Oppivelvollisuuden suorittaminen

Huoltajalla ensisijainen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.

Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen suorittanut toisen asteen tutkinnon: ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon (ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto).

Oppivelvollisen huoltajan tai muun laillisen edustajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos huoltaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, hänelle voidaan tuomita sakkorangaistus oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä.

Oppivelvolliselle itselleen ei aseteta sanktioita oppivelvollisuuden laiminlyönnistä.

Oppivelvollisuuden suorittamiseen soveltuva koulutus

Ensisijaisesti toisen asteen koulutukseen

Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa suorittamalla nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukion oppimäärää. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa.

Nivelvaiheen koulutus ja muut koulutukset vaihtoehtona

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin sijoittuvassa nivelvaiheen koulutuksessa (TUVA) sekä muissa oppivelvollisuuden suorittamiseen soveltuvissa koulutuksissa.

Vaihtoehtoina ovat:

tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
kansanopistojen oppivelvollisille suunnatut koulutukset (Opistovuosi oppivelvolliselle -linjat)
työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA), jos oppivelvollinen tarvitsee vaativaa erityistä tukea
aikuisten perusopetus
kansanopistojen maahanmuuttajille suunnatut kielikoulutukset*
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen ja kulttuurin vähintään lukukauden pituiset koulutukset, jos oppivelvollinen on saamelainen

* koulutukset, joissa noudatetaan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai OPH:n maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelmasuositusta

Minne peruskoulun jälkeen?

KS koulutustarjotin (2).mp4 3.4 Mt

Erityistilanteita

17 vuotta täyttänyt, perusopetuksen suorittaminen kesken

Oppivelvollisuuslakia on muutettu 1.8.2022 lukien siten, että 17 vuotta täyttäneet voivat suorittaa oppivelvollisuutta myös jatkamalla perusopetuslain 26 §:n mukaisessa lasten perusopetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. .

Jyväskylässä 17-vuotta täyttäneet oppivelvolliset, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää, ohjataan jatkamaan opintoja pääsääntöisesti aikuisten perusopetukseen Gradia Jyväskylään tai Jyväskylän kristilliseen opistoon.

Ohjauksen yhteydessä on harkittava aina tapauskohtaisesti myös sitä, onko lasten perusopetuksessa jatkaminen oppivelvolliselle paras vaihtoehto ottaen huomioon oppilaan kokonaistilanne ja erityisen tuen tarve. Harkinnassa on otettava huomioon oppivelvollisen lapsen etu.

Perusopetus suoritettu, mutta ei riittävää kielitaitoa jatko-opintoihin

Maahanmuuttotaustaiset oppivelvolliset, joilta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, voivat suorittaa oppivelvollisuutta aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä maahanmuuttajille tarkoitetussa koulutuksessa.

Oppivelvollisuuden suorittaminen ulkomailla

Oppivelvollisen katsotaan suorittavan oppivelvollisuuttaan myös, jos hän opiskelee oppivelvollisuuslaissa tarkoitettua koulutusta vastaavassa koulutuksessa Ahvenanmaalla tai ulkomailla.

Oppivelvollisuuden suorittaminen osallistumatta opetukseen

Oppivelvollisuutta voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Vaihtoehtoina ovat lukion erityinen tutkinto tai osallistuminen suoraan ammatillisen koulutuksen näyttöihin. Tällöin oppivelvollinen vastaa itse osaamisen hankkimisesta.

Lukion erityinen tutkinto
Oppivelvollisen on otettava yhteyttä lukioon, jossa hän haluaa suorittaa erityisen tutkinnon kokeet, ja laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Erityisen tutkinnon kokeet vastaanottava koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuslain mukaisessa ohjaus- ja valvontavastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta.

Ammatillisessa koulutuksessa suoraan näyttöihin
Oppivelvollisen tulee ottaa yhteyttä siihen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa hän haluaa suorittaa näytöt. Oppivelvolliselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Näytöt vastaanottava koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuslain mukaisessa ohjaus- ja valvontavastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta.

Oppivelvollisuuden suorittaminen TELMA-koulutuksessa

Oppivelvollisuus ei pääty silloin, jos oppivelvollinen suorittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) ennen kuin hän täyttää 18 vuotta, vaan laki edellyttää toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta ja koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta. Oppivelvollisten osalta tulee lisäksi ottaa huomioon, että opiskeluaika on riittävän pitkä, jotta opiskelija voi suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun TELMA-koulutuksessa.

Muita tilanteita

Ylioppilastutkintoon osallistuminen katsotaan oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Pelkkien lukion aineopintojen suorittamista ei sen sijaan katsota oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Alle 18-vuotiaat voivat opiskella aikuislukioissa ainoastaan rehtorin luvalla.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa tietyin edellytyksin myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimus on ammatillisen koulutuksen toteutusmuoto, joka edellyttää opiskelijalta aina työsuhdetta tai yrittäjyyttä. Opiskelijan tulee pääsääntöisesti hankkia itse koulutukseen soveltuva työpaikka.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tavoitteena tulee lähtökohtaisesti olla koko tutkinnon suorittaminen. Oppivelvollisuuden suorittamiseksi voidaan kuitenkin katsoa myös tutkinnon osien suorittaminen, jos opiskelijan henkilökohtaisten valmiuksien perusteella koko tutkinnon suorittaminen ei ole perusteltua ja asiasta on sovittu opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.