Vastauksia
7. Siirtolaiset Ruotsissa
Yleensä Suomesta Ruotsiin muuttivat nuoremmat suomenkieliset henkilöt, usein ilman muodollista koulutusta tai kielitaitoa olevat, ja monille elämä Ruotsissa muodostui odotettua vaikeammaksi. Ruotsin nopeasti kehittyvä teollisuus palkkasi mielellään ahkeria suomalaisia työntekijöitä, joten työpaikkojen löytäminen oli harvoin ongelma. Sen sijaan vapaa-ajasta muodostui usein suuri ongelma, mikä tulee hyvin näkyviin videossa. Ongelmat johtuivat usein heikosta kielitaidosta ja koulutuksen puutteesta. Myös videossa käy ilmi, että suomalaiset usein kytkettiin alkoholin käyttöön ja rikollisuuteen. Tuohon aikaan rikoksista uutisoitaessa monet ruotsalaiset ajattelivatkin, että taas teon takana on varmasti joku "finnjävel". On kuitenkin hyvä mainita, että suuri enemmistö suomalaisista siirtolaisista integroitui hyvin ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
6. Naisten asema
Vaikka lehden sisältö ei ole aivan kauhesti muuttunut, joka vuosikymmenellä lehdessä on kansikuvien perusteella juttuja esim. äitiyteen, ruoanlaittoon ja muihin kotiaskareisiin liittyen, on lehtien kansikuvat itsessään muuttuneet paljon. Varhaisimmissa kansikuvissa nainen on ensisijaisesti äiti. Hän laittaa ruokaa, hoitaa lapsia ja on pellolla niittämässä heinää. Tuon ajan naiskuvaa dominoikin juuri äitiys. Yleisesti naisen mitta oli se, kuinka monta lasta hänellä oli. Elettiin nationalismin kultakautta. Jokaisen lapsen, joka syntyi, ajateltiin kasvattavan suomalaisen kansan voimaa. Osaltaan tämän takia sodanjälkeen syntyivätkin juuri suuret ikäpolvet. Suurperheitä arvostettiin. Myöhempien vuosikymmenten kansikuvissa näkyy naisen roolin muutos. Hänelle alkaa olla sallittuja omat harrastukset, kuten kasvion kerääminen tai muoti. Naiseus siis ikään kuin vapautui äitiroolin alta.
Hyvä kuitenkin huomioida, että kysessä on Kotiliesi-lehti, joka yleisellä tasolla on osoitettu ennen kaikkea kodinhoidosta kiinnostuneilla. Muissa naistenlehdissä muutos on paljon suurempi.
Hyvä kuitenkin huomioida, että kysessä on Kotiliesi-lehti, joka yleisellä tasolla on osoitettu ennen kaikkea kodinhoidosta kiinnostuneilla. Muissa naistenlehdissä muutos on paljon suurempi.
5. Mainokset
Mainosten sisällöissä näkyy kaupungistuminen esim. siinä, että vielä 1950-luvulla televisiosta tuli traktorimainoksia. Nykyisin enää harvemmin tällaisia näkee. Myös mainosten miljöö muuttuu. Vanhemmissa mainoksissa miljöö usein maaseutu, mutta uudemmissa mainoksissa maaseutu-miljöötä saa hakea.
Globalisaatio näkyy esimerkiksi vaatemuodin muuttuessa yhä amerikkalaismaisemmaksi. Pussihousut vaihtuvat farkkuihin. Samassa näkyy myös nuorisokulttuurin yleistyminen. Monissa uudemmissa mainoksissa kuvataan esim. rock-musiikkia tai nuorten ajanviettotapoja. Globalisaation vaikutuksia voisi ajatella näkyvän myös siinä, että esim. 1950-60-lukujen mainoksissa on nähtävissä nykyisin rasistisina pidettäviä stereotypioita. Uudemmissa mainoksissa ei tällaisia enää näy.
Globalisaatio näkyy esimerkiksi vaatemuodin muuttuessa yhä amerikkalaismaisemmaksi. Pussihousut vaihtuvat farkkuihin. Samassa näkyy myös nuorisokulttuurin yleistyminen. Monissa uudemmissa mainoksissa kuvataan esim. rock-musiikkia tai nuorten ajanviettotapoja. Globalisaation vaikutuksia voisi ajatella näkyvän myös siinä, että esim. 1950-60-lukujen mainoksissa on nähtävissä nykyisin rasistisina pidettäviä stereotypioita. Uudemmissa mainoksissa ei tällaisia enää näy.
4. Vapa-aika
Tilastosta on nähtävissä, että suomalaiset käyttävät yhä enemmän aikaa erilaisten laitteiden parissa, kuten television ja tietokoneiden kanssa. Vastaavasti sosiaalinen kanssakäyminen ja muu vapaa-ajan toiminta on vähentynyt. Ihmiset siis viettävät vähemmän aikaa toistensa kanssa nykyisin, ainakin kasvotusten. Tämä kertoo esimerkiksi 1800-luvulla alkaneen työväentoiminnan ja nuorisotoiminnan näivettymisestä. Tanssiaisia ja muita leikkejä ei juuri enää nuorille järjestetä. Myös lukeminen on vähentynyt yhä helpommin nautittavien mediasisältöjen tunkeutuessa tajuntaamme. Toisaalta liikunta vapaa-ajan toimintana on lisääntynyt. Tämä kertoo varmaan osaltaan siitä, että työ on muuttunut. Agraari- ja teollisuus-Suomessa liikuntaa tuli työn ohessa. Nykyisessä valkokaulus-Suomessa liikuntaa pitää erikseen harrastaa.
3. Väestö b
Tilasto näyttää, että Suomesta on pikkuhiljaa tullut muuttovoittomaa. Ennen 1980-lukua Suomi oli lähinnä maa josta muutettiin pois. Erityisen suurena näkyy 1970-luvun muuttoliike Ruotsiin.
Tilasto kertoo epäsuorasti myö siitä, että Suomesta on tulossa entistä monikulttuurisempi maa muuttoliikkeen takia.
Tilasto kertoo epäsuorasti myö siitä, että Suomesta on tulossa entistä monikulttuurisempi maa muuttoliikkeen takia.
3. Väestö a
Kuvaajasta käy ilmi ensinnäkin, että Suomen väkiluku on kasvanut kuvatulla ajanjaksolla. Samanaikaisesta kansalaiset ovat siirtyneet asumaan yhä enenevässä määrin kaupunkimaisiin kuntiin.
2. Hyvinvointivaltio Suomi b
Sivustolta näkyy, kuinka hyvinvointivaltioon kulutetut varat ovat kasvaneet varsinkin toisen maailmansodan jälkeen. Suomen itsenäistyttyä minimivaltioon, eli siis esim. poliisitoimeen, käytetyt varat olivat jopa suuremmat, kuin hyvinvointivaltioon, kuten terveydenhuoltoon, käytetyt varat.
2. Hyvinvointivaltio Suomi a
Tilastosta näkyy, että Suomen valtion käyttämät sosiaalimenot ovat kasvaneet nykypäivään tultaessa merkittävästi 1960-lukuun verrattuna. Juuri 60-70-luvut olivatkin suomalaisen hyvinvointivaltion rakennusvuosia. Periaatteessa alustavia askelia kohti hyvinvointivaltiota otettiin jo heti itsenäistymisen jälkene mm. eläkelainsäädännössä, mutta merkittävämmin hyvinvointivaltiota rakennettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen kompromissina suomalaisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Esimerkkinä toimi varsinkin naapurimaa Ruotsi. Tilastossa piikkinä näkyy 90-luvun lama, koska monet joutuivat työttömäksi.
Tilasto sisältää myös ennusteen, jonka mukaan vanhustenhoitoon käytettävät varat tulevat kasvamaan jatkossa. Tämä johtuu suurista ikäpolvista, jotka syntyivät toisen maailmansodan jälkeen, ja jotka ovat juuri siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle.
Tilasto sisältää myös ennusteen, jonka mukaan vanhustenhoitoon käytettävät varat tulevat kasvamaan jatkossa. Tämä johtuu suurista ikäpolvista, jotka syntyivät toisen maailmansodan jälkeen, ja jotka ovat juuri siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle.
1. Talous b
Tilastosta näkyy, että Suomi teollistui varsin hitaasti moniin muihin Euroopan maihin verrattuna, jotka teollistuivat jo 1800-luvun puolella. Suomessa teollisuus kasvoi merkittävämmin vasta 1900-luvun alussa, ja voimakkainta kasvu oli toisen maailmansodan jälkeen. Tämän jälkeen Suomessa on siirrytty yhä enemmän kohti palveluyhteiskuntaa. Nykyisin suurin osa suomalaisista saakin elantonsa erilaisilla palvelualoilla.
Samalla tilastossa näkyy myös agraari-Suomen häviäminen. Nykyisin alkutuotannosta, eli siis maanviljelystä, metsänhoidosta tai kaivostoiminnasta, saa elantonsa suomalaisista vain muutama prosentti, kun 1900-luvun alussa vastaava luku oli vielä noin 30%.
Samalla tilastossa näkyy myös agraari-Suomen häviäminen. Nykyisin alkutuotannosta, eli siis maanviljelystä, metsänhoidosta tai kaivostoiminnasta, saa elantonsa suomalaisista vain muutama prosentti, kun 1900-luvun alussa vastaava luku oli vielä noin 30%.
1. Talous a
Sinisillä merkityt kohdat kertovat hyvästä taloussuhdanteesta. Punaiset puolestaan kertovat huonosta taloussuhdanteesta.Tilasto kertoo siitä, että pitkällä aikavälillä suomalaisten elintaso on kohentunut. 90-luvun lama ja 2008 alkanut finanssikriisi näkyvät taantumina tilastossa.