Tässä osa laajasta esseestä, jossa käsitellään psyykkistä itsenäisyyttä.

Täydennä tekstiä lisäämällä oikeat käsitteet (sanat) sopiviin kohtiin. Käsitteet ovat tekstiin sopivassa muodossa. Tekstin lopussa sanat ovat oikeassa järjestyksessä.

irtautuminen, turvalliset, vuorovaikutuksesta, minäkäsitys, normit, psyykkisesti, frustraatioita, ristiriitoja, kulttuurisia, sosiaaliset taidot, yhteisöllisissä, heikkeneminen, traumaattiset, sukupuoliroolit, kehitystehtävien, vertaisryhmien, itsetunto, ihanneminän, normatiivisen, mielekkyysperiaatetta, mielihyvää, tukiryhmät, varhaislapsuuden, minäpystyvyyden, sosiaalisen tukiverkon,varhaislapsuudessa,, identiteettiin,positiivinen palaute,

Tarkastele psyykkistä itsenäisyyttä vahvistavia ja uhkaavia tekijöitä. Tuo vastauksessa esille erityisesti kehityspsykologista tietoa. Voit myös laajentaa vastausta hyödyntäen muita psykologian osa-alueita.

Jo -------- kokemuksilla on suuri merkitys psyykkiselle itsenäisyydelle. --------- kiintymyssuhteet ovat varhaislapsuuden yksi tärkeimpiä tekijöitä kehittyvälle psyykkiselle itsenäisyydelle, sillä ne ovat melko pysyviä. Tavat, joilla lapsi on varhaislapsuudessaan kiintynyt, seuraavat häntä muihinkin ihmissuhteisiin. Lapsen ja huoltajan --------- syntyy lapsen mieleen kiintymyssuhdemalleja. Turvattomat kiintymyssuhteet ja joutuminen eroon hoitajastaan, esimerkiksi hylätyksi tulemisen kokemus, voivat uhata lapsen psyykkistä kehitystä, mikä voi näkyä myöhemmällä iällä esimerkiksi seurustelusuhteessa kumppaniin takertumisena ja keskinäisen luottamuksen puutteena.

Lapsen tärkeimmät siteet ennen kouluikää ovat vanhemmat ja muut läheiset kuten sisarukset ja sukulaiset. Perheessä lapsi saa hoivaa, tukea ja turvaa. Perhe myös kasvattaa ja opettaa yhteisön tavat ja ---------. Toisaalta esimerkiksi alkoholiongelmaisessa perheessä lapset kokevat usein olevansa syyllisiä vanhempiensa juomiseen, ja vanhempien tuki ja turva, “läsnäolo” voi puuttua lähes täysin. Tällöin lapset useinkin joutuvat olosuhteiden pakosta aikuistumaan liian varhain, esimerkiksi huolehtimaan nuoremmista sisaruksista, valmistamaan ruoan, hoitamaan kotia, vaikka he eivät olisikaan --------- valmiita aikuisuuteen. Joissakin perheissä lapsilta ei puolestaan edellytetä osallistumista kotitöihin ollenkaan tai lasta suojellaan liikaa -------- aiheuttavilta tilanteilta, jolloin lapsi ei opi kantamaan vastuuta ja käsittelemään --------. Myös liiallinen vapauksien rajoittaminen voi vaikeuttaa itsenäistymistä. Perheen ja lähipiirin merkitys on kuitenkin hyvin tärkeä läpi elämän. Se tarjoaa perusturvan, paikan jossa voi olla oma itsensä.

Perheissä on kuitenkin suuria ------- eroja, jotka vaikuttavat yksilön itsenäisyyteen, ja näkyvät mm. kehitystehtävissä. Esimerkiksi länsimaisissa kulttuureissa ihannoidaan yksilöllisyyttä ja perheellä käsitetään vain ydinperhe: lapset ja vanhemmat. Yksilöllisissä kulttuureissa lasta kannustetaan ajattelemaan itse, ottamaan varhain vastuu tekemisistään ja aikuistumaan nuorena (ehkä liiankin varhain). ----------- kulttuureissa lapsi on puolestaan kiinteä osa suurempaa ryhmää. Hän oppii ottamaan muut huomioon, mutta toisaalta ryhmässä lapselta ei odoteta itsenäisyyttä, jolloin lapsi on riippuvaisempi sosiaalisesta ympäristöstä, myös myöhemmällä iällä.

--------- ilmenevät myös tavassa jolla miehet ja naiset määrittelevät itseään. Miehillä itsenäisyys ja pärjäävyys korostuvat, kun taas naisilla suhteet muihin ihmisiin. Nämä käsitykset ovat jo lapsuudessa omaksuttuja malleja, joita yhteiskunnassamme ihannoidaan. Karkeasti sanoen miesten tulee olla itsenäisiä ja menestyviä, kun taas naisilla vastaavat odotukset eivät ole yhtä suuria.

-----------, tavoitteiden ja haasteiden "lykkääminen" ja suorittamattomuus voivat vaikuttaa ihmisen kokemaan psyykkiseen itsenäisyyteen. Toisaalta psyykkisen itsenäisyyden kokeminen heikoksi voi olla syynä joidenkin kehitystehtävien siirtymiseen. Esimerkiksi nuoruudessa tärkeä kehitystehtävä on vanhemmista---------- , jolloin nuoren tulee olla riittävän itsenäinen voidakseen aloittaa oman itsenäisen elämän. Tällöin ystävien ja ----------- tuki on kuitenkin tärkeä, sillä ne antavat itseluottamusta ja vahvistavat itsetuntoa. Vanhempien tulee myös asettaa nuorelle rajat ja ohjata häntä, sillä turvattomuus ja se, että nuori saa itse määrätä kaikesta heikentää kypsän identiteetin rakentumista. Myös seurustelukumppanin kanssa yhteen muuttaminen suoraan lapsuudenkodista voi haitata itsenäistymistä. Monet tarvitsevat "tilaa aikuistumiselle" ennen kuin ovat valmiita elämään toisen kanssa.

Ihmisen ----------- ja------------ vaikuttavat myös psyykkiseen itsenäisyyteen. Yksilön tiedostamat uskomukset itsestään, kuten älykkyydestään tai sosiaalisuudestaan voivat joko vahvistaa tai heikentää hänen psyykkistä itsenäisyyttään. Ihmisen minäkäsityksen, todellisen ja -------- ristiriita voi uhata itsenäisyyttä. Ihanneminän ollessa epärealistinen henkilö voi kokea olevansa mitätön ja huono, kun taas kokemus itsestä täysin ihanteensa kaltaisena saa ihmisen usein kuvittelemaan itsestään liikoja. Myös ---------ja todellisen minän välinen suuri ristiriita voi vaikuttaa heikentävästi itsenäisyyteen. Ihminen voi tällöin ahdistua, sillä hän voi kokea velvollisuudekseen tehdä niin kuin ympäristö (vanhemmat, kaverit) häneltä odottavat, esimerkiksi opiskelussa. Liian korkeat vaatimukset ja muiden miellyttäminen ahdistavat. Nuori ei uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaan toimii niin kuin häneltä odotetaan. Toisten odotusten mukainen elämä vastoin omaa ------------- ja omia kiinnostuksen kohteita tuntuu luonnollisesti ahdistavalta ja merkityksettömältä, mutta tuntuu paremmalta ratkaisulta kuin "riskinotto" omia päätöksiä tekemällä.

Aikuisuudessa riittävä toimeentulo luo perusturvan. Tällöin ei tarvitse olla riippuvainen muista, eikä murehtia onko rahaa esimerkiksi seuraavan kuukauden vuokraan. Tällöin ihminen voi myös harrastaa vapaa-ajallaan itselleen mielekkäitä lajeja ja aktiviteetteja, jotka tuovat paitsi ----------- niin myös itsenäisyyden tunnetta. Työelämä tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja, onnistumisen kokemuksia ja tunteen, että on tärkeä sekä tavan vaikuttaa ja olla osallisena yhteiskunnassa. Nämä ovat tärkeitä psyykkisen itsenäisyyden ja ------------- kokemisen kannalta.

Työelämässä kuten muuallakin sosiaalisessa kanssakäymisessä ------------- ovat tärkeä osa omaa itsenäisyyttä. Toisten huomioiminen mutta myös oman tahdon ja mielipiteen ilmaisu ovat keskeisiä. Myös tunteiden ilmaisu ja vastuunotto ovat tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta. Riittävä oma tila sekä tunne siitä, että on itsenäinen eikä taakkana toiselle, niin parisuhteessa kuin muissakin ihmissuhteissa, on tärkeää.

Vanhuusiällä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn ------------- vaikuttaa psyykkiseen itsenäisyyteen. Esimerkiksi liikuntarajoitteinen vanhus saattaa tuntea olonsa turhautuneeksi, sillä tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten kaupassa käymisessä, peseytymisessä ja pukeutumisessa. Vanhus saattaa kokea olevansa taakkana muille, kuten lapsilleen tai hoitajille, jolloin masentuneisuus voi olla yleistä. Mahdollisimman hyvä fyysisen kunnon ylläpito sekä mielekäs ajanviete parantavat iänmukaista toimintakykyä niin psyykkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Miehelle esimerkiksi se, ettei kykene enää ajamaan autoa, voi esimerkiksi olla suuri kolaus. Tällöin vanhus ymmärtää vanhuutensa ja riippuvuutensa muista. -------------- merkitys on suuri vanhuksen mielialan ylläpitämisessä. On kuitenkin tärkeää hyväksyä ja ymmärtää omien voimavarojensa ja elämän rajallisuus, ja osata suhtautua kuolemaan.

Mielenterveys on tärkeä olennainen osa ihmisen terveyttä, eli psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Psyykkiseen itsenäisyyteen kuuluu olennaisena osana hyvä mielenterveys, joka rakentuu jo ------------- ja siihen vaikuttavat useat tekijät. Psyykkinen itsenäisyys ei oleaina samana pysyvä ominaisuus, kuten ei ole mielenterveyskään ja se voi vaihdella elämäntilanteen ja tapahtumien mukaan. Elintavat vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Mm. unettomuus, päihteidenkäyttö ja stressi kuormittavat elimistöä, ja voivat ilmetä mielenterveydenongelmina. Myös ------------ tapahtumat, kuten läheisen äkillinen kuolema voi vaikuttaa mielenterveyteen, varsinkin jos vaikeassatilanteessa ei saa riittävästi tukea.
Ryhmän------------- sitoutuminen on tyypillistä myös arkielämässä. Erilaisissa harrastusryhmissä, -kerhoissa ja joukkueissa yhteishenki on usein vahva, ja ollaan tavallaan riippuvaisia muista jäsenistä. Urheiluryhmässä saatu ---------------- vahvistaa itsetuntoa, ja toisaalta rakentava palaute auttaa tarkastelemaan itseään ja hyväksymään palautetta. Erilaiset --------------, kuten päihteistä eroon yrittävien kokoontumiset voivat tarjota monille juuri sen tuen ja avun, jota he tarvitsevat muilta samassa tilanteissa olevilta. Ryhmäytyminen siis voi vahvistaa psyykkistä itsenäisyyttä, mutta toisaalta liika turvautuminen muiden apuun voi heikentää sitä.



OIKEA JÄRJESTYS

varhaislapsuuden, turvalliset, vuorovaikutuksesta, normit, psyykkisesti, frustraatioita, ristiriitoja, kulttuurisia, yhteisöllisissä, sukupuoliroolit, kehitystehtävien, irtautuminen, vertaisryhmien, minäkäsitys, itsetunto, ihanneminän, normatiivisen, mielekkyysperiaatetta, mielihyvää, minäpystyvyyden, sosiaaliset taidot, heikkeneminen, sosiaalisen tukiverkon,varhaislapsuudessa,traumaattiset, identiteettiin,positiivinen palaute,tukiryhmät

Tässä osa laajasta esseestä, jossa käsitellään satujen merkitystä lapsen kehitykseen.

Täydennä tekstiä lisäämällä oikeat käsitteet (sanat) sopiviin kohtiin. Käsitteet ovat tekstiin sopivassa muodossa. Tekstin lopussa sanat ovat oikeassa järjestyksessä.

identiteetti, sosiaalisia, moraalin, reflektoi, kommunikaation, itsetunto, kriisi, synaptisiin, loogista, elämyksiä, kielellisten, keskittymiskykyä, emotionaalisia, mielikuvituksen, abstraktille, empatiaan, tunteitaan, kognitiivisia

Sadut ja tarinat määritellään siten, että ne ovat kirjoituksia, jotka perustuvat mielikuvitukseen, myytteihin tai kansan uskomuksiin. Näissä tarinoissa aika, paikka tai arkitodellisuus eivät aseta rajoja. Sadut noudattavat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta samaa rakennetta. Kertomuksen alussa esiintyy ongelma, esimerkiksi ylitsepääsemätön tehtävä, josta on selviydyttävä. Päähenkilöä auttavat usein yliluonnolliset auttajat, esimerkiksi puhuvat eläimet. Tavoitteeseen pääsyä hankaloittaa este, kuten noita tai paha ihminen. Satu jatkuu niin, että päähenkilö oppii vaikeuksissa ollessaan. Hän huomaa, että apua tarvitaan, sitä saadaan ja sitä voi itsekin antaa. Sadun edetessä päähenkilö oppii luottamaan itseensä ja auttajiinsa. Saduissa tapahtuu ------- ja muutos, jonka jälkeen ongelmat ratkeavat. Sadun lopuksi päähenkilö hyväksytään ja häntä rakastetaan. Hyvyydestä palkitaan ja pahuus saa rangaistuksensa.

Sadut kehittävät lapsen -------, ------- ja ------- taitoja Satujen kautta voidaan tukea myös lapsen mielikuvituksen sekä ------ kehitystä.

Kovia kokeneen lapsen on vaikea käsitellä-------. Saduissa sankari selviää oman kekseliäisyytensä ja rohkeutensa avulla. Saduissa mahdoton muuttuu mahdolliseksi, siksi se herättää lapsessa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen sekä rauhoittaa lasta.

Lapsen emotionaaliseen kehitykseen vaikuttaa lapsen oma kokemus tunnetiloistaan, joita hän ----- ympärillään oleviin ihmisiin. Lapsen kyky ------- kehittyy suhteessa muihin sosiaalisiin taitoihin. Satu eheyttää lapsen tunne-elämää auttaessaan elämään erilaisten, etenkin lapsen kielteiseksi kokemien tunteiden kanssa. Erityisesti lapsen emotionaalisen ------- taidot kehittyvät tarinoiden kuuntelemisen myötä. Kuuntelemalla satuja ja tarinoita lapsi pohtii, kuinka hänen tulee suhtautua erilaisiin ilmiöihin ja tilanteisiin. Tarinat kehittävät hänen arvioimiskykyään. Kertomuksien kuuntelemisen ja kertomisen myötä lapsen minäkäsitys, ----- ja ----- vahvistuvat.

Lapsen kognitiiviset valmiudet perustuvat lähtökohtaisesti ------- yhteyksiin, jotka lapsella on jo syntymästään asti, mutta jotka kehittyvät lapsen kasvamisen myötä. Kielellisen kyvyn kehitys perustuu osin näihin yhteyksiin ja on oleellinen lapsen kokonaiskehityksen kannalta.

Sadut opettavat lapselle uusia asioita, sanoja ja kielenkäyttömuotoja sekä ------ ajattelua. Sadut myös välittävät lapselle kulttuuriperintöä ja ------. Lapsen omalla varhaisella kiinnostuksella ja asenteella satukirjanlukua kohtaan on todettu olevan merkittävää positiivista vaikutusta luku- ja kirjoitustaidon kehitykselle. Satujen lukeminen lapsille auttaa kehittämään sanaston ja kielen rakenteiden rikkautta. Satujen kuunteleminen puolestaan kehittää lapsen ------- ja pitkäjänteisyyttä sekä edistää äidinkielen hallintaa.

Lapsen myönteiseen kasvuprosessiin kuuluu ------- kehittyminen. Tämä avaa lapselle tien mahdollisuuksien maailmaan. Lapsen ajattelua myötäilee sadun konkreettinen kieli. Samalla kuitenkin saduissa käsitellään asioita vertauskuvallisesti. Sadun kautta uudet kokemukset tulevat lapsen tasolle ja lapsi ymmärtää ne näin paremmin. Satu tekee lapsen maailman suuremmaksi ja helpottaa tosielämän kohtaamista. Käsitteet muuttuvat mielikuviksi ja kuvakielen avulla luovat pohjaa myöhemmälle ------- ajattelulle.

Tarkista

kriisi, emotionaalisia, sosiaalisia, kognitiivisia, moraalin, tunteitaan, reflektoi, empatiaan, kommunikaation, itsetunto, identiteetti, synaptisiin, loogista, elämyksiä, kielellisten, keskittymiskykyä, mielikuvituksen, abstraktille