Ylioppilasjuhlapuhe 3.6.2023

Kauhavan lukio, rehtori Toni Uusimäki

HYVÄT OPETTAJAT JA LUKIOLAISET

RIEMUYLIOPPILAAT

ARVOISAT JUHLAVIERAAT

HYVÄT NAISET JA HERRAT

Ei onni tule etsien,

se tulee eläen.

Ei onni tule ulkoa,

se nousee rinnasta –

jos nousee.

jos ei, niin herätä se sieltä,

se kuulee omatunnon kieltä

ja nousee.

Tällä runoilija ja kulttuurivaikuttaja J.H. Erkon mietelmällä haluan johdattaa lakitettavat kevään kokelaamme ja juhlayleisön tämän päivän teemaamme, onneen ja onnellisuuteen. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Kauhavan lukion kuluneen lukuvuoden päätösjuhlaan. Erityisen ilahtunut olen riemuylioppilaiden suureen määrään. Ennakkotietojen mukaan meitä ilahduttaa juhlassamme 36 vuoden 1973 ja 16 vuoden 1963 ylioppilasta. Ajan patinoimien valkolakkien alta löytyy melkoinen määrä elämänkokemusta, työkokemusta ja myös näkemystä siitä, miten tarttua kiinni helposti haihtuvaan onneen. Kirjailija Matti Kurjensaari onkin osuvasti todennut: Onni on hiljainen vieras; useimmiten sen huomaa vasta sitten, kun se jo tekee lähtöä.

Riemuylioppilaidemme pääjoukko lakitettiin 50 vuotta sitten. Vuosi 1973 oli kansainvälisessä politiikassa merkittävä: Yhdysvallat lopetti 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa ja erityisesti Vietnamissa ja Kamputseassa. Pysyvän konfliktin pesäkkeessä Lähi-idässä käynnistyi kuitenkin Israelin ja arabimaiden välinen Jom Kippur –sota, joka johti maailmanlaajuiseen ensimmäiseen öljykriisiin. Juuri samaan aika an Suomi allekirjoitti EEC-vapaakauppasopimuksen, joka oli pohjana maamme osallistumiselle Euroopan integraatioon.

Juuri kunnan omistukseen siirtyneessä Kauhavan yhteiskoulussa meno oli selkeästi rauhallisempaa. Vuosikertomuksen mukaan koulu toimi tilanpuutteen takia neljässä pisteessä. Kevätlukukaudella toimintansa aloitti oppilaista ja opettajista vaaleilla valittu kouluneuvosto, joka ensi töikseen toteutti Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimukseen liittyvän teemapäivän. Koulun historian lehdiltä on luettavissa myös oppilaiden mainio menestys lentopallossa, yleisurheilussa ja hiihdossa.

Menestys tuo menestyneelle varmasti onnen hetkiä. Mutta mitä on onnellisuus? Sitä lienee lähes jokainen ihminen elämässään pohtinut omalla kohdallaan. Vuosituhansien, vuosisatojen varrella onnellisuuden sopan ainesosia ovat yrittäneet eritellä niin filosofit, teologit, runoilijat, kirjailijat kuin nykypäivän positiivisen psykologian tutkijatohtoritkin. Kreikkalainen filosofian jättiläinen Sokrates asetti etiikan peruskysymyksen: Miten meidän tulisi elää?  Hänen oppilaansa Platonin oppilas Aristoteles oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta ja tekevät yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen. Hän torjui hedonismin, jossa onnellisuutta tavoitellaan erilaisilla mielihyvään johtavilla keinoilla.

Brittiläinen matemaatikko ja filosofi Bertrand Russell tutki onnellisuuden ja onnettomuuden syitä teoksessaan The Conquest of Happiness. Hänen mukaansa ihmiset ovat onnettomia monista syistä: erityisesti kilpailun, pitkästymisen, väsymyksen, kateuden, synnintunnon, kostoajatusten tai pelon vuoksi. Onnellisuus liittyy Russelin mukaan erityisesti ”ystävälliseen kiinnostukseen ihmisiä ja asioita kohtaan”. Toisena onnellisuuden tekijänä hän mainitsee tunteen rakastetuksi tulemisesta. Kolmantena onnellisuuden tekijänä Russell pitää työtä, koska se estää pitkästymistä ja antaa onnistumisen mahdollisuuksia ja tarkoituksen tunnetta. Onnellisuus on siten ponnistelujen tulos.

Onnellisuuden kokeellinen tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla positiivisen psykologian alalla. Uuden onnellisuustutkimuksen mukaan on arvioitu, että puolet onnellisuudesta on geneettisesti määrittynyttä ja vain kymmenen prosenttia olisi seurausta ulkoisista olosuhteista, joihin kuuluvat mm. tervys, rikkaus, ikä, ammatti, etninen alkuperä ja elämäntapahtumat. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn mukaan peräti 40 prosenttia onnellisuudesta näyttäisi olevan muutettavissa. Näin ollen voimme saada aikaan myönteisiä muutoksia vaikuttamalla omiin asenteisiimme, näkökulmiimme ja elämäntapoihimme. Yhden tutkimuksen mukaan positiivisen elämänasenteen vaikutus elämän pituuteen saattaa olla 7-10 vuotta.

Suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright pitää onnellisuutta hyvinvoinnin täyttymyksenä tai kruununa. Suomalainen hyvinvointivaltio onkin saanut hienosti suitsutusta kansainvälisissä mittauksissa. Maaliskuussa Yhdistyneet Kansakunnat julkaisi 150 maata koskevan onnellisuusraportin, jonka mukaan Suomi on kuudetta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Raportissa käytettiin onnellisuuden arvioimisessa kuutta avainmuuttajaa. Ne ovat elintaso, sosiaalinen tuki, terveiden elinvuosien odote, vapaus tehdä elämänvalintoja, anteliaisuus ja vapaus korruptiosta. Myös muut Pohjoismaat sijoittuivat kymmenen joukkoon. Listan hännillä ovat konflikteista ja äärimmäisestä köyhyydestä kärsivät yhteiskunnat.

Hyvät kuulijat,

Vaikka työnteko ja ponnistelut luovat pohjaa onnellisuuden kokemuksille, ei nykylukio ole pelkkää puurtamista. Normaaliarjen vastapainoksi meillä on paljon koulun juhlia vanhojen tansseista Hirvijoella vietettävään abiturienttien ja opettajien pohjalaiseen iltaan asti. Näistä ovat päässeet osaksi myös tänään lakitettavat kevään kokelaamme. Toukokuun toisella viikolla järjestimme hyvinvointiviikon, johon kuului kaksi opintoretkipäivää läheisiin korkeakouluihin. Kävimme tutustumassa Jyväskylän yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun opintotarjontaan. Jyväskylän retkemme yhteydessä poikkesimme Äänekoskella Metsä Fibren biotuotetehtaan vierailukeskuksessa, jossa oivalsimme sen, miten monipuolisesti puuta ja metsäluontoa voidaan hyödyntää Suomessa. Hyvinvointiviikkoon kuului myös retkipäivä Ojutjärven leirikeskukseen, klassisen musiikin konsertti, elokuvanäytös, vuoden apteekkarin vierailu koululle ja tutustuminen viittomakieleen.

Lukiolaiselle tuttuja ovat myös kansainväliset projektimme. Kun koronamuuri kaatui ympäriltämme, osa tänään lakitettavista pääsi opintoretkelle Roomaan ja osa Berliiniin. Odotamme kesän aikana tietoa siitä, saammeko läpi hakemuksemme seitsemän eurooppalaisen maan ja koulun ErasmusPlus-hankkeesta. Ikkunoita on avattu Euroopan ohella myös Aasiaan. Lukion ykkösten ryhmä on ollut sähköposti- ja videoneuvotteluyhteydessä japanilaiseen lukioon Hokkaidon saarella. Koska olemme erikoistuneet kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen, Kauhavan uudessa kaupunkistrategialuonnoksessa visioidut kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatuspolut varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen ja korkea-asteelle sopivat meille mainiosti. Olemme lukiona olleet kärkijoukossa kehittämässä parin vuoden ajan väylää valon opiskellut 206 opiskelijaa.

Ensi lukuvuoden keskeinen kouluun liittyvä painopistealue on lukion laatustrategian laadinta. Olemme laatimassa viiden muun lähilukion kanssa lukiokoulutuksen laatukriteereitä ja kehittämässä opettajien osaamista ryhmänohjauksessa ja aineopettajan työssä. Tärkeätä on myös löytää uusia keinoja niiden opiskelijoiden tukemiseen, joilla on selviä vaikeuksia lukio-opintojen etenemisessä.

Lukion ylioppilaskirjoitusten tulos on tänä vuonna kaksijakoinen. Tutkintonsa valmiiksi saaneiden kaikkien aineiden keskiarvo on jälleen valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Noin 15 opiskelijan kärki teki erinomaista työtä. Vastaavasti noin kymmenen kevään abiturienttiamme on täydennettävä suorituksiaan ensi syksynä. Varsinaisia hylättyjä kokonaissuorituksia oli kolme. Oppiaineista parhaiten kirjoitettiin äidinkieli, pitkä matematiikka, historia, kemia, terveystieto ja psykologia.

Hyvät kevään kokelaat,

Lukio-opintojenne alkutaival ei ollut helpoin mahdollinen. Ennen lukioon tuloanne olitte olleet kevään 2020 etäopetuksessa 2,5 kuukautta. Voi sanoa, että ensimmäinen syksy meni monella talon tapoihin ja uuteen toimintakulttuuriin totuteltaessa. Asiaa ei suinkaan helpottanut se, että olitte tullessanne Kauhavan lukion satavuotisen historian suurin ikäluokka. Tilat olivat uudessa koulukeskuksessa kortilla, minkä vuoksi osa oppitunneista on pitänyt järjestää kaupungintalon lasisiivessä.

Suurten perusryhmien takia oman ikäluokkanne ryhmäytyminen on ollut tavallista haasteellisempaa. Ilahduttavaa kehitystä tapahtui kuitenkin viimeisen lukiovuotenne aikana. Se näkyi meille opettajille iloisina ja hyvinä hetkinä esimerkiksi yhteisessä pohjalaisessa illassamme ja penkkaripäivän riemuna.

Olette lukiovuosinanne ajaneet hienosti sisään myös uusimman profiloitumisalueemme liikunnan monilajiryhmän, jossa moni tavoitteellinen ja urheilussa lahjakas on päässyt aamuharjoitusten avulla vahvistamaan fysiikkaansa ja kehittymään omassa rakkaassa lajissaan.

Luin noin viikko sitten Helsingin Sanomien kolumnistin, psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallion puheen valmistumassa olevalle toisen asteen opiskelijalle. Osa puheesta kolahti minuun niin kovaa, että haluan jakaa nämä ajatukset teille.

Älä hukkaa vuosiasi ruutujen taakse, vaan puske sinnikkäästi kohti ihmisiä, maailmaa ja elävää elämää.

 Kapinoikaa yhdessä algoritmeja vastaan ja näyttäkää halunne tuntea oma elämänne. Uhmaa rohkeasti asioita, jotka uhkaavat viedä sinua kauemmas elämän syvimmistä aarteista.

 Maailma on auki ennen kaikkea niille, jotka uskaltavat yrittää. Siis yritä, epäonnistu, pety, rohkaistu ja yritä uudelleen. Sinä tiedät rohkeutesi rajan, joka on jokaiselle eri.

 Miltei kaikkea voi tässä elämässä korjata, paitsi elämätöntä elämää. Pyydä anteeksi kun mokaat, rakasta, haavoitu, opi ja heittäydy. Onnea rakas, uljas, ihana nuori. On sinun juhlasi kevät!