Tehtäviä & materiaaleja
Kertauspaketti
Tilastojen tulkintatehtävä
Nato-väittely
7. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa
Teksti
- Tasavalta vai kuningaskunta? s. 70-73
- Miksi Suomesta tehtiin kuningaskunta?
- Keiden aloitteesta ja miten kuningaskunta muodostettiin?
- Kuka valittiin Suomen kuninkaaksi, ja miksi kuningas tuli Saksasta?
- Miksi kuningaskunnasta palattiin kuitenkin tasavaltaan?
- Nuori radikaali Suomi s. 74-77
- Miten kommunisteihin suhtauduttiin valkoisessa Suomessa?
- Miten valkoisten voitto sisällissodassa näkyi 1920-30 -luvuilla?
- Miten Suomen valtio ja kansa suhtautuivat Neuvostoliittoon?
- Miten SDP (Sosiaalidemokraattinen puolue) muuttui sisällissodan jälkeen?
- Tavoitteena yhtenäinen Suomi s. 80-84
- Mitä punavangeille tehtiin ja miksi?
- Millaisia eheyttäviä ja yhtenäisyyttä luovia lakiuudistuksia tehtiin?
- Miten talous kehittyi maailmansotien välisenä aikana. Mitä Suomesta vietiin?
- Mikä oli 1930-luvun lama ja miten se vaikutti Suomeen?
Linoit linkki
5. Sisällissota - kansakunnan haava
6. Sisällissota - kansakunnan haava
4. Taistelu Suomen asemasta
3. Kansalaisyhteiskunnan synty
1. Suomen autonominen asema - Fennomania
Linkki
Johan Ludvig Runeberg - Vänrikkö Stoolin tarinat 1860: Sven Dufva (katkelma)
- Ei hyvä enää viipyä, jokainen häikähtää.
- Taas paukaus, ja jäljelle vain viisi miestä jää.
- "Kivääri sojoon, taaksepäin!" nyt komennettihin.
- Sven Dufva yksin hairahtui ja laski painetin.
- Käännöskin Dufvan taaksepäin ol' eriskummainen:
- peräytymään kun käskettiin, hän hyökkäs sillallen
- ja seisoi siinä jäykkänä, vakaana, vanhoillaan,
- kaikille valmis neuvomaan paraita temppujaan.
- Ei aikaakaan, niin saakin hän jo niitä osoittaa,
- kun silta täyteen ryssiä samassa tuoksahtaa.
- Yks toisen perään rynnähtää, mut heistä joka mies sai
- oikeaan ja vasempaan, niin että tempun ties.
- Käsinpä tät karhua ei voitu kukistaa,
- ja lähin mies se luodilta hänt' aina varjoaa;
- mut ryssäin kiihtyy rohkeus, kun toivo heikkenee;
- nyt Sandels saapuu, huomaapi, kuin Dufva ottelee.
- "Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen,
- äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen!
- Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi.
- Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."
- Ja ryssä huomas rynnäkön nyt tyhjään käynehen,
- vihollisjoukko kääntyi pois, hitaasti kulkien.
- Kun tyynt' on kaikki, ratsultaan käy Sandels rantahan
- ja kysyy miestä, sillalla min näki sotivan.
- Sven Dufvaa näytetään. Hän on jo loppuun taistellut
- ja taistellut kuin mies, ja nyt on taisto tauonnut;
- hän näyttää siihen nukkuneen lepäämään leikistään.
- Vakaampi ei, mut kalvaampi on paljon entistään.
- Ja Sandels silloin kumartuu kuollutta katsomaan,
- ei tuntematon ole tuo, vaan tuttu vanhastaan;
- mut alla hänen rintansa punoittaa nurmi nyt,
- on luoti käynyt sydämeen, on veri ehtynyt.
- "Se luoti tiesi paikkansa, sit' eipä kieltää voi,
- enemmän tiesi se kuin me", näin kenraal' aprikoi,
- "ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan,
- parempahan se pyrki vain, jalohon rintahan."
- Saarijärven salomailla asui
- tilallansa hallaisella Paavo,
- perkas, hoiti ahkerasti maataan;
- mutta Jumalalta kasvun toivoi.
- Vaimoineen ja lapsineen hän siinä
- niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,
- ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
- Tuli kevät, hanki suli mailta,
- myötänsä vei puolet orahista;
- tuli kesä, raekuuro kulki,
- kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
- tuli syksy, kaikki ryösti halla.
- Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:
- »Paavo parka, kovan onnen lapsi,
- sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;
- miero raskas, raskahampi nälkä.»
- Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
- »Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
- Pane leipään puolet petäjäistä;
- kaksin verroin minä ojaa kaivan,
- mutta Jumalalta kasvun toivon.»
- Pantiin leipään puolet petäjäistä,
- kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.
- Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.
- Tuli kevät, hanki suli mailta,
- mutt’ ei orahia vesi vienyt;
- tuli kesä, raekuuro kulki,
- kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;
- tuli syksy, kaikki ryösti halla.
- Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:
- »Paavo parka, kovan onnen lapsi,
- kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
- tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»
- Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
- »Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
- Pane toinen puoli petäjäistä,
- ojat kahta suuremmat ma kaivan,
- mutta Jumalalta kasvun toivon.»
- Pantiin toinen verta petäjäistä,
- kahta suuremmat loi ojat Paavo,
- karjan myi ja siement’ osti, kylvi.
- Tuli kevät, hanki suli mailta,
- mutt’ ei orahia vesi vienyt;
- tuli kesä, raekuuro kulki,
- mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;
- tuli syksy, halla kultaviljan
- koskematta korjaajalle säästi.
- Silloin Paavo polvistuen lausui:
- »Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
- Paavon vaimo polvistuen lausui:
- »Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»
- Mutta miehellensä virkkoi vaimo:
- »Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,
- nyt jo meillä alkaa ilon päivät,
- nyt jo syrjään petäjäinen silkko,
- nyt ma rukihisen leivän leivon.»
- Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:
- »Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,
- veljeään ken hädässä ei hylkää.
- Pane leipään puolet petäjäistä,
- veihän naapurimme touon halla.»
1. Suomen autonominen asema
1. Suomen autonominen asema - Porvoon valtiopäivät
7.-9. Suomi 1910-1930 -luvuilla apukysymykset
Tasavalta vai kuningaskunta? s. 70-73
1. Miksi Suomesta tehtiin kuningaskunta?
2. Keiden aloitteesta ja miten kuningaskunta muodostettiin?
3. Kuka valittiin Suomen kuninkaaksi, ja miksi kuningas tuli Saksasta?
4. Miksi kuningaskunnasta palattiin kuitenkin tasavaltaan?
Nuori radikaali Suomi s. 74-77
1. Miten kommunisteihin suhtauduttiin valkoisessa Suomessa?
2. Miten valkoisten voitto sisällissodassa näkyi 1920-30 -luvuilla?
3. Miten Suomen valtio ja kansa suhtautuivat Neuvostoliittoon?
4. Miten SDP (Sosiaalidemokraattinen puolue) muuttui sisällissodan jälkeen?
Tavoitteena yhtenäinen Suomi s. 80-84
1. Mitä sisällissodan jälkeen punavangeille tehtiin ja miksi?2. Millaisia eheyttäviä ja yhtenäisyyttä luovia lakiuudistuksia tehtiin sodan jälkeen?
3. Miten talous kehittyi maailmansotien välisenä aikana? Mitä Suomesta vietiin?
4. Mikä oli 1930-luvun lama ja miten se vaikutti Suomeen?
7.-9. Suomi 1910-1930 -luvuilla
6. Sisällissota - kansakunnan haava - sotasurmat
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
Yön uhka karkoitettu on jo pois,
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
Pääs seppelöimä suurten muistojen,
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle,
On aamus alkanut, synnyinmaa.
Sanat:
V.A. Koskenniemi 1940
2. Irti vanhasta - 1800-luvun murros
Linoit-linkki
Apukysymykset:
Maaseutu muuttuu s. 20-21
- Miten kuvailisit Suomen elinkeinoja 1800-luvun alussa?
- Mikä oli ns. "nälkävuodet" 1866-1867, mistä "nälkävuodet" johtuivat ja mitä niistä seurasi?
- Miten Suomen väestönosia voisi lajitella 1800-luvulla?
- Miten maatalous muuttui 1800-luvun puolivälissä?
- Millaisia seurauksia nopealla väestönkasvulla oli 1800-luvulla?
Yhteiskunnalliset uudistukset, taantumus ja liberalismi s. 22 & s.
- Mitä tarkoittaa konservatismi ja liberalismi, ei kirjassa selkeästi, ks. esim: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:konservatismi & https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:liberalismi)
- Miten konservatismi näkyi 1800-luvun alussa Suomessa?
- Miten liberalismi näkyi 1800-luvun puolivälissä, eli millaisia poliittisia uudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälissä?
- Mitä perusteita on pitää 1800-lukua taantumuksen (konservatismin) tai kehityksen (liberalismi) aikakautena?
Teollistuminen alkaa s. 22-25
- Mitä tarkoittaa taloudellinen merkantilismi ja liberalismi ks. esim. (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:merkantilismi & https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:liberalismi)
- Millaista teollisuutta Suomessa oli 1800-luvun alussa?
- Mitä taloudellisia uudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälissä?
- Miten teollisuus muuttui Suomessa 1800-luvun lopulle tultaessa?
- Mitä tarkoitetaan infrastruktuurilla ks. esim. (https://termipankki.fi/tepa/en/search/kriittinen%20infrastruktuuri)
- Miten liikenneyhteydet muuttuivat Suomessa 1800-luvun puolivälistä eteenpäin?
- Millaisia muunlaisia infrastruktuuriuudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälistä eteenpäin?
- Millaisia arjen parannuksia tuli 1800-luvulla?
6. Sisällissota
4. Taistelu Suomen asemasta
3. Kansalaisyhteiskunnan synty
Katsokaa alla oleva video, joka kuvaa 1930-luvun maaseutua. Video voisi aivan hyvin olla 1800-luvun loppupuolelta materiaalisen omaisuuden valossa.
Vertailkaa videolla esitettyä elämäntapaa omaanne. Pohtikaa millaisia eroja havaitsette.
Linkki
2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros
Linoit
Kurssikoe - kertaus
20.3. - Kertaus
-Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
-Asekätkentä
-Sotakorvaukset & aluemenetykset, Pariisin rauha 1947
-Valvontakomissio
-Vaaran vuodet 1944-48
-Ilon vuosi 1952
19.3. - Vaaran vuodet
Terijoen hallituksen julistus (sivu 2)
7.-10. Suomi 1920-30-luvuilla
6. Sisällissota - kansakunnan haava
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
Tarkempia kysymyksiä
- Millainen oli naisten yhteiskunnallinen, koulutuksellinen, taloudellinen ja poliittinen asema 1800-luvun alussa?
- Millaisia muutoksia tähän tilanteeseen tuli 1800-luvun kuluessa?
- Millä yhteiskunnan osa-alueilla naiset olivat näkyvimmillään?
- Miten eri yhteiskuntaluokkien naisten asema erosi toisistaan?
Suomalaisen identiteetin syntyminen
- Millaisi paikallisia/kansallisia identiteettejä Suomessa oli 1800-luvun alussa? Miten kansallisuusaate syntyi ja levisi Suomeen?
- Ketkä ottivat asiakseen kansallisuusaatteen levittämisen Suomessa? Miten kansallisuusaatetta levitettiin?
- Miten suomenkielisten asema muuttui Suomessa 1800-luvun kuluessa?
- Keitä olivat fennomaanit ja svekomaanit?
Kansalaisjärjestöt syntyvät
- Millaisia poliittisia tai yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia suomalaisilla oli 1800-luvun alussa?
- Miten tilanne muuttui 1800-lvuun kuluessa?
- Miksi yhdistyksiä perustettiin 1800-luvulla? Ketkä yhdistyksiä perustivat ja keitä niihin kuului?
- Millaisia nämä yhdistykset yleensä olivat, ja millaisia olivat suosituimmat yhdistykset?
Teollistuminen ”Teollistuminen alkaa” ja ”Liikenne kehittyy, elintaso paranee”
- Mikä aatteellinen muutos vauhditti teollistumista?
- Miten kaupankäynti muuttui?
- Millaista teollisuutta Suomeen tuli?
- Miten työllistymistä helpotettiin?
- Miten pääoman saatavuutta helpotettiin?
- Miten liikenneyhteydet Suomen sisällä ja ulos Suomesta muuttuivat?
Väestörakenne ”Nälkä ja tauti tappoivat”
- Mihin Suomen talous perustui?
- Millainen oli Suomen ruokahuolto?
- Mitä Suomessa tapahtui 1866-68, miksi?
- Millainen oli Suomen väestörakenne?
- Miten maaseudun elinkeinot muuttuivat?
- Mitä muita tulonlähteitä maaseudulla oli?
- Miten Suomen väestö kehittyi?

