologiija, Ovttastuvvon našuvnnaid iehčanasvuohta ja Frankriikka revolušuvdna ledje dáhpáhusat, main birra aviisat čálle. Váikkuhusaid ruohtasmuvvama(juurtumista) veahkehii Suoma autonomiija, mii nanne fas Supmii friddja politihkalaš diliid. Suoma čuvgehuvvon olbmot (sivistyneistö) ja oahppit hupme eurohpálaš ideologavieljaiguin, ja dan dihte ideologalaš jurddašeapmi nanosmuvai maiddái Suomas. 

Aurora-searvvi doaibma riegádahtii 1810-logus ng. Turku romantihkka, mas bealuštedje suomagiela ja dat maid almmustahtii suomagiel aviissa Turun Wiikko-Sanoma.

Suomas nationalisma ideologiija válddii vuos čuozáhahkan álbmoga, giela ja kultuvrra. Politihka ii lean vel dehálaš. Álbmotčuvgehus almmuhan barggut ja suomagillii addon álbmotčuvgehus veahkin suopmelašvuođa áššit berrešit boahtit oahpisin álbmogii.
Ráhkisvuohta áhčieatnamii bođii ovdán sierra dilášvuođain allaoahpahagaid oktavuođain. Servviid vuođđudeami lei gildojuvvon, muhto dattetge olbmot čoahkkanedje suollemasserviin. Lávvordatsearvi lei okta álbmotromantihkalaš iđeologaid juohki searvi 1830-logus. Dasa gullet min álbmotgirječállit Runeberg, Lönnrot, Snellman ja Topelius.

Lávvordatsearvi lei hupman- ja nákkáhallansearvi, mas olbmot válde oasi álbmotvuođagažaldahkii ja álbmotkultuvrii. Praktihkalaš bargu, nugo álbmotdivttaid čoaggin bođii Suopmelaš Girjjálašvuođa Searvvi oaivebargun. Searvi lágiduvvui 1831 ja doaibmá áin. Suopmelaš álbmotvuođaoidnu rievttai goittotge álbmotromantihkkii, mas suopmelaččaid historjá ja kultuvrra bođii ovdan oalle positiiva čuovggas. Álbmoteatnamat ja luondu ledje guovddážin, ja measta myhtalažžan duddjojuvvon mannanáiggi adde Supmii jo guhká gáibiduvvon árvvus atnima dovddu.

Politihkalaš figgamušat huksejuvvoje maŋŋel Turku romantihkka ja dan jotkkii Helssega romantihkka. Suopmelašmiela gohčoduvvo fennomanian ja dat oaččui baldii maid svekomanat, geat ovddidit fas ruoŧagiela ja –kultuvrra ášši. Gielagažaldagain dat guokte idelogiijat válde garrasit oktii.

Suoma ideologiija ovdan buktimis ledje álggos ruoŧagielat čuvgejuvvon olbmot, muhto 1800-logu bealle muttus seađolaččat álge eaktodáhtolaččat studeret suomagiela ja mánát álge suomagielat skuvliide vai sii ohppe álbmotgiela. Dárbu leat suopmelaš dagahii dan ahte namat jorgaluvvo suomagillii. Suomagiella lei váttis oahpat nuba allaoahpahagas studeanttat manne álbmoga siste hárjehallat giela.

Allaoahpahaga stuđeanttaid kulturbuđaldusat, nugo Runebega divttat ja Lönnrota Kalevala eai goittot álo juksan dábálaš álbmoga. Dábálaš olbmot háhke áigáiboađuset garra bargguin, eaige diehtán ruoŧagielat hearráolbmuid buđaldusain maidige. Galggai gávdnot olmmoš, guhte fidnešii buot suopmelaččaid fihttet, ahte sii gulle seamma suomaálbmogii. Dán bargui álggii searalaš ja iešoaivválaš Johan Vilhelm Snellman. Son lei ruoŧagielat ja eret Nuortabađaeatnamis. Son vázzigođii skuvlla Oulus. Suomagiela son oahpai, go stoagai eará skuvlagánddaiguin.

Guđanuppelotjahkásažžan Snellman lohkagođii filosofiija Turku allaoahpahagas. Lohkamat biste guhká, dasgo son vuojui daidda vuđolaččat ja barggai gaskkohagaid ruovttuoahpaheaddjin. Turku buollima maŋŋá allaoahpahat sirdojuvvui Helssegii, gos Snellman barggai muhtun áigge allaoahpahaga oahpaheaddjin. Snellman vulggii golmma jahkái oahppamátkái Ruŧŧii ja Gaska-Eurohpá riikkaide. Duiskalaš allaoahpahagain son oahpásmuvai Eurohpás váikkuhan álbmotlašvuođalihkadussii. Dan mielde juohke álbmot galggai ieš dutkat iežas mannanáiggi ja árvvusatnit ja geavahit iežas giela.

Go Snellman máhcai fas Supmii 1842:s, de háliidii ovdanbuktit jurdagiiddis almmolaččat. Ruoŧagielat váldedoallit eai goittot liikon sutnje, iige son beassan allaoahpahahkii oahpaheaddjin. Kuopios son goittot fidnii virggi skuvlla rektorin. Doppil son almmustuhttigođii guokte aviissa, ruoŧagielat Saima-bláđi ja suomagielat Maamiehen Ystävä. Namalassii Saima bovttii skuvlejuvvon luohká jurddašit, dasgo das Snellman ovdanbuvttii iežas suopmelašvuođaprográmma.

Snellmana mielas lei nu boastut dat, ahte suoma dálon ii sáhttán doaimmahit áššiidis iežas gielain, mii lei stuorra eanetlogu giella riikkas. Danin son ovdanbuvttii skuvlejuvvon luohkkái ja virgealbmáide čielga gáibádusaid. Sii galge oahpahallat suomagiela, vai das šattašii virgegiella ja olbmot beasašedje doaimmahit áššiideaset virgeolbmuiguin iežaset gielain. Su mielas buohkat galge Suomas máhttit suomagiela, dalle dan sáhtášii geavahišgoahtit maiddái oahpahusas. Supmii galggašii vuođđudit suomagielat aviissaid, almmustuhttit suopmelaš girjjálašvuođa ja ođasmahttit álbmotoahpahusa. Dalle olbmot movttiidivčče maiddái giellagažaldagas ja eará čuvgehusáššiin. Ná suomakultuvra šattašii nana vuođu ala. Kultuvrra veagas suopmelaččat dasto sáhtášedje bisuhit iežaset álbmotlašvuođa (čearddalašvuođa) Ruošša oktavuođas.

Snellman gáibidii ollu, eaige buohkat dohkkehan su jurdagiid. Gáibádus suomagiela oahpahallamis orui áinnas vuorraset virgealbmáid mielas veadjemeahttun. Eiseválddit bearráigehčče (senruvra) dárkilit buot olggosaddindoaimma, ja nuba sii heaittihedje Saima-bláđi juo moatte jagi geažes dan vuođđudeamis. Snellman bearrašiinnis fárrii Helssegii.

Snellman váikkuhii muđuige Suoma áššiid ovdáneapmái. Geaisár molsašuvai Ruoššas 1855:s. Ođđa geaisár Aleksander II lei liberála ja háliidii ođasmahttit iežas váldegotti. Dál sáhtii maiddái Snellman áibbas eará láhkai váikkuhišgoahtit. Sus šattai allaoahpahaga professor, ja 1863:s geaisár nammadii su senáhtorin dahjege ministtarin. Snellman álggii ovddidit giellaásahusa Supmii. Giellaásahusa mielde suomagiela galggai oažžut 20 jagi sisa ovttaárvosaš sajádaga ruoŧagielain virgedáluid ja duopmostuoluid giellan. Ruoŧagielas ledje ollu bealušteaddjit, ja ovddas lei guhkes gielladáistaleapmi fennomanaid ja svekomanaid gaskkas. Gielalaš dásseárvu ollašuvai easkka 1900-logu álggogeahčen.

Snellman lei maid mielde jagi 1860 ruhtaođasteamis, mas Suopma oaččui iežas ruđa, márkki. Vaikko son vujii álbmotlašvuođa ideologiija, son goittotge ii háhkan Iehčanasvuođa Supmii. Autonomiija lei doarvái sutnje ja dieđu álbmotlašidentiteahtta leahkimis ja nannemis. Suomagiela praktihkalaš ovdduid lassin son siđai vearjjuid ruoššaiduhttima varas. Dallego Ruošša álggášii vuodjit ruoššagiela virggalašgiellan, Suomas fertešii gávdnot miela dáistalit suomagiela bealis. Snellman ávaštalii boahttevuođa boahtti dáhpáhusaid.

Elias Lönnrot 

Elias Lönnrot lei eret Sammattis Uusimaas. Su duogáš lei earálágan go Runeberga, Snellmana ja Topeliusa. Son bođii suomagielat bearrašis eaige hupman ruoŧagiela. Áhčči lei gili bivttasgoarru. Son ii suitán (kyennyt) sáddet bártnis skuvlii, vaikko buohkat ledje fuomášan gándda attáldagaid. Juo guđajahkásažžan Elias luittii lohkamiin olggul guhkes bihtáid katekismusa. Áhčči behttui, go su bártnis ii orron šaddamin bivttasgoarru. Nuba son sáddii Eliasa skuvlii, fuolkkit ja oahppásat ledje veahkkin lágideamen gándda skuvlabálgá ala. Ii dasge orron šaddamin mihkkige, go gánda ii máhttán ruoŧagiela. Ja go Elias lei oahppan ruoŧagiela, de skuvlavázzin nogaiges máŋgii ruđahisvuođa dihte.

Máŋggaid váttisvuođaid maŋŋá Elias Lönnrot beasai lohkagoahtit allaoahpahagas seamma jagi go Runeberg. Son logai moanaid ávdnasiid ja gárvvásmuvai doavttirin. Logadettiin son lei ain bargan ruovttuoahpaheaddjin Lauko gárdimis Vesilahtis, gos merkii bajás iežas vuosttas álbmotdivtta, Elina sorbmen -balláda. Son lei maid beroštuvvan álbmotdiktemis, mas son čálii nákkosgirjjistis.

Lönnrot barggai eallimistis áigge máŋga čoagginmátkki (patikkamatkaa) birra Suoma. Son vážžii, čuoiggai ja sugai guhkes mátkkiid. Son oahpasmuvai diktalávluide (runonlaulajiin) ja merkii sin lávllut bajás.
Lönnrot jáhkii, dego earátge dan áigge, ahte gávdnon divttat ledje bihtát oktilaš muitaleaddji diktaduojis, eposis. Dat lei áiggiid mielde bieđganan, muhto das ledje vel oasážat sierra diktalávluid muittus. Dáin oasážiin Elias Lönnrot čohkkii Kalevala, dat lei govvideami Kalevala ja davviguovllu álbmogiid dáistaleamis ja máilmmi riegádeamis. Kalevala bohciidahtii ollu fuopmášumi. Suopma lei fidnen iežas álbmoteposa, mii govvidii suopmelaččaid álbmotluonddu ja -vuoiŋŋa. 

Kalevala bajidii suopmelaččaid iešdovddu, lážii vuođu suomakultuvrra ovdáneapmái ja duođaštii, ahte suomagiella dohkkii maid kulturgiellan.Seammás dat lei suomakultuvrra vuosttas mearka máilbmái, ja dan maŋŋá Kalevala lea jorgaluvvon buohkanassii 35 gillii. Lönnrota áigodahkan Kalevala ipmirduvvui historjjálaš duodjin, olbmot jáhkket ahte girjji persovnnat leat duođas eallán don doložis. Dal mii ipmirdit ahte Kalevala lea myhtalaš govvideami Suoma álgoáiggiin. Kalevala maŋŋá Lönnrotas bođii Kanteletar-girjji ja son vuođđudii vuosttaš suomagielat aviissa, Mehiläinen.

Lönnrot lei máŋggabealat olmmái. Son lei doaimmaheaddji, gielladieđa dutki ja sálbmadivttaid ođasmahtti. Son ja Mikael Agrigola leigga Suoma girjegiela áhčit. Lönnrothii suomagiella lei dehálaš ášši ja son anii giela iežas kultuvra eaktun. son gáibidii ahte olbmot ferte oažžut geavahit suomagiela áššiid dikšodeddiin, oahpahusas ja almmuhit girjjálašvuođa.

Lönnrot almmuhii 1880 Suopmelaš-Ruoŧŧelaš sátnegirjji, mas ledje badjel 200 000 sáni. Son almmuhii maid anárašsámegiela sátnegirjji ja giellaoahppagirjji. Autonomiija álggus suomagiel sániid ledje leamaš sullii 6000-8000. Lönnrot barggai aŋgirit ođđa sániiguin. Son lea hutkan omd. suomagiel kuume (feber), kirjallisuus (girjjálašvuohta), kieltolaki (gieldinláhka) sániid mat leat mis ain anus. Dieđusge son hutkkai, maid dakkár sániid, mat eai boahtán atnui nugo omd. aikaloma, eloraha, juomahätä ja itseikkö.

Máŋggabealat Topelius

Sakari Topelius lei girječálli, aviisaalmmái ja historjjá professor. Songe lei riegádan ruoŧagielat Nuortabađaeatnamis ja son čálii ruoŧagillii.Topelius studerii Helssegis.Vaikko son lei ruoŧagielat, de válddii juo dalle stuđeantan čavges suomaálbmotlašvuođa (čearddalaš) linnjá, man mielde Suomas galggai leat dušše okta álbmot ja okta giella. Maŋŋelis son luobai dákkár čavges jurddašanvuogis ja dajai, ahte ovttagielalašvuhtii beassan lei hui áddjás bargu.

Topelius čálligođii vuos divttaid, muitalusaid ja máidnasiid mánáide. Su leatge dávjá lohkan Suoma álbmoga máinnasčeahcin. Buot eanemus lohkkojuvvon máidnasat leat Soahki ja násti ja Prinseassa Vildaruvsu. Topeliusa dovdoseamos historjjálaš romána lea Fealskára muitalusat, mas son govvida Suoma historjjá 1600- ja 1700-loguin sierra seađuide gullevaš olbmuid bokte. Girjji persovnnaid ovttastahttá gonagasa suorpmas, mii sisdoallá issoras diidafámuid. Buohkat oččodit dán suorbmasa, mii galggai addit vuoiggalaš guoddásis buot buori, muhto dušše dihto eavttuiguin. 

Vaikko son lei historjjá professor, de son logaldalai allaoahpahagas Suoma eatnandiehtagis ja huksii Suopma-gova, mii lea seilon dássážii. Álbmotskuvllaid várás son čálii Min eana -girjji, mas ledje muitalusat Suoma eatnandiehtagis, historjjás ja luonddus. Lea daddjojuvvon, ahte Min eana -girji lea addán midjiide doahpaga suopmelaš áhčieana. Girjjis leat váldojuvvon logit prentosat, ja dan geavahedje oahppagirjin vel 1950-logus.