Perinnetilojen perunalajikkeet

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Ohessa esitellään Korteniemen- ja Koveron perinnetiloilla viljeltäviä maatiaisperunalajikkeita. Lajikkeista käytetään tässä yhteydessä perinnetiloilla käytettäviä nimiä, mutta rakkaalla lapsella on niitä usein enemmän kuin yksi. Perunalajikkeiden nimistö on varsin runsas ja samallakin lajikkeella voi olla useita eri nimiä. Vaihtoehtoiset nimet esitetään synonyymilistana kunkin lajikekuvauksen alla.

Kuinka eri lajikkeet eroavat toisistaan?

Peruna on hyvin monimuotoinen kasvilaji. Ihminen on ravinnonhankintatarkoituksessa jalostanut perunan esi-isästä nykyään olemassa olevat sadat eri lajikkeet. Niiden erottaminen toisistaan ei aina ole itsestäänselvyys. Tehtävää vaikeuttaa myös ympäristöolosuhteiden aiheuttama lajikkeen sisäinen vaihtelu. Samankin perunalajikkeen yksilöt voivat ulkonäöllisesti olla hyvin erinäköisiä, jos toinen kasvi on kasvanut esimerkiksi niukkaravinteisessa ja toinen runsasravinteisessa peltomaassa.

Lajikkeiden erottaminen ulkoisten tuntomerkkien perusteella

Jalostuksella on pyritty vaikuttamaan erityisesti rönsymukulan, eli perunan varastoravintovarren, ominaisuuksiin. Näitä voivat olla esimerkiksi perunan maku, mallon koostumus ja mukulan muoto. Alun perinhän ennen ihmisten ruoaksi päätymistä peruna on kasvattanut mukulansa nimenomaan selviytyäkseen epäsuotuisten jaksojen yli. Mukula on oivallinen tapa erottaa lajikkeita toisistaan. Huomioitavia seikkoja mukuloissa ovat erityisesti kuoren ja mallon väri sekä mukulan muoto. Mikäli mukuloissa on ituja, kannattaa tarkastella idun väriä ja karvaisuutta.

Tärkein tuntomerkki lajikkeille on niiden kukka. Kukkiva peruna onkin helpointa tunnistaa lajilleen. Terälehdet muodostavat yhdessä teriön, jonka koko, muoto ja väri vaihtelevat. Teriö voi olla valkoinen, punavioletti, sininen tai sinivioletti. Osalla lajikkeista on terälehdissä kärkilaikkuja, jotka vaihtelevat suuresti. Nuppujen karvaisuus on myös huomioitava asia. Perunan kukkiminen vaihtelee paljon: toiset lajikkeet tekevät runsaita ja komeita kukintoja, kun taas toisilla ne jäävät hyvin vaatimattomiksi tai kukat tippuvat jo nuppuina. Kukkimisen ajankohdassa on lajikekohtaista vaihtelua.

Varren pituus ja päävarren paksuus ovat myös lajikeominaisuuksia. Varren värisävyt vaihtelevat vihreästä siniseen ja voimakkaan punaiseen. Värisävyjen vaihtelu johtuu kasvin antosyaanipitoisuudesta. Perunan varren kulmikkaan ilmeen synnyttävät siipipalteet, jotka nekin eroavat lajikkeiden kesken: määrä, leveys ja kihartumistaipumus vaihtelevat.

Kasvusto antaa hyvää osviittaa lajikkeenmääritykseen. Kasvustolla tarkoitetaan perunan maanpäällistä versoa. Eroavaisuuksia lajikkeiden välillä ovat esimerkiksi lehtevyys. Varsityyppisillä lajikkeilla lehdistö on niin harva, että se jättää varren selkeästi näkyviin. Lehtityyppisillä lajikkeilla asia on päinvastoin. Kasvuston värisävyt ja verson ryhti erottavat lajikkeita toisistaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä