Lähtökohtana on se, että oppilas aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän vuotta. Koulun aloituksen lykkääminen on hyvin poikkeuksellinen ratkaisu. Päätöksen koulun aloituksen lykkäämisestä (ylimääräisestä eskarivuodesta) tekee sivistysjohtaja. 

Ennen koulun aloituksen lykkäämisen hakemista tai suosittelemista perheelle, asiaa pohditaan yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien sekä varhaiskasvatusjohtajan kanssa monialaisessa oppimisen tuen ryhmässä. Jos päädytään hakemaan koulun aloituksen lykkäämistä, niin asiasta keskustellaan yhdessä huoltajien ja esikoululaisen kanssa, jonka jälkeen huoltajilla on mahdollisuus tehdä hakemus koulun aloituksen lykkäämisestä. Jos aloitus koulun aloituksen lykkäämisestä tulee huoltajilta, niin asia viedään käsiteltäväksi varhaiskasvatuksen oppimisen tuen ryhmään. Oppimisen tuen ryhmään voi osallistua mukaan myös huoltajat omien lastensa asioissa. 

Koulun aloitusta voidaan lykätä niissä tapauksissa, joissa lapsella on kehityksellinen viive, joka poistuu tai merkittävässä määrin poistuu ylimääräisen esiopetusvuoden aikana. Kehityksellinen viive voi olla esim. fyysinen, sosiaalinen tai kognitiivinen. Esimerkiksi jos lapsen fyysinen kehitys on pahoin viivästynyt, voi koulun aloittaminen olla lapselle liian haastavaa. Tämä fyysinen kehityksellinen viive kuroutuu ylimääräisen esiopetusvuoden aikana.  

Useat kehitykselliset viiveet ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät poistu ylimääräisen esiopetusvuoden aikana. Esimerkiksi jos lapsella on diagnostisoitu autisminkirjon piirteitä, niin nämä ominaisuudet eivät yleensä häviä ylimääräisen esiopetusvuoden aikana, vaan nämä piirteet seuraavat lasta koko koulupolun. Tällöin ensisijainen ratkaisu on se, että koulu ja opetus sopeutuu lapsen tarpeisiin ja lapsen opetus voidaan aloittaa säädettynä ajankohtana. 

Yksi ryhmä lapsia, jotka saattavat hyötyä koulunkäynnin poikkeavasta aloittamisajankohdasta ovat pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevat lapset. Näidenkin lasten osalta ensisijainen vaihtoehto on se, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen säädetyssä iässä. 

Koulun aloittamisen lykkäämisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lapsen koulupolulla ja siksi päätöstä tulee aina harkita tarkkaan. Toimintaa ohjaavana periaatteena on lapsen edun ensisijaisuus, oikeus hyvään opetukseen ja osallisuuteen koulutyössä. 

Prosessin eteneminen koulun aloituksen lykkäämisen harkinnassa 

Syksy:  

1. Esiopetuksessa selvitetään ne lapset, joiden kohdalla harkitaan koulun aloituksen lykkäämistä. Tämä tieto tuodaan varhaiskasvatuksen Oppimisen tuen ryhmään, johon myös vanhemmat voivat osallistua oman lapsensa asioissa.
2. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja varhaiskasvatusjohtaja yhdessä moniammatillisen ryhmän kanssa harkitsevat kenelle suositellaan koulun lykkäämisen hakemista.
3. Esiopetuksen henkilökunta keskustelee yhdessä huoltajien kanssa koulun lykkäämispäätöksen hakemisesta sekä muista vaihtoehdoista esimerkiksi pienryhmäpaikan hakemisesta.
4. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja antaa perheelle ohjeet koulun lykkäämispäätöksen hakemiseen. Tämä on tehtävä tammikuun loppuun mennessä. Mahdolliset asiantuntijalausunnot liitetään mukaan hakemukseen tai niiden puuttuessa, hakemusta täydennetään jälkikäteen. 
5. Sivistysjohtaja tekee päätöksen koulun aloituksen lykkäämisestä helmikuun loppuun mennessä.
6. Kielteisen päätöksen varalta pohditaan tarvetta pienryhmäpaikan hakemiseen.