Etäopetus
Etäopetus
Kurssin loppuosa suoritetaan etäopiskeluna. Jokaista lukua varten on alla opetusvideo, ja tehtävä, joka tehdään kirjallisesti jonnekin pilvipalveluun, ja tiedosto jaetaan opettajalle osoitteeseen opettoni@gmail.com. Tehtävät arvioidaan ja ne muodostavat 1/3 kurssin kokonaisarvosanasta.
Merkitkää tiedostoonne aina luku, johon tehtävä liittyy arvioinnin helpottamiseksi.
Viimeinen palautuspäivä 3.4.
Merkitkää tiedostoonne aina luku, johon tehtävä liittyy arvioinnin helpottamiseksi.
Viimeinen palautuspäivä 3.4.
16. Vaaran vuosista ilon vuosiin
Opetusvideo:
Muistiinpanot:
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 16.
Tee ajatuskartta, josta käy ilmi syyt, miksi vuosia 1944 - 1949 voidaan pitää vaaran vuosina, sekä miksi vuotta 1952 voidaan pitää "ilon vuotena". Voit käyttää esim www.mindmup.com sovellusta.
Muistiinpanot:
Moskovan välirauha 1944
- Petsamon menetys
- Porkkala vuokralle
- Sotakorvaukset (300 miljoona USD, 15% valtion menoista)
- Korvattava Karjalasta viety omaisuus
- Sotarikolliset tuomittava
- Saksalaisten karkotus (Lapin sota)
- Armeijan supistaminen, 42 000 miestä
- Fasismi kitkettävä pois
- Kuitenkin: Suomi miehittämätön! Moni muu Itä-Euroopan maa jäi Neuvostoliiton miehittämäksi
Muita menetyksiä
- 12% pinta-alasta
- 10% maanviljelypinta-alasta
- 10% teollisesta tuotantovoimasta
- 30% koskivoimasta
- Petsamon nikkeli
- Viipurin kaupunki
- Noin 3% väestöstä kuoli
- 420000 karjalaista asutettava (n. 10% väkiluvusta)
- Säännöstelyä 1950-luvulle
”Vaaran vuodet”
- Uhkana luisuminen Neuvostoliiton satelliittivaltioksi muun Itä-Euroopan tapaan
- Valvontakomissio (1944-47), valvoi sisäpolitiikkaa
- Asekätkentäjupakka: puolustusvoimien upseerit piilottivat aseita sissisotaa varten, paljastui ja vaaransi rauhanehdot
- Valvoi sotakorvausten aloittamista
- Valvoi ”sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä”, joissa mm. presidentti Ryti tuomittiin sotarikoksista
- Kommunistit hallituksessa, kommunistit valtasivat poliisijohdon
- Vallankumousta ei tullut, vaikka siihen valmistauduttiin
- Kommunistit pois hallituksesta 1948, vaara väistyi
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 16.
Tee ajatuskartta, josta käy ilmi syyt, miksi vuosia 1944 - 1949 voidaan pitää vaaran vuosina, sekä miksi vuotta 1952 voidaan pitää "ilon vuotena". Voit käyttää esim www.mindmup.com sovellusta.
17. Kekkosen valtakunta
Opetusvideo:
Muistiinpanot:
Maailma 1940-luvun lopulla
- Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välit kiristyivät, kylmä sota alkaa, Suomi tulilinjalla sillä sodan sattuessa lähin matka Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä oli Pohjoisnapa
- Kuitenkin Stalinin kuoltua 1953 hetken rauhallista: Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon 1955
Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)
- Maalaisliittolainen, aluksi NL ei pitänyt hänestä
- (Kekkonen-)Paasikivi-linja
- Kekkonen presidentiksi 1956(-1981)
- Kekkosen aikana Suomi kohtasi useita kriisejä Neuvostoliiton suhteen, joiden aikana Kekkonen hoiti ulkopolitiikkaa omaehtoisesti ja puuttui voimakkaasti myös sisäpolitiikkaan
Yöpakkaset 1958
- Taustaa:
- Vaalivoittaja SKDL:n sivuuttaminen hallituksesta
- NL katkaisi diplomaattiyhteyden & taloudellinen painostus
- Hallitus erosi & Kekkonen lähti neuvottelemaan Leningradiin
- Diplomaattiyhteys palasi, Kekkonen otti idän ulkopolitiikan hoitaakseen
Noottikriisi 1961
- Taustaa:
- Berliinin kriisi, muuri
- Oikeistopuolueiden halu hankkiutua eroon Kekkosesta?
- NL:n pelko Suomen luisumisesta länteen?
- NL vaati YYA-sopimuksen mukaista neuvottelua yhteispuolustuksesta
- Kekkonen neuvottelemaan Novosibirskiin
- YYA-sopimuksen mukainen konsultaatio vältettiin
- Sovittiin lisäyhteistyöstä
- Kekkosen arvovalta lisääntyi
Kekkosen viimeiset kaudet
- Kekkonen vie Suomea länteen (EEC & ETY-kokoukset)
- Poikkeuslailla presidentiksi 1973
- Joka puolueen ehdokas 1978
- Kekkonen erosi kesken kauden 1981 terveyden pettäessä
Kekkosen ulkopolitiikan saavutukset
- Suomi etääntyi hiljalleen Neuvostoliitosta, säilyttäen silti hyvät välit
- Suomi säilyi demokratiana, vaikka välillä lain henkeä ja kirjaintakin vähän venytettiinkin
Toisaalta Kekkosen kaudella Suomea kutsuttiin ”suomettuneeksi”
- Termi Saksasta, sillä tarkoitettiin pientä maata, joka on nimellisesti itsenäinen, mutta kuitenkin Neuvostoliiton valtapiirissä
- Näin pitkälti olikin, Suomessa kuunneltiin aktiivisesti Neuvostoliiton mielipiteitä ja idänkauppa oli erittäin tärkeää
- Toisaalta Suomessa toimittiin näin pakon sanelemana, tavoitteena oli ilmeisesti Kekkosellakin itsenäisyyden säilyttäminen
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 17.
Valitse alla olevista väitteistä toinen ja perustele kantasi:
-Kekkonen oli itsevaltainen presidentti, josta johtuen Suomi oli Neuvostoliiton talutusnuorassa.
-Kekkonen oli käytännöllinen presidentti, joka luotsasi Suomen läpi vaikeiden aikojen ja piti Suomen itsenäisenä.
18. Neuvostoliitosta Euroopan unioniin
Opetusvideo:
Muistiinpanot:
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 18.
Tulkitse alla olevaa pilapiirrosta. Huomioi piirroksen vuosi.
Muistiinpanot:
Itäblokki hajoaa
- Syvä taloudellinen kriisi Neuvostoliitossa 1980-luvulta alkaen
- Yhdysvaltojen presidentti Reaganin aloittama uusi asevarustelu Yhdysvaltojen kanssa syventää kriisiä
- Satelliittivaltiot Itä-Euroopassa halusivat enempi vapautta
- Usko Neuvostoliittoon loppui, varsinkin kun tieto lännen vauraudesta suhteessa Neuvostoliittoon levisi
- Itäblokki hajosi ensin Puolasta alkaen, jossa kommunistien oli taivuttava uudistusvaatimuksiin
- Itäblokin maat, varsinkin Unkari, posti matkarajoituksia kesällä 1989, jolloin valtavat joukot Saksalaisia liikkui Unkarin ja Itävallan kautta Länsi-Saksaan
- Itä-Saksa lupasi helpottaa matkustamista länteen 9.11., jolloin ihmiset rynnivät Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin, josta alkoi Saksojen yhdistyminen
Neuvostoliiton hajoaminen
- Kovan linjan kommunistien epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991
- Pariisin rauhansopimus lakkasi sitomasta Suomea ja politiikka vapautui
- Talous ajautui lamaan Suomessa neuvostoviennin romahdettua & ”kasinotalouden” takia: 1990-luvun lama
Suomi & länsi
- Suomi oli hivuttautunut länttä kohti jo Kekkosen ja Koiviston aikana (EFTA & EEC –kauppasopimukset)
- Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995
- Tavoite päästä EU:n ”ytimeen”, EU:n mallioppilas
- Kahdenkeskeinen vuoropuhelu Putinin Venäjälle
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 18.
Tulkitse alla olevaa pilapiirrosta. Huomioi piirroksen vuosi.
19. Maalta kaupunkiin
Opetusvideo:
Muistiinpanot:
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 19.
Alla oleva video kuvaa suomalaista maaseutua 1930-luvulla, mutta monin osin se voisi kuvata maaseutua 1950-luvullakin:
https://areena.yle.fi/1-50123917
Alla oleva laulu ja musiikkivideo kuvaa Suomen tunnelmia 1970-80 -luvuilla:
Pohtikaa tietojanne hyödyntäen miten Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos 1950-1970 -luvuilla näkyy näiden kahden aineiston välillä.
Muistiinpanot:
Maatalouden kehitys
- 1950 -luvulla Suomi vielä maatalousmaa
- Toisen maailmansodan jälkeen pellot olivat retuperällä, Karjalan menetys oli suuri takaisku maataloudelle
- Toisen maailmansodan jälkeen pelto-ala kasvoi
- Voimakas koneistuminen
- Ylituotantoa → peltoja pakettiin
- Ihmisiä muuttaa kaupunkeihin ja ulkomaille
- 1940, 27% → 1970, 51% kaupungeissa
- 1950-1980 600000, Ruotsi 80%
- Tilakoot kasvavat, maatalous yrittijistyy
Muita ilmiöitä
- Elinikä piteni (1920→1999 miehet 40 → 74, naiset 48→81)
- Hygienia parani
- Rokottekampanjat parantavat terveyttä
- Terveydenhoitopalvelut kattamaan koko kansaa
- Ruokavalio monipuolistui ja parani
- Lähisuvun merkitys vähentynyt
- Naisten asema kohentunut
Talouden kehitys
- Rakennemuutos, alkutuotannon osuu romahtaa
- Metalliteollisuus metsäteollisuuden tilalle keskeisenä vientiteollisuuden alana
- Uusia teollisuuden aloja alkaa muotoutua, esim. kemianteollisuus
- Sähköistyminen
- Teknologian nopea kehittyminen
- Nopea kasvu (1948-79 x6)
Sosiaalipolitiikka
- Maailmansota totutti Suomalaiset valtion suureen rooliin ja yhteisvastuuseen
- Yksimielisyyttä sisäpolitiikassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin(konsensus)
- Sekatalous
- Pohjoismainen hyvinvointivaltio
- Verotus kiristyi tulonsiirtojärjestelmää luodessa 1950 n. 30% BKT:stä → 1980 n. 40%
- Hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi osittain jo ennen toista maailmansotaa
- Absoluuttisen köyhyyden estäminen
- Laajempi kehitys vasta 1900 –luvun puolivälin jälkipuoliskolla
- Toisen maailmansodan jälkeen tavoitteena erilaisten yhteiskunnan epätasa-arvoisuudeksi koettujen asioiden lieventäminen
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 19.
Alla oleva video kuvaa suomalaista maaseutua 1930-luvulla, mutta monin osin se voisi kuvata maaseutua 1950-luvullakin:
https://areena.yle.fi/1-50123917
Alla oleva laulu ja musiikkivideo kuvaa Suomen tunnelmia 1970-80 -luvuilla:
Pohtikaa tietojanne hyödyntäen miten Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos 1950-1970 -luvuilla näkyy näiden kahden aineiston välillä.
20. Parempaa yhteiskuntaa rakentamassa
Opetusvideo:
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 20.
Tulkitse mitä alla olevat tilastot kertovat suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä viimeisen noin 50 vuoden aikana.
Suomen bruttokansantuotteen kehitys per asukas (bruttokansantuote kertoo, kuinka paljon vuodessa maassa tuotetaan lisäarvoa).
Suomen elinkeinorakenne, eli missä aloilla ihmiset työskentelevät.
Valtion budjetti 100 vuoden aikana
Sivusto, josta näkee valtion budjetin (mihin rahaa käytetään) kehityksen 100 vuoden aikana
Tehtävä:
Lue oppikirjan luku 20.
Tulkitse mitä alla olevat tilastot kertovat suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä viimeisen noin 50 vuoden aikana.
Suomen bruttokansantuotteen kehitys per asukas (bruttokansantuote kertoo, kuinka paljon vuodessa maassa tuotetaan lisäarvoa).
Suomen elinkeinorakenne, eli missä aloilla ihmiset työskentelevät.
Valtion budjetti 100 vuoden aikana
Sivusto, josta näkee valtion budjetin (mihin rahaa käytetään) kehityksen 100 vuoden aikana