1700-logu Eurohpa jođihedje boares monarkiijat hui bieđgguid (hajanaisesti). Čuvgehusa áigodat lei hábmen olbmuid oaiviliid hálddašeaddji rollas ja muhtun hoavvain oidnoje čuvgehuvvon iešmearrideaddjit, geat hálidedje doaibmat vuoigatvuođariikka (oikeusvaltion) prinsihpaid mielde.Válddigomiheami maŋŋá balle válddigomihandoaimmaid leavvama miehta Eurohpa. Dili sávve ráffot, muhto ráfi sadjái Napoleon loktanii moivet dili ovddežis. Gaskaluohkkái gullevaš Napoleona vuosttaldahkes (uhmakas) persovdna hárddii máŋggaid badjeluohkká ovddasteaddjiid. Dasa lassin su ságáid Frankriikka loktemis Eurohpa stuorraváldin atne uhkkin dan áigasaš ráđđejeaddji (vallitseva) organisašuvdnii.

Napoleon doalvvui Eurohpa loahpa loahpas sođiide, mat biste jagi 1815 rádjái. Dán áigge vuođđudedje lihttogottiid Frankriikka vuostá, muhto Napoleon časkkii iežas vuosttildeaddjiid ovtta ain hávális. Daid guovlluid, maid son lei váldán iežas háldui, njunnošii son loktii iežas favoriittaid ja fulkkiid. Ná son ráhkadii miehtemielalaš vasallariikkaid gehtega (ketju) Eurohppii. Napoleona vuoluštemiid (valloitusten) dihte Eurohpa kártá rievddai sakka. Lagabui duhátjahkásaš Bassi duiskkaromálaš geaisirgoddi šluhttejuvvui (lakkautettiin) ja sadjái vuođđudedje Reina lihttu, man politihkká stivrii Napoleon. Napoleona vuogádat (järjestelmä) dagai vejolažžan franskkalaš láhkaásaheami ja dásseárvvu prinsihpaid jurdagiid leavvama vuoluštuvvon (valloitetuille) guovlluide. Ná sáhttá dadjat, ahte son ovddidii maiddái albmotjurdaga (kansallisuusaatteen) moriheami Eurohpas boahttevaš logijagiid áigge.

Boađedettiin jahkái 1798 válddigomiheapmi lei meaddel. Dat lei rievdan johtilit hirbmahálddahusa (hirmuhallinnon) áigin, goas oaguhedje dásseválddi vuosttildeaddjiid. Leabuhisvuođat ja moivves dilli adde doaivaga ráfi máhcaheaddjis. Dán vejolašvuhtii darvánii korsikalaš láhkaolbmá bárdni Napoleon Bonaparte. Napoleon lei soaldát ja erenomáš čeahppi leige. Son lei dolvon Frankriikka vuoitui Italias Nuortariikka vuostá jagis 1797 ja ribai válddi alcces Frankriikkas jagis 1799. Son lei easkka 30-jahkásaš, muhto sus lei jo diktáhtora váldi.

Čuvgehusa mánnán Napoleon guoddihii válddigomiheami jurdaga, muhto su doarridii persovnnalaš gudneáŋgirvuohta. Dat čálmmehuhttii su nu, ahte son kruvdneháhttii iežas Frankriikka geaisirin jagis 1804 ja ná monarkia máhcahuvvui Frankriikii. Napoleona eallinbargun lei dahkat Frankriikkas stuorraválddi ja dán ulbmila ollašuhtedettiin Napoleon doalvvui Eurohpa sođiid áigodahkii. Dát unna ja geanohis korsikalaš ovddastii Eurohpa kruvdnaoivviide ilgadis bigohaša (häirikköä), gii deallardii (temmelsi) birra Eurohpa ja dagahii leabuhisvuođaid gos ihkenassii son lihkkasiige. Čuovvumussan sođiin Frankriikkas šattái oanehis boddui Eurohpa fámoleamus riika.

Napoleona karriera nogai goitge dasa gos lei álgánge nappo soahtegieddái.Frankriikalaččat dáhpeje Waterloos jagis 1815 ja Napoleon šattai eananbáhtui Saint Helena sullui, gos son jamii jagis 1821. Napoleon bázii goitge historjja girjjiide oktan mearkkašahtti soahtejođiheaddjiin ja stáhtabargiin. Napoleona stuorra áigáiboađus lei su láhkačoakkaldat, mas bođii modearna láhkaaddima ovdagovva. Napoleona jápmin lea bisson čiegusin gitta dáid beivviide. Su doaktára mielde son jámii čoavjeborasdávdii (vatsasyöpään), muhto maŋŋá lea ovdanbukton, ahte englándalaččat sormeje su arsenihkkain. Dát árvádus lea velnai čoavddetkeahttá.

Frankriika lei časkkán (=vuoitán) sođiin iežas áiggi fámolaš riikkaid dego Preussa, Ruošša ja Nuortariikka. Napoleona Eurohppa vuolušteami (valloituksen) ovddas čuoččui okta riika, mas lei dan áiggi fámoleamus soahtefatnásat (laivasto). Britannia časkki Frankriikka beakkán Trafalgara dáisttaleamis 1805, man maŋjel sullováldegottis lei šattan Napoleona bajimus vašálaš. Napoleon vulggii soardit brihtaid gávpesoardimiin jagis 1806, masa dat vehážiid mielde bággii buot lihttolaččaidis. Nánnaneanangiddensoahpamuša (mannermaasulkusopimuksen) mielde Frankriika dahje giige dan lihttolaš ii ožžon gávpašit Britanniain. Dáinna taktihkkain sulloriika goariduvvošedje ekonomalaččat ja bágguhivčče Napoleona askkái. 



Napoleon ja Ruošša geaissir Aleksanteri I deaivvadeigga geasset 1807 Tilsitas, gos čulbme ráfi riikkaid gaskkii ja soabadedje nánnaneanangiddemis.Deaivvadanbáiki lei fiinna báikkis Niemenjogas, fearjjas, mii lei áŋkorastton. Doppe geaisárat dahke soahpamušaid dego olbmážagat. Buohkat dieđusge nekte (näyttelivät). Duohtavuođas Napoleon lei vuolušteaddji ja Ruošša vuoluštuvvon. Napoleon anii Aleksantera "bysántalažžan, gii rievdada álo mielas" (”ailahtelevaisena bysanttilaisena”) ja Aleksanter fas anii, ahte Napoleona geaisirvuohta loavkidii Ipmila ásahan ordnega. Tilsita soahpamuš julggaštuvvui čuovvovaš beaivve ja stuorimus oassi Eurohpa searvvai dasa veagal (väkisin). Geaisiriid soahpamušat ledje ollašuvvame. 

Okta riika bázii goitge vuosttildit Napoleona. Ruoŧa gonagas Kustaa IV Aadolf lei iežas ruossamátkásis (ristiretki) Frankriikka vuostá. Son badjelgeahčai (halveksi) Napoleona ja anii su riggulan olmmožin (nousukkaana) ja liiggástalli luondun gonagas anii su Almmustusaid girjji beahtun (Ilmestyskirjan petona). Ekonomalaččat jurddahaladettiin lei maiddái veadjetmeahttun, ahte Ruoŧŧa searvvašii soardimii. Eanan lei namalassii sorjávaš olgoriikkagávppis Britanniain. Napoleon ja Aleksanter soabaiga, ahte Ruoŧa humahallan searvat soardimii bázálii Ruošša bargun. Jos diplomatias ii livččii ávki, livččii ovddas soahti. Ná Tilsitas gilve Suoma soađi siepmanat.


Eurohpa jagis 1807, goas Napoleon álggahii mearrediđolaš doaimmaid viiddidit Frankriikka váldegotti.

Nánnaneanangiddensoahpamuš (mannermaasulkusopimus) ii doallan, muhto báicce golggái dego silli (seula). Ruošša geahčai suoligolggaheami čađa suorpmaid, dasgo maiddái dat lei sorjávaš olgoriikkagávppis. Dasa lassin buot riikkat eai lean searvan soahpamuššii. Ruošša celkkii soahpamuša luovos jagis 1811, man maŋŋá Napoleon manai Ruššii dieđihandihte Aleksanterii. Dán márssa nuorttas Napoleon muittašii maŋŋá ´´stuorra meattáhussan´´. Jagis 1812 geasset vulge johtu lagabui 600 000 soalddaha armea, La Grande Armée, masmahcce beali jagi geahčen ruovttoluotta dušše beare 30 0000 soalddaha.

Napoleon válddii dáhpema bahččágit. Dáhpema sivvan lei Ruošša taktalaš soahtanvuohki, mii ájihii soahtama, mii galggai nohkat jođanit. Ruošša válddii mielddis visot maid oažžui ja maid ii basttán guoddit, boldojuvvui. Ruošša nappo geavahii boldojuvvon eatnama taktihka. Napoleona soahtereaisu fanai go galggai váldit gitta Ruošša armea, ja ovddas lei dálvi. Armea fuolahus ii doaibman ja geassebivuide gárvvodan soalddahat šadde dálkkiid árbmui (armoille). Čuovvumussan lei geassádeapmi Frankriikii, ja seammás stuorimus oassi soalddáhiin gálbmoje jámás.

Ruošša mohkki (retki) mearkkašii dan, ahte Napoleona bivnnutvuohta hedjonišgođii. Dat heahkastuhttii eará riikkaid, daningo Napoleon leige časkkimis. Loahpa loahpas sii ovttastedje fámuideaset ja Frankriika vuoittáhalai (hävisi) álggos Leipzigas jagis 1813 ja maŋŋeleapput Waterloos jagis 1815. Napoleon šattai eananbáhtui ja Frankriikii válljejuvvui fas gonagas. Antihka Roma hervvošan (ihaillut) Napoleon ii lean oláhan dan viidodaga Eurohpa hearráivuođas, masa Roma lei don dolin oláhan. Son lei goitge vuosttamuš Roma imperiuma maŋŋá, gii lei beassan hui lahká dan ulbmila.