Biologian olympialaiset piti järjestää heinäkuussa Japanin Nagasakissa, mutta kansainvälisen tilanteen vuoksi kilpailu järjestettiin etäosallistumisen kautta. Suomen joukkue kokoontui kilpailemaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsinkiin 11.-12.8. ja kilpailun tulokset ilmoitettiin maanantaina 24.8.2020.

Suomen joukkue saavutti kaksi pronssimitalia. Voitokkaat kisaajat olivat Harri Marttinen Mikkelin lukiosta ja Teemu Vuorela Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Oona Kurola Ressun lukiosta, Helsingistä, ja Suvi Laitinen Olarin lukiosta, Espoosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavassa tiedekilpailussa oli mukana 52 maata nelihenkisin joukkuein. Uutena maakokonaisuutena mukana oli Etelä-Amerikan pienet maat, jotka osallistuivat yhtenä joukkueena. Parhaiten menestyivät edellisvuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maat. Euroopan maista parhaiten menestyivät Tsekki, Saksa ja Alankomaat. Suomi puolestaan oli parhaiten menestynyt Pohjoismaa.

- Japanilaiset isännät järjestivät yllättävän sujuvasti kilpailun etänä, vaikka kyseessä oli maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka osallistujat olivat eri aikavyöhykkeillä. Käytännön kokeet oli hyvin muokattu verkkokokeiksi, joissa oli toiminnallisia osuuksia, kommentoi Suomen joukkueen valmennuksesta vastannut tohtorikoulutettava Niko Johansson Helsingin yliopistosta.

Käytännön osuudessa testattiin lukiolaisten osaamista kahdessa eri kokeessa. Kilpailijat pääsivät eläinbiologian kokeessa tulkitsemaan kananalkion poikkileikkauskuvista hermostoputken rakennetta ja päättelemään soluviestinnän vaikutuksia meritupen alkion 32-soluvaiheen värjäyksissä. Bioinformatiikan kokeessa kilpailijat analysoivat ihmisen perimän rakennetta ja tunnistivat proteiinimotiiveja emäsjärjestyksen perusteella. Teoriakokeessa oli kokonaisuudessaan noin kahdeksankymmentä eri tehtävää biologian eri aloilta solutukirangan säierakenteesta elinympäristön vaikutuksesta hiirujen turkin värin evoluutioon.

- Pronssimitalin saavuttamisesta jäi uskomaton fiilis. Kilpailu oli todella haastava ja sisälsi paljon aiemmin tuntematonta asiaa. Olympialaiset opettivat ajattelemaan ja pohtimaan tieteellisesti ja kehittivät ongelmanratkaisutaitoja, Teemu Vuorela kommentoi.

- Suomalaiset lukiolaiset ovat toistuvasti osoittaneet olevansa, jollei ihan maailman huippuja, niin ainakin Euroopan huippuja. Tälläkin kertaa kilpailussa oli monia aihepiirejä, jotka eivät ole lukiolaisille tuttuja, mutta suomalaiset pystyvät tietojensa ja taitojensa perusteella selviytymään tehtävistä. Menestys vaatii innostusta biologiaan, mutta kiitos kuuluu myös korkealaatuiselle suomalaiselle peruskoululle ja lukiolle, kansainvälisen juryn jäsen Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisille suunnatun Biologiakilpailun ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun järjestämän jatkovalmennuksen perusteella. Kilpailun kansainvälisen juryn suomalaisjäseninä toimivat Johanssonin ja Aivelon lisäksi Jakke Neiro Oxfordin yliopistosta. Kilpailuun liittyvistä käytännön järjestelyistä vastaa Biologian ja maantieteen opettajien liitto Opetushallituksen rahoittamana. Ensi vuonna biologian olympialaisten järjestelyvastuu siirtyy Portugaliin ja kisapaikaksi on suunniteltu Lissabonia.

Joukkuekuvassa vasemmalta Teemu Vuorela, Oona Kurola, Suvi Laitinen ja Harri Marttinen.